Miksi avara maisema viehättää. Mielimaisemamme ovat perua esivanhemmiltamme, väittävät evoluutioesteetikot. Siksi vehmas ja elävä ympäristö on kaunis.



Sisältö jatkuu mainoksen alla


Sininen järvenselkä, lainehtiva viljapelto, horisontissa häämöttävät metsiköt, kumpuilevat kukkulat, siinä suomalaisen suosikkimaisemaa.

Emme kuitenkaan ole ainoita, joita nämä näkymät viehättävät. Tutkimusten mukaan tismalleen samat maisemapiirteet - vesi, vehreys ja avara näköala - ihastuttavat ihmisiä eri puolilla maailmaa.

Näin totesivat muun muassa Byoung Yang Soulin yliopistosta sekä Terry Brown Michiganin yliopistosta vertaillessaan korealaisten ja länsimaalaisten arvioita maastoista ja maisemista.

- Maisemamieltymysten kulttuurienvälisyys on evoluutioesteetikkojen mielestä väkevä todiste siitä, ettei se, mitä pidämme kauniina, ole pelkän kulttuurin sanelemaa, toteaa Helsingin yliopiston estetiikan dosentti Risto Pitkänen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyvä maasto pitää elossa

Maantieteilijä Jay Appletonin teorian mukaan meitä viehättää juuri sellainen maasto, jonka esivanhempamme havaitsivat elinkelpoisimmaksi.

Hyvä asuinpaikka tarjoaa sekä näköaloja että suojaa säätä ja petoja vastaan. Niin ikään siinä on vettä ja vihjeitä ravinnosta. - Näistä nopeasti havaittavista maamerkeistä tuli aikoinaan mielihyvää tuottavia signaaleja, sillä ne, jotka tunnistivat nämä piirteet maisemassa, pysyivät hengissä ja lisääntyivät muita todennäköisemmin, Pitkänen selittää.

- Koska ihmismieli muuttuu hyvin hitaasti, reagoimme samoin edelleen. Kulttuuri muokkaa mieltymyksiämme, mutta kaikki tutkimukset vahvistavat, että vehmas ja elävä ympäristö on ihmisten mielestä kaunis, karu ja kuollut maisema ruma.


Savanni elää suonissamme

Samasta syystä meillä on amerikkalaisekologi Gordon Oriansin hypoteesin mukaan yhä synnynnäinen mieltymys esivanhempiemme kotiseudun savannityyppisiin maisemiin.

Näkemys saa tukea Smithsonian-instituutin tutkimuksesta, jossa kartoitettiin eri-ikäisten yhdysvaltalaisten mieliympäristöjä. Kävi ilmi, että alakoululaiset pitivät savannimaisemasta enemmän kuin mistään muusta mutta tätä vanhemmat arvostivat tuttuja maisemia yhtä paljon kuin savannia.

- Tiedämme kaikki kokemuksesta, että ihmiset kiintyvät paikkoihin, jotka eroavat dramaattisesti savannista. Empiirinen tutkimus kuitenkin tukee päätelmää, että sellaiset mieltymykset eivät ole synnynnäisiä vaan syntyvät kokemuksen ja sosiaalistumisen kautta, Pitkänen sanoo.

- Useimmat meistä esimerkiksi asuvat kaupungeissa, mutta tutkimus osoittaa, että me kaikki asetamme vaistomaisesti luonnonympäristön rakennetun ympäristön edelle.


Luonto pidentää ikää

Risto Pitkäsen mukaan evoluutioon pohjaavat esteettiset tunnereaktiot vaikuttavat yllättävän syvällisesti nykyihmisen hyvinvointiin.

- Maisema-arkkitehti ja käyttäytymisen tutkija Roger Ulrich osoitti jo 1980-luvulla, että leikkauspotilaat paranivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän lääkkeitä, jos heidän huoneensa ikkunasta näkyi luontoa tiiliseinän sijaan.

Japanilaiset ja hollantilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet, että vehreän alueen lähellä asuvat ihmiset elävät keskimääräistä pidempään ja terveemmin.

- Jo se, että ikkunasta näkyy laikku luontoa, lievittää stressiä, Pitkänen kiteyttää.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Tieteen päivät
7.-11.1.2009
Helsingin yliopisto, päärakennus

Dosentti Risto Pitkänen puhuu Tieteen päivillä aiheesta Esteettiset adaptaatiot: selittääkö evoluutioteoria esteettisiä mieltymyksiämme? Seminaari Taiteen evoluutio, sunnuntaina 11.1.2009 klo 12-14.

Sisältö jatkuu mainoksen alla