Puistoissakin voi sienestää, mutta varo valkeita sieniä. Kuvassa on kehnäsieni, mutta sitä muistuttava valkoinen kärpässieni tappaa. Kuva Anneli Salo / Wikimedia Commons.
Puistoissakin voi sienestää, mutta varo valkeita sieniä. Kuvassa on kehnäsieni, mutta sitä muistuttava valkoinen kärpässieni tappaa. Kuva Anneli Salo / Wikimedia Commons.

Puiston sienet ovat jopa puhtaampia kuin serkut metsässä.

Lähipuistikon nurmelle on ilmestynyt jokavuotinen ryväs valkolakkisia sieniä. Priimaluokan herkkusieniä, valistaa asiantunteva työkaveri, ja silpaisee tottunein ottein sieniperheen vasun pohjalle.

Samaa herkkua löytyy lisää. Niistä saisi upean piiraan tai maukkaan keiton, mutta vaisto neuvoo jättämään ruoanlaiton sikseen.

Olemme Helsingin sydämessä, ja vain muutaman kymmenen metrin päässä sienten kasvupaikasta sijaitsee yksi kaupungin vilkkaista ulosmenoväylistä. Lapinmäentiellä huristaa yli 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maallikon arvaus on, että kaupunkisienistä löytyy rankka lataus raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä.

Luulon sijasta turvaamme tietoon: noukimme citysienet talteen ja toimitamme ne Elintarviketurvallisuusviraston eli Eviran kemianlaboratorioon analysoitaviksi.

Lajilla on väliä

Suomessa sienten ympäristömyrkkypitoisuudet ovat yleensä pieniä. Samaa linjaa noudattaa Tiede-lehden sieninäyte. Alkuaineiden määrät ovat joko alhaisia tai merkityksettömiä.

Jotain poikkeavaa kuitenkin löytyy: kadmiumin ja lyijyn turvarajat paukkuvat. Selityskin löytyy helposti.

– Herkkusieni on lahottajasieni, ja se imee itseensä tehokkaasti maaperän raskasmetalleja, kertoo näytteen analysoinnista vastannut erikoistutkija Eija-Riitta Venäläinen Evirasta. Maaperään aineet ovat päätyneet ilmasta laskeumien mukana.

Sienen myrkkypitoisuuksien kannalta laji on lähes aina poimintapaikkaa olennaisempi tekijä.

– Herkkusieni suosii arseenia ja kadmiumia, herkkutatti taas hopeaa ja kadmiumia, Venäläinen luettelee.

Lajierot voivat olla huomattavia. Esimerkiksi kangastatin kyky sitoa itseensä rautaa on muihin sieniin nähden 30-kertainen.

Metsästä enemmän myrkkyjä

Vertailun vuoksi keräämme Eviraa varten toisenkin erän sieniä. Laji säilyy samana, mutta nyt sienet poimitaan kaukana liikenteestä ja teollisuudesta, pääkaupunkiseudun itälaidalta Sipoonkorven kansallispuistosta.

Uusi tulos näyttää tutulta, tosin kaksi lukemaa kummastuttaa. Metsäsienissä on cityserkkuihin nähden kymmenkertainen annos arseenia ja viisinkertainen kadmiumia. Maallikko taivastelee luonnon myrkkypommia; mitä sanoo asiantuntija?

– Aika odotettava tulos, kommentoi laboratorionjohtaja Georg Alfthan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Moni luulee, että metsäsieniin kertyy vähemmän vierasaineita, mutta se on harhaa. – Metsässä on puistoon verrattuna niin köyhä maaperä, että sieni kasvaa hitaammin ja rikastaa laajan rihmaston avulla itseensä enemmän raskasmetalleja.

Lyijyä metsämaassa varttuneista herkkusienistä löytyy sen sijaan vähän, jopa alle EU:n asettaman raja-arvon. Muista raskasmetalleista poiketen sienet eivät ota sitä kovin hanakasti maaperästä. – Kaupunkisienistä mitattu lyijy on todennäköisesti vanhaa perua ajalta, jolloin sitä lisättiin autojen bensiiniin, arvioi Alfthan. Käyttö kiellettiin 1990-luvulla.

