Menestysjoukkue keskittyy tehtäväänsä ja kuuntelee jokaista jäsentään. Ystävyyssuhteita syntyy, jos on syntyäkseen.

Teksti: Jarno Forssell

Menestysjoukkue keskittyy tehtäväänsä ja kuuntelee jokaista jäsentään. Ystävyyssuhteita syntyy, jos on syntyäkseen.

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2010.Penkkiurheilijan elämästä tekee jännittävän se, että urheilu on täynnä yllätyksiä. Suurella rahalla koottu jääkiekkojoukkue voi romahtaa kesken kauden, vaikka tähdet olisivat fyysisesti hyvässä kunnossa. Nuorista kotiseuran kasvateista koottu joukkue voi nousta taistelemaan mitaleista, vaikka edellisen vuoden menestys ei sitä olisi mitenkään ennakoinut.

- Jokainen ryhmä yllättää joskus, jopa huippuvalmentajan, tietää liikuntatieteiden tohtori, erikoistutkija Esa Rovio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä Likestä.

Oikea ote lähtee sydämestä

Onnistumisen takana on nimittäin muutakin kuin raha ja sillä hankittu yksilöiden taito. Euroilla ei voi ostaa hyvää ryhmähenkeä, jonka syntyminen edellyttää, että joukkueella on yhteinen lähtökohta.

- Se voi olla kasvattiseura, kotimaa tai jotakin muuta tärkeää ja arvokasta, jossa jäsenet ovat mukana sydämellään. Tällainen motivoi urheilijoita ja auttaa valmentajaa yhdistämään ryhmän perustehtävän hoitoon. Vahva ryhmähenki tuo kentälle ylimääräisen pelaajan, sanoo väitöskirjansa urheilujoukkueen ryhmähengen kehittämisestä tehnyt Rovio.

Läheisyydessä vaanii harha

Ryhmän jäsenillä – oli kyse urheilujoukkueesta tai työtiimistä – on kaksi tavoitetta: he pyrkivät huippusuoritukseen ja viihtymään toistensa seurassa. Jos tavoitteet eivät käy yksiin, tilanne muuttuu vaaralliseksi. Vahva yhteenkuuluvuus, niin hyvä asia kuin se sinänsä onkin, saattaa nakertaa suoritusta.

- Se luo yhdenmukaisuuden paineita. Halu kuulua joukkoon voi johtaa joukkoharhaan, eikä ryhmä enää pysty tarkastelemaan tehtäväänsä kriittisesti. Kavereiden suorituksia ei viitsitä arvostella, Rovio valottaa.

Hyvä ryhmähenki ei tutkijan mukaan tarkoitakaan sitä, että ryhmän jäsenten pitäisi olla ystäviä. Tunnesiteitä muodostuu, jos on muodostuakseen, mutta kaveruutta tärkeämpää on aina se, että ryhmä ottaa huomioon ja kestää jokaisen jäsenensä näkemykset esitti niitä sitten maalikuningas tai nelosketjun pakki ja keskustelee niistä avoimesti.

- Mutta sitten, kun ollaan kentällä, suoritetaan perustehtävää: pelataan.

Roolien täytyy vaihdella

Vaikka joukkueurheilu on yhteispeliä, tavoitteiden saavuttamisessa keskeiseen asemaan nousevat valmentaja, kapteeni ja näkyvimmät pelimiehet. Urheilu-uutisten raportit kertovat pelaajista, jotka tiukassa paikassa kääntävät pelin suunnan ja esimerkillään sytyttävät joukkuetoverinsa taistelemaan voitosta.

Jokainen joukkue tarvitsee sateentekijänsä, mutta on vaarallista, jos tehtävä aina lankeaa samoille pelaajille. Tutkijan mukaan vastuunkannon pitää kiertää tilanteen mukaan.

Vancouverin olympialaisissa Suomen miesten jääkiekkojoukkueessa oli valtavan arvostettuja pelaajia – Teemu Selänne, Saku Koivu, Ville Peltonen ja Olli Jokinen – joiden odotettiin ratkaisevan menestyksemme.

– Entä jos tällaisille pelaajille ei tulekaan onnistumisia? Esa Rovio kysyy. – Valmentajan pitää löytää kaikille ryhmän jäsenille tarkoituksenmukaiset roolit kaikenlaisiin tilanteisiin ja antaa palautetta myös niille, joista yleisö ja media eivät kiinnostu.Meillä fysiikka hallitsee

Suomi on noussut maailman huipulle jääkiekossa, jota harrastaa arviolta pari miljoonaa ihmistä pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen sijaan 270 miljoonan harrastajan jalkapallossa huippu on kaukana.

