Miksi avara maisema viehättää. Mielimaisemamme ovat perua esivanhemmiltamme, väittävät evoluutioesteetikot. Siksi vehmas ja elävä ympäristö on kaunis.




Sininen järvenselkä, lainehtiva viljapelto, horisontissa häämöttävät metsiköt, kumpuilevat kukkulat, siinä suomalaisen suosikkimaisemaa.

Emme kuitenkaan ole ainoita, joita nämä näkymät viehättävät. Tutkimusten mukaan tismalleen samat maisemapiirteet - vesi, vehreys ja avara näköala - ihastuttavat ihmisiä eri puolilla maailmaa.

Näin totesivat muun muassa Byoung Yang Soulin yliopistosta sekä Terry Brown Michiganin yliopistosta vertaillessaan korealaisten ja länsimaalaisten arvioita maastoista ja maisemista.

- Maisemamieltymysten kulttuurienvälisyys on evoluutioesteetikkojen mielestä väkevä todiste siitä, ettei se, mitä pidämme kauniina, ole pelkän kulttuurin sanelemaa, toteaa Helsingin yliopiston estetiikan dosentti Risto Pitkänen.


Hyvä maasto pitää elossa

Maantieteilijä Jay Appletonin teorian mukaan meitä viehättää juuri sellainen maasto, jonka esivanhempamme havaitsivat elinkelpoisimmaksi.

Hyvä asuinpaikka tarjoaa sekä näköaloja että suojaa säätä ja petoja vastaan. Niin ikään siinä on vettä ja vihjeitä ravinnosta. - Näistä nopeasti havaittavista maamerkeistä tuli aikoinaan mielihyvää tuottavia signaaleja, sillä ne, jotka tunnistivat nämä piirteet maisemassa, pysyivät hengissä ja lisääntyivät muita todennäköisemmin, Pitkänen selittää.

- Koska ihmismieli muuttuu hyvin hitaasti, reagoimme samoin edelleen. Kulttuuri muokkaa mieltymyksiämme, mutta kaikki tutkimukset vahvistavat, että vehmas ja elävä ympäristö on ihmisten mielestä kaunis, karu ja kuollut maisema ruma.


Savanni elää suonissamme

Samasta syystä meillä on amerikkalaisekologi Gordon Oriansin hypoteesin mukaan yhä synnynnäinen mieltymys esivanhempiemme kotiseudun savannityyppisiin maisemiin.

Näkemys saa tukea Smithsonian-instituutin tutkimuksesta, jossa kartoitettiin eri-ikäisten yhdysvaltalaisten mieliympäristöjä. Kävi ilmi, että alakoululaiset pitivät savannimaisemasta enemmän kuin mistään muusta mutta tätä vanhemmat arvostivat tuttuja maisemia yhtä paljon kuin savannia.

- Tiedämme kaikki kokemuksesta, että ihmiset kiintyvät paikkoihin, jotka eroavat dramaattisesti savannista. Empiirinen tutkimus kuitenkin tukee päätelmää, että sellaiset mieltymykset eivät ole synnynnäisiä vaan syntyvät kokemuksen ja sosiaalistumisen kautta, Pitkänen sanoo.

- Useimmat meistä esimerkiksi asuvat kaupungeissa, mutta tutkimus osoittaa, että me kaikki asetamme vaistomaisesti luonnonympäristön rakennetun ympäristön edelle.


Luonto pidentää ikää

Risto Pitkäsen mukaan evoluutioon pohjaavat esteettiset tunnereaktiot vaikuttavat yllättävän syvällisesti nykyihmisen hyvinvointiin.

- Maisema-arkkitehti ja käyttäytymisen tutkija Roger Ulrich osoitti jo 1980-luvulla, että leikkauspotilaat paranivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän lääkkeitä, jos heidän huoneensa ikkunasta näkyi luontoa tiiliseinän sijaan.

Japanilaiset ja hollantilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet, että vehreän alueen lähellä asuvat ihmiset elävät keskimääräistä pidempään ja terveemmin.

- Jo se, että ikkunasta näkyy laikku luontoa, lievittää stressiä, Pitkänen kiteyttää.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Tieteen päivät
7.-11.1.2009
Helsingin yliopisto, päärakennus

Dosentti Risto Pitkänen puhuu Tieteen päivillä aiheesta Esteettiset adaptaatiot: selittääkö evoluutioteoria esteettisiä mieltymyksiämme? Seminaari Taiteen evoluutio, sunnuntaina 11.1.2009 klo 12-14.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.