Puistoissakin voi sienestää, mutta varo valkeita sieniä. Kuvassa on kehnäsieni, mutta sitä muistuttava valkoinen kärpässieni tappaa. Kuva Anneli Salo / Wikimedia Commons.
Puistoissakin voi sienestää, mutta varo valkeita sieniä. Kuvassa on kehnäsieni, mutta sitä muistuttava valkoinen kärpässieni tappaa. Kuva Anneli Salo / Wikimedia Commons.

Puiston sienet ovat jopa puhtaampia kuin serkut metsässä.

Lähipuistikon nurmelle on ilmestynyt jokavuotinen ryväs valkolakkisia sieniä. Priimaluokan herkkusieniä, valistaa asiantunteva työkaveri, ja silpaisee tottunein ottein sieniperheen vasun pohjalle.

Samaa herkkua löytyy lisää. Niistä saisi upean piiraan tai maukkaan keiton, mutta vaisto neuvoo jättämään ruoanlaiton sikseen.

Olemme Helsingin sydämessä, ja vain muutaman kymmenen metrin päässä sienten kasvupaikasta sijaitsee yksi kaupungin vilkkaista ulosmenoväylistä. Lapinmäentiellä huristaa yli 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maallikon arvaus on, että kaupunkisienistä löytyy rankka lataus raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä.

Luulon sijasta turvaamme tietoon: noukimme citysienet talteen ja toimitamme ne Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran kemianlaboratorioon analysoitaviksi.

Lajilla on väliä

Suomessa sienten ympäristömyrkkypitoisuudet ovat yleensä pieniä. Samaa linjaa noudattaa Tiede-lehden sieninäyte. Alkuaineiden määrät ovat joko alhaisia tai merkityksettömiä.

Jotain poikkeavaa kuitenkin löytyy: kadmiumin ja lyijyn turvarajat paukkuvat. Selityskin löytyy helposti.

– Herkkusieni on lahottajasieni, ja se imee itseensä tehokkaasti maaperän raskasmetalleja, kertoo näytteen analysoinnista vastannut erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen Evirasta. Maaperään aineet ovat päätyneet ilmasta laskeumien mukana.

Sienen myrkkypitoisuuksien kannalta laji on lähes aina poimintapaikkaa olennaisempi tekijä.

– Herkkusieni suosii arseenia ja kadmiumia, herkkutatti taas hopeaa ja kadmiumia, Venäläinen luettelee.

Lajierot voivat olla huomattavia. Esimerkiksi kangastatin kyky sitoa itseensä rautaa on muihin sieniin nähden 30-kertainen.

Metsästä enemmän myrkkyjä

Vertailun vuoksi keräämme Eviraa varten toisenkin erän sieniä. Laji säilyy samana, mutta nyt sienet poimitaan kaukana liikenteestä ja teollisuudesta, pääkaupunkiseudun itälaidalta Sipoonkorven kansallispuistosta.

Uusi tulos näyttää tutulta, tosin kaksi lukemaa kummastuttaa. Metsäsienissä on cityserkkuihin nähden kymmenkertainen annos arseenia ja viisinkertainen kadmiumia. Maallikko taivastelee luonnon myrkkypommia; mitä sanoo asiantuntija?

– Aika odotettava tulos, kommentoi laboratorionjohtaja Georg Alfthan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Moni luulee, että metsäsieniin kertyy vähemmän vierasaineita, mutta se on harhaa. – Metsässä on puistoon verrattuna niin köyhä maaperä, että sieni kasvaa hitaammin ja rikastaa laajan rihmaston avulla itseensä enemmän raskasmetalleja.

Lyijyä metsämaassa varttuneista herkkusienistä löytyy sen sijaan vähän, jopa alle EU:n asettaman raja-arvon. Muista raskasmetalleista poiketen sienet eivät ota sitä kovin hanakasti maaperästä. – Kaupunkisienistä mitattu lyijy on todennäköisesti vanhaa perua ajalta, jolloin sitä lisättiin autojen bensiiniin, arvioi Alfthan. Käyttö kiellettiin 1990-luvulla.