Entä jos valmennuksessa otettaisiin käyttöön uusimmat sosiaalipsykologian opit?

– Hyvän ryhmän teemaa on sosiaali- ja organisaatiopsykologiassa tutkittu pitkään ja siitä on kirjoitettu valtavasti kirjoja. Suomalaiset valmentajat eivät juuri ole niitä availleet, toteaa Rovio, joka itsekin julkaisi kollegoineen viime vuonna kirjan Ryhmäilmiöt liikunnassa.

Rovio myöntää, että valmentajalla voi olla loistava psykologinen silmä ilman koulustakin. Hän voi tehdä vaistomaisesti perusteltuja ratkaisuja, vaikka ei osaakaan sanoa, miksi toimi niin kuin toimi. Useimmilta valmentajilta tämä kyky kuitenkin puuttuu. He soveltavat tee-se-itse-menetelmiään, jotka keskittyvät fyysiseen suoritukseen, tekniikkaan ja taktiikkaan.

– Ennen olin optimisti, mutta nyt olen realisti. Meitä on runsaat viisi miljoonaa, ja jalkapallo on harrastus. Brasiliassa ihmisiä on 188 miljoonaa ja jalkapallo elämä. Näköpiirissä ei ole hyppyä, jolla Suomi voisi voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden, summaa tutkija, joka tuntee lajin myös käytännössä omilta pelivuosiltaan.Huipulle ei auta edes vahva ryhmähenki. Onneksi meillä on jääkiekko!

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede –lehden vakituinen avustaja.

Helatorstaina arki pysähtyi

Helatorstain vietto on Suomessa keskiaikaista perua. Tästä todistaa asiataustan lisäksi päivän nimi. Sen alkuosa on lainaa ruotsin sanasta hälgha, helga, joka merkitsee pyhää. Keskiajan ruotsissa Kristuksen taivaaseenastumisen kunniaksi vietetty juhlapäivä on ollut ”pyhä torstai”, kunnes sen nimeksi uudella ajalla vakiintui Kristi himmelsfärdsdag.

Myös torstai on ruotsista lainattu yhdyssana, jonka alkuosa – paradoksaalista kyllä –  viittaa skandinaavien pakanalliseen ukkosenjumalaan Toriin. Jälkiosa on sama kuin ruotsin dag ’päivä’.

Monissa kielissä viikonpäivien nimistö on uusiutunut kristinuskon myötä, mutta germaanien muinaiset jumalat ovat säilyttäneet asemansa niin germaanisella kielialueella kuin Suomessakin. Useimmat suomalaiset tuskin ovat ymmärtäneet tai välittäneet siitä, mille jumalalle mikäkin päivä oli omistettu. He vain käyttivät ruotsista opittuja nimiä sisältöä miettimättä.

Vanhin suomenkielinen kalenteri löytyy Mikael Agricolan rukouskirjasta, mutta kun se oli tarkoitettu ikuiseksi kalenteriksi, siihen ei ollut merkitty helatorstaita niin kuin ei muitakaan liikkuvia merkkipäiviä. Pääsiäisen ajankohta laskettiin joka vuosi erikseen, ja helatorstai seurasi siitä automaattisesti 40 päivän kuluttua. Ensimmäinen suomenkielinen maininta helatorstaista on Agricolan seuraajan Paavali Juustenin Messusta vuodelta 1575.

Helatorstaita pidettiin entisaikaan niin pyhänä, että normaali elämä melkein lakkasi: ei kasvanut ruoho maassa eikä lehti puussa, eivätkä helatorstaina munitut munat pilaantuneet. Pelloilla ei saanut tehdä töitä, mutta niillä voitiin kulkea ristisaatossa tulevaa satoa varmistamassa. Tavallisina sunnuntaipäivinä kalan kutu oli pätevä syy lähteä pyyntiin, vaikka arkitöitä piti muuten välttää, mutta jos kutu sattui helatorstaiksi, piti merrat ja verkot lain mukaan ja rangaistuksen uhalla nostaa vedestä. Messun jälkeen ne sentään sai laskea takaisin. Saalista odottaessa voitiin vaikkapa karkottaa pahoja henkiä helavalkeita eli juhlatulia poltellen.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti