Hyvä esimerkki pieleen menneestä käytettävyydestä on pääkaupunkiseudun matkakorttijärjestelmä. Siitä tuli murheenkryyni, joka piti palautelinjat kuumina. Kunnollisella käytettävyystestauksella ongelmat olisi voitu välttää.


Kunnollisella käytettävyystestauksella ongelmat olisi voitu välttää.




Matkakorttijärjestelmä on pohjimmiltaan yksinkertainen: käyttäjä lataa korttiin matkustusaikaa tai rahaa (eli arvoa) ja näyttää korttia bussin, junan tai metron lukulaitteelle. Matkan hän maksaa painamalla sopivaa vaihtoehtoa painikkeista, joissa on numerot yhdestä