Mehiläisen verkkosilmät 
kannattaa ottaa matka-
pahoinvointilääkkeen kera. Kuvat: Dassault Systèmes
Mehiläisen verkkosilmät kannattaa ottaa matka- pahoinvointilääkkeen kera. Kuvat: Dassault Systèmes
Kissalla on laajempi näkökenttä kuin ihmisellä.
Kissalla on laajempi näkökenttä kuin ihmisellä.
Rottana olet hukassa.
Rottana olet hukassa.
Haukansilmin kaupunki vaikuttaa tutulta.
Haukansilmin kaupunki vaikuttaa tutulta.

Maisema saa uutta ulottuvuutta, kun vaihtaa näkymiä muiden luontokappaleiden kanssa.

Mehiläisen verkkosilmät kannattaa ottaa matkapahoinvointilääkkeen kera. Isopikselinen näkökuva vääntyilee psykedeelisesti, kun koetat orientoitua maisemassa, joka vaikuttaa vedenalaiselta. Vain lähikuva on miellyttävän terävä, ja siksi tunget keskustelukumppanisi iholle. Maiseman sinisessä on luultavasti enemmän sävyjä kuin ihmisen näköjärjestelmä näkee. Ihmissilmä tulkitsee sävyt sinisen, vihreän ja punaisen osuuksina, mehiläissilmä satsaa spektrin sinisen pään erotteluun ultravioletti- , sini- ja vihreäherkillä reseptoreillaan.

Kissalla on laajempi näkökenttä kuin ihmisellä. Siksi olet kolauttaa otsasi viereiseen katuvalopylvääseen, joka näyttää hämäävän kaukaiselta. Kaupungissa huiman kirkkaita päiviä rytmittää yötön yö, mutta siellä vallitsee jatkuva vihreä sumu. Kissan silmät kun ovat hyvin valoherkät mutta melko likinäköiset ja värinäöltään ihmissilmiä yksipuolisemmat. Sumumaisemasi ei kuitenkaan ole seesteisen pysähtynyt, vaan kissan näköjärjestelmä häiritsee sinua huomaamalla pikkuruisenkin liikkeen.

Rottana olet hukassa. Olet äärimmäisen likinäköinen etkä juuri havaitse värejä yöeläimen niukoilla väriherkillä aistinsoluilla. Niistä osa aistii ultraviolettia. Viihdyt kosketustuntumassa ja alat ymmärtää, miksi rotta kulkee viiksikarvat pörröllään. Outouden tuntua lisää se, etteivät ihmisaivot ole tottuneet rottamaiseen katselutapaan: rotansilmäsi kääntyilevät vastakkaisiin suuntiin niin, että toinen silmä tarkkailee aina yläpuolista maisemaa. Rotalle tämä lienee järkevää petolintujen ja muiden ylhäältä tulevien uhkien takia.

Haukansilmin kaupunki vaikuttaa tutulta. Paitsi että kuva on kiikarimaisen terävä ja ihmisnäköä laajakulmaisempi. Kaverisi valittavat, että katselet sivuun etkä heihin, sillä linnun terävin näköalue löytyy hieman syrjäsilmin. Tarkkaan ottaen terävä alue on kyllä keskellä silmää, mutta linnun silmät osoittavat sivuviistoon eivätkä juuri käänny kuopissaan. Siksi joudut lukiessa pyörittämään päätäsi kuin olisit jatkuvasti tekstin kanssa eri mieltä.

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Lähteet: The Journal of Experimental Biology, Nature, Irish Veterinary Journal, Vision Research, New Scientist, Psychology Today, Monash University.

Lehden kuvat ovat nettisivustolta All Eyes on Paris, jonka 3D-selailuohjelmalla pääsee kulkemaan virtuaalisessa Pariisin katu­näkymässä eri eläinten tapaan. Sivuston laativat Futur en Seine -festivaalia varten 3D-mallintamiseen keskittynyt ohjelmisto­yritys Dassault Systèmes ja mediayritys Current eläinlääketieteilijöiden opastuksella. http://alleyesonparis.com

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2013