Ei silti syytä huoleen

Suurin osa sieniin kertyvästä radioaktiivisuudesta saadaan pois keittämällä ja liottamalla, mutta raskasmetalleista on hankalampaa päästä eroon. Hidasteena on sienten sisältämä rikki, johon metalliyhdisteet kiinnittyvät tiukasti.

– Pannulla irtoavan veden kaataminen pois ja pieni huuhtelu ennen rasvan lisäämistä vähentävät hieman metallien pitoisuutta, sanoo Eija-Riitta Venäläinen.

Hän toppuuttelee runsaasti raskasmetalleja sisältävien sienten syöntiä, mutta ei toisaalta näe syytä suureen huoleen. – Jos sieniä syö silloin tällöin, ei terveyshaitoista ole pelkoa. Ruokasienistä raskasmetalleja kertyy hyvin vähän, monista tutuista elintarvikkeista paljon enemmän. Esimerkiksi kadmiumia saadaan eniten viljavalmisteista.

Vaarallisia rajoja kolkutellaan, jos sieniä syö kilon verran viikossa – säännöllisesti. – Harva yltää sellaisiin lukuihin, säestää Georg Alfthan.

Tosiriski toisaalla

Herkkusienten ystävää vaanii metsässä paljon raskasmetalleja suurempi vaara. Moni sekoittaa herkkusienen ja valkokärpässienen. Jälkimmäinen on tappavan myrkyllinen.

– Jos välttämättä haluaa poimia herkkusieniä, se kannattaa tehdä kaupunkipuistikoissa, koska siellä ei yleensä kasva valkokärpässieniä.

– Ja varmistaa vielä kolmesti, ettei ole poiminut myrkkysientä, Alfthan jatkaa. Herkkusieneltä puuttuu tuppi jalan tyvestä, ja heltat ovat jo nuorina violetinpunertavat. Valkokärpässienellä ne ovat aina valkoiset.

Kymmenen ainetta mitattiin

Elintarviketurvallisuusviraston kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö tutki Tiede-lehden pyynnöstä kaksi erää herkkusieniä. Kaupunkisienet poimittiin Helsingin Niemenmäestä, verrokit Sipoonkorvesta syyskuussa 2011.

Sienistä analysoitiin kymmenen alkuaineen pitoisuudet. Aineista neljä – kupari, mangaani, seleeni ja sinkki – on ihmiselle välttämättömiä ja viisi – arseeni, elohopea, kadmium, lyijy ja nikkeli – myrkyllisiä. Kymmenes analysoitu aine, kromi, on pieninä pitoisuuksina välttämätön hivenaine, mutta suurina annoksina myrkky.

Kerättyjen sienten raskasmetallipitoisuuksia ei säännöllisesti seurata, viljeltyjen sienten kadmium- ja lyijymäärille EU on sen sijaan asettanut rajat. Kadmiumia saa olla enintään 0,20 milligrammaa kiloa kohti, lyijyä 0,10. Muille alkuaineille ei ole virallista enimmäispitoisuutta.

Turvarajat ylittäviä ei suositella jokapäiväiseksi ravinnoksi.

Mitä löytyi?

Alkuaine milligrammaa kiloa kohti       kaupungissa  metsässä

Arseeni                                                         0,085           0,75

Elohopea                                                      0,09              0,19

Kadmium                                                      1,2                5,9

Kromi                                                            0,050            0,041

Lyijy                                                              0,18              0,061

Nikkeli                                                          0,080             0,045

Paul M
Seuraa 
Viestejä8577
Liittynyt16.3.2005

Kaupunkisieniä pannuun

"– Jos välttämättä haluaa poimia herkkusieniä, se kannattaa tehdä kaupunkipuistikoissa, koska siellä ei yleensä kasva valkokärpässieniä." Aika hatara ohje.
Lue kommentti

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.