Emme siedä sukupuoleen tai ihonväriin perustuvaa syrjintää. Onko ulkonäkösyrjintä yhtään hyväksyttävämpää?

Teksti: Mikko Puttonen

Emme siedä sukupuoleen tai ihonväriin perustuvaa syrjintää. Onko ulkonäkösyrjintä yhtään hyväksyttävämpää?

Millainen ihminen pärjää parhaiten visailuohjelmassa? Tietenkin sellainen, joka osaa vastata oikein kysymyksiin. Aina se ei riitä. Hollannin televisiossa esitettiin visailuohjelmaa, jonka nimi suomeksi voisi kuulua vaikkapa ”Pudota ja puhalla”. Pelissä viisi tavista kilvoitteli voittosummasta, joka kasvoi visan edetessä. Pelaajat vastailivat kysymyksiin, ja oikeat vastaukset kerryttivät itse kunkin pottia. Kierroksen eniten tienannut sai lopuksi pudottaa yhden pois jatkosta. Seuraavalla kierroksella kaikki aloittivat summasta, jonka edellisen kierroksen voittaja oli kerännyt. Jälleen menestyksekkäin pudotti yhden kanssapelaajan.Lopulta jäljellä oli kaksi kilpailijaa. He ratkaisivat voittosumman jaon pelillä, jossa he saivat valita, jakavatko summan keskenään vai omivatko – ”puhaltavatko” – sen itselleen. Jos molemmat rohmusivat, kumpikaan ei saanut mitään; jos molemmat jakoivat, summa pantiin puoliksi; jos vain toinen rohmusi, hän vei kaiken.Tv-visassa ei ollut mitään ihmeellistä. Ihmetellä sen sijaan voi sitä, että jokaisella kierroksella jatkoon selvisivät vetävimmän näköiset kilpailijat. Kierrosvoittajat pudottivat kilpailijakaartin vähiten viehättävän lenkin, eivät heikointa.He suosivat ulkonäköä, vaikka se ei mitenkään edistänyt vastauksissa onnistumista ja rahan kertymistä. Pikemmin päinvastoin. Tv-visailuihin perehtynyt belgialainen taloustutkija Michèle Belot laski, että pelkästään viimeisellä kierroksella kauneuden suosinta pienensi loppusummaa 440 euroa.Eniten kärsivät kuitenkin kisailijat, joille oli suotu vähiten viehätysvoimaa. Heidän mahdollisuutensa päästä finaaliin tavoittelemaan voittopottia olivat kaukana hyvännäköisten mahdollisuuksista.

Tappiota tulee neljännesmiljoona

Televisio on maailma mahdutettuna laatikkoon. Kauniit eivät voita vain visailuohjelmassa. Taloustieteilijä, Texasin yliopiston professori Daniel Hamermeshin tutkimukset kertovat, että kauneus lyö leiville ja rumuudesta sakotetaan myös tosielämässä. Niin miehissä kuin naisissa ulkonäöltään alin ryhmä tienaa vähemmän kuin keskiryhmä ja keskiryhmä vähemmän kuin kaunein ryhmä. – Kaunis saa noin 14–15 prosenttia enemmän palkkaa kuin ruma. Kun amerikkalainen ansaitsee elinaikanaan keskimäärin 1,7 miljoonaa dollaria, kyse on 250 000 dollarista. Se on melkoinen summa, Hamermesh totesi esitelmöidessään toukokuussa Helsingissä. Hamermesh teki tutkimuksensa Yhdysvalloissa, mutta vastaavia tuloksia on saatu myös muista maista.

Komea korjaa asiakkaat  

Ulkonäön vaikutus ei rajoitu palkkapussiin. Se selvisi, kun Hamermesh työtovereineen käänsi huomionsa ylipistosta valmistuneisiin juristeihin. Heistä teetettiin ulkonäköpisteytys opiskelijamatrikkelin valokuvien perusteella, sitten katsottiin uraa ja palkkakehitystä valmistumisen jälkeen. Hurmaavien lakimiesten ja -naisten tulot kasvoivat vauhdikkaimmin. Lisäksi hyvännäköiset päätyivät tavanomaista useammin töihin yksityiselle puolelle, kun ulkonäköreittauksen jumbot ajautuivat todennäköisemmin hallintoon.– Asianajajien täytyy houkutella asiakkaita, ja kaunis ulkomuoto auttaa siinä, selittää Hamermesh, jolta piakkoin ilmestyy kirja Beauty pays.Työntekijöiden kauneus voi joillakin aloilla lisätä yritysten menestystä. Hollantilaistutkimuksessa erityisen edustava toimitusjohtaja hankki mainostoimistolle seitsemän prosenttia enemmän tuloja kuin keskiverto. – Hyvännäköiset työntekijät tuottavat paljon enemmän kuin vievät palkkamenoina, Hamermesh toteaa. Tilanne voi professorin mielestä jatkua niin kauan kuin ihmiset huomaavat kauneuden merkityksen. Sitten hyvännäköiset voivat alkaa vaatia kauniin työntekijän lisää.

Koulutuskin palvoo kauneutta

Ikään kuin paremmat tulot ja ura eivät riittäisi: hyvännäköiset nappaavat itselleen korkeasti koulutetut puolisotkin. Niin näyttää käyvän ainakin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Ulkonäköasteikon alimman portaan naisten puolisoilla on keskimäärin vuosi vähemmän koulutusta kuin keskivertojen ja kauniiden puolisoilla. Vähemmän koulutettu mies tuo myös vähemmän rahaa pesään. Jos kerran vetävä ulkonäkö lyö leiville, kannattaako kaunistautumiseen panostaa? Ei ainakaan rahan takia. Shanghaissa tehty tutkimus osoitti, että kosmetiikkaan, vaatteisiin ja hiustenhoitoon uponneet rahat eivät tule takaisin. Sadan euron sijoitus ulkonäköön nosti tuloja vaivaiset neljä euroa.Synnynnäinen ulkonäkömme on kohtalo, jolle emme voi mitään. Hamermesh kysyykin, pitäisikö rumia tukea laeilla esimerkiksi asunnonsaannissa ja työelämässä.– Aina kun esitän tätä, asialle nauretaan. Entä jos puhuisin toisesta ryhmästä, jonka on vaikea muuttaa ulkonäköään: naisista? Naisille ja vähemmistöille meillä on yhdenvertaisuutta edistäviä säännöksiä. Miksei rumille?

Jatsia ja pitsaa Suomen suvessaTeksti: Kaisa Häkkinen

Uudet sanat tulevat yleensä uusien asioiden mukana, ja nimitys lainataan tavallisesti siitä kielestä, jolla kyseinen asia on tullut tunnetuksi. Lainaamisvaiheessa vierasta sanaa voidaan ensin siteerata sellaisenaan, mutta jos sana ja asia kotiutuvat kansan pariin, myös nimitys sopeutetaan vähitellen oman kielen järjestelmään.

Sekä jazz että pizza ovat 1900-luvun lainoja. Jazz on mainittu tanssina ja siihen liittyvänä musiikkina vuonna 1919 ilmestyneessä Ollin pakinassa. Ollin kuvaus on niin rasistinen, että sitä rohkenee referoida vain valistuneelle lukijakunnalle: ”Jazz on muuan raakalaisimpia, järjettömimpiä ja tietysti rumimpia hyppelyitä, mitä tylsät neekeriaivot ovat keksineet.”Pizzat ovat valloittaneet Suomen vasta sotien jälkeen. Ensimmäiset ravintolapizzat on tiettävästi tarjoiltu Haminassa vuonna 1961, mutta valtakunnalliseen kuuluisuuteen pizzat nousivat vasta kun Adriano Vinciguerra avasi aidon pizze­rian Lappeenrantaan vuonna 1964.

Sekä jazz että pizza ovat etymologin kannalta hankalia sanoja, sillä niiden perimmäistä syntytapaa ja -aikaa ei tiedetä. Se on selvää, että jazz tulee amerikanenglannista ja pizza italiasta, mutta alkuperäkielissään ne ovat juuriltaan hämäriä. Jazz-sanaa on alkuaan arveltu eroottissävyiseksi kiertoilmaukseksi, jota on hyödynnetty sanallisessa markkinoinnissa New Orleansin punaisten lyhtyjen alueella. Yhden selityksen mukaan se perustuu paikallisen ranskan kielen sanaan chasse, joka merkitsee muun muassa metsästystä, saalista tai takaa-ajoa. Pizzasta annetut selitykset ovat kesympiä. Joka tapauk­sessa sana on vanhempi kuin nykyinen, 1700-luvun Napolissa muotonsa saanut pizza, ja se on alkuaan viitannut leipäpohjaisiin köyhän kansan ruokiin. Sen on arveltu juontuvan saksan suupalaa merkitsevästä sanasta bizzo tai pizzo, mutta yhtä hyvin se saattaa kuulua yhteen kreikan leipää merkitsevän pitta-sanan kanssa. Sanan alkuperän selvittäminen jää usein arvelun asteelle, jos sen elämä alkaa pelkästään suullisessa kielenkäytössä.

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.