Ei silti syytä huoleen

Suurin osa sieniin kertyvästä radioaktiivisuudesta saadaan pois keittämällä ja liottamalla, mutta raskasmetalleista on hankalampaa päästä eroon. Hidasteena on sienten sisältämä rikki, johon metalliyhdisteet kiinnittyvät tiukasti.

– Pannulla irtoavan veden kaataminen pois ja pieni huuhtelu ennen rasvan lisäämistä vähentävät hieman metallien pitoisuutta, sanoo Eija-Riitta Venäläinen.

Hän toppuuttelee runsaasti raskasmetalleja sisältävien sienten syöntiä, mutta ei toisaalta näe syytä suureen huoleen. – Jos sieniä syö silloin tällöin, ei terveyshaitoista ole pelkoa. Ruokasienistä raskasmetalleja kertyy hyvin vähän, monista tutuista elintarvikkeista paljon enemmän. Esimerkiksi kadmiumia saadaan eniten viljavalmisteista.

Vaarallisia rajoja kolkutellaan, jos sieniä syö kilon verran viikossa – säännöllisesti. – Harva yltää sellaisiin lukuihin, säestää Georg Alfthan.

Tosiriski toisaalla

Herkkusienten ystävää vaanii metsässä paljon raskasmetalleja suurempi vaara. Moni sekoittaa herkkusienen ja valkokärpässienen. Jälkimmäinen on tappavan myrkyllinen.

– Jos välttämättä haluaa poimia herkkusieniä, se kannattaa tehdä kaupunkipuistikoissa, koska siellä ei yleensä kasva valkokärpässieniä.

– Ja varmistaa vielä kolmesti, ettei ole poiminut myrkkysientä, Alfthan jatkaa. Herkkusieneltä puuttuu tuppi jalan tyvestä, ja heltat ovat jo nuorina violetinpunertavat. Valkokärpässienellä ne ovat aina valkoiset.

Kymmenen ainetta mitattiin

Elintarviketurvallisuusviraston kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö tutki Tiede-lehden pyynnöstä kaksi erää herkkusieniä. Kaupunkisienet poimittiin Helsingin Niemenmäestä, verrokit Sipoonkorvesta syyskuussa 2011.

Sienistä analysoitiin kymmenen alkuaineen pitoisuudet. Aineista neljä – kupari, mangaani, seleeni ja sinkki – on ihmiselle välttämättömiä ja viisi – arseeni, elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli – myrkyllisiä. Kymmenes analysoitu aine, kromi, on pieninä pitoisuuksina välttämätön hivenaine, mutta suurina annoksina myrkky.

Kerättyjen sienten raskasmetallipitoisuuksia ei säännöllisesti seurata, viljeltyjen sienten kadmium- ja lyijymäärille EU on sen sijaan asettanut rajat. Kadmiumia saa olla enintään 0,20 milligrammaa kiloa kohti, lyijyä 0,10. Muille alkuaineille ei ole virallista enimmäispitoisuutta.

Turvarajat ylittäviä ei suositella jokapäiväiseksi ravinnoksi.

Mitä löytyi?

Alkuaine milligrammaa kiloa kohti       kaupungissa  metsässä

Arseeni                                                         0,085           0,75

Elohopea                                                      0,09              0,19

Kadmium                                                      1,2                5,9

Kromi                                                            0,050            0,041

Lyijy                                                              0,18              0,061

Nikkeli                                                          0,080             0,045

Paul M
Seuraa 
Viestejä8640
Liittynyt16.3.2005

Kaupunkisieniä pannuun

"– Jos välttämättä haluaa poimia herkkusieniä, se kannattaa tehdä kaupunkipuistikoissa, koska siellä ei yleensä kasva valkokärpässieniä." Aika hatara ohje.
Lue kommentti

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula