Menestysjoukkue keskittyy tehtäväänsä ja kuuntelee jokaista jäsentään. Ystävyyssuhteita syntyy, jos on syntyäkseen.

Teksti: Jarno Forssell

Menestysjoukkue keskittyy tehtäväänsä ja kuuntelee jokaista jäsentään. Ystävyyssuhteita syntyy, jos on syntyäkseen.

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2010.Penkkiurheilijan elämästä tekee jännittävän se, että urheilu on täynnä yllätyksiä. Suurella rahalla koottu jääkiekkojoukkue voi romahtaa kesken kauden, vaikka tähdet olisivat fyysisesti hyvässä kunnossa. Nuorista kotiseuran kasvateista koottu joukkue voi nousta taistelemaan mitaleista, vaikka edellisen vuoden menestys ei sitä olisi mitenkään ennakoinut.

- Jokainen ryhmä yllättää joskus, jopa huippuvalmentajan, tietää liikuntatieteiden tohtori, erikoistutkija Esa Rovio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä Likestä.

Oikea ote lähtee sydämestä

Onnistumisen takana on nimittäin muutakin kuin raha ja sillä hankittu yksilöiden taito. Euroilla ei voi ostaa hyvää ryhmähenkeä, jonka syntyminen edellyttää, että joukkueella on yhteinen lähtökohta.

- Se voi olla kasvattiseura, kotimaa tai jotakin muuta tärkeää ja arvokasta, jossa jäsenet ovat mukana sydämellään. Tällainen motivoi urheilijoita ja auttaa valmentajaa yhdistämään ryhmän perustehtävän hoitoon. Vahva ryhmähenki tuo kentälle ylimääräisen pelaajan, sanoo väitöskirjansa urheilujoukkueen ryhmähengen kehittämisestä tehnyt Rovio.

Läheisyydessä vaanii harha

Ryhmän jäsenillä – oli kyse urheilujoukkueesta tai työtiimistä – on kaksi tavoitetta: he pyrkivät huippusuoritukseen ja viihtymään toistensa seurassa. Jos tavoitteet eivät käy yksiin, tilanne muuttuu vaaralliseksi. Vahva yhteenkuuluvuus, niin hyvä asia kuin se sinänsä onkin, saattaa nakertaa suoritusta.

- Se luo yhdenmukaisuuden paineita. Halu kuulua joukkoon voi johtaa joukkoharhaan, eikä ryhmä enää pysty tarkastelemaan tehtäväänsä kriittisesti. Kavereiden suorituksia ei viitsitä arvostella, Rovio valottaa.

Hyvä ryhmähenki ei tutkijan mukaan tarkoitakaan sitä, että ryhmän jäsenten pitäisi olla ystäviä. Tunnesiteitä muodostuu, jos on muodostuakseen, mutta kaveruutta tärkeämpää on aina se, että ryhmä ottaa huomioon ja kestää jokaisen jäsenensä näkemykset esitti niitä sitten maalikuningas tai nelosketjun pakki ja keskustelee niistä avoimesti.

- Mutta sitten, kun ollaan kentällä, suoritetaan perustehtävää: pelataan.

Roolien täytyy vaihdella

Vaikka joukkueurheilu on yhteispeliä, tavoitteiden saavuttamisessa keskeiseen asemaan nousevat valmentaja, kapteeni ja näkyvimmät pelimiehet. Urheilu-uutisten raportit kertovat pelaajista, jotka tiukassa paikassa kääntävät pelin suunnan ja esimerkillään sytyttävät joukkuetoverinsa taistelemaan voitosta.

Jokainen joukkue tarvitsee sateentekijänsä, mutta on vaarallista, jos tehtävä aina lankeaa samoille pelaajille. Tutkijan mukaan vastuunkannon pitää kiertää tilanteen mukaan.

Vancouverin olympialaisissa Suomen miesten jääkiekkojoukkueessa oli valtavan arvostettuja pelaajia – Teemu Selänne, Saku Koivu, Ville Peltonen ja Olli Jokinen – joiden odotettiin ratkaisevan menestyksemme.

– Entä jos tällaisille pelaajille ei tulekaan onnistumisia? Esa Rovio kysyy. – Valmentajan pitää löytää kaikille ryhmän jäsenille tarkoituksenmukaiset roolit kaikenlaisiin tilanteisiin ja antaa palautetta myös niille, joista yleisö ja media eivät kiinnostu.Meillä fysiikka hallitsee

Suomi on noussut maailman huipulle jääkiekossa, jota harrastaa arviolta pari miljoonaa ihmistä pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen sijaan 270 miljoonan harrastajan jalkapallossa huippu on kaukana.

Entä jos valmennuksessa otettaisiin käyttöön uusimmat sosiaalipsykologian opit?

– Hyvän ryhmän teemaa on sosiaali- ja organisaatiopsykologiassa tutkittu pitkään ja siitä on kirjoitettu valtavasti kirjoja. Suomalaiset valmentajat eivät juuri ole niitä availleet, toteaa Rovio, joka itsekin julkaisi kollegoineen viime vuonna kirjan Ryhmäilmiöt liikunnassa.

Rovio myöntää, että valmentajalla voi olla loistava psykologinen silmä ilman koulustakin. Hän voi tehdä vaistomaisesti perusteltuja ratkaisuja, vaikka ei osaakaan sanoa, miksi toimi niin kuin toimi. Useimmilta valmentajilta tämä kyky kuitenkin puuttuu. He soveltavat tee-se-itse-menetelmiään, jotka keskittyvät fyysiseen suoritukseen, tekniikkaan ja taktiikkaan.

– Ennen olin optimisti, mutta nyt olen realisti. Meitä on runsaat viisi miljoonaa, ja jalkapallo on harrastus. Brasiliassa ihmisiä on 188 miljoonaa ja jalkapallo elämä. Näköpiirissä ei ole hyppyä, jolla Suomi voisi voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden, summaa tutkija, joka tuntee lajin myös käytännössä omilta pelivuosiltaan.Huipulle ei auta edes vahva ryhmähenki. Onneksi meillä on jääkiekko!

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede –lehden vakituinen avustaja.

Helatorstaina arki pysähtyi

Helatorstain vietto on Suomessa keskiaikaista perua. Tästä todistaa asiataustan lisäksi päivän nimi. Sen alkuosa on lainaa ruotsin sanasta hälgha, helga, joka merkitsee pyhää. Keskiajan ruotsissa Kristuksen taivaaseenastumisen kunniaksi vietetty juhlapäivä on ollut ”pyhä torstai”, kunnes sen nimeksi uudella ajalla vakiintui Kristi himmelsfärdsdag.

Myös torstai on ruotsista lainattu yhdyssana, jonka alkuosa – paradoksaalista kyllä –  viittaa skandinaavien pakanalliseen ukkosenjumalaan Toriin. Jälkiosa on sama kuin ruotsin dag ’päivä’.

Monissa kielissä viikonpäivien nimistö on uusiutunut kristinuskon myötä, mutta germaanien muinaiset jumalat ovat säilyttäneet asemansa niin germaanisella kielialueella kuin Suomessakin. Useimmat suomalaiset tuskin ovat ymmärtäneet tai välittäneet siitä, mille jumalalle mikäkin päivä oli omistettu. He vain käyttivät ruotsista opittuja nimiä sisältöä miettimättä.

Vanhin suomenkielinen kalenteri löytyy Mikael Agricolan rukouskirjasta, mutta kun se oli tarkoitettu ikuiseksi kalenteriksi, siihen ei ollut merkitty helatorstaita niin kuin ei muitakaan liikkuvia merkkipäiviä. Pääsiäisen ajankohta laskettiin joka vuosi erikseen, ja helatorstai seurasi siitä automaattisesti 40 päivän kuluttua. Ensimmäinen suomenkielinen maininta helatorstaista on Agricolan seuraajan Paavali Juustenin Messusta vuodelta 1575.

Helatorstaita pidettiin entisaikaan niin pyhänä, että normaali elämä melkein lakkasi: ei kasvanut ruoho maassa eikä lehti puussa, eivätkä helatorstaina munitut munat pilaantuneet. Pelloilla ei saanut tehdä töitä, mutta niillä voitiin kulkea ristisaatossa tulevaa satoa varmistamassa. Tavallisina sunnuntaipäivinä kalan kutu oli pätevä syy lähteä pyyntiin, vaikka arkitöitä piti muuten välttää, mutta jos kutu sattui helatorstaiksi, piti merrat ja verkot lain mukaan ja rangaistuksen uhalla nostaa vedestä. Messun jälkeen ne sentään sai laskea takaisin. Saalista odottaessa voitiin vaikkapa karkottaa pahoja henkiä helavalkeita eli juhlatulia poltellen.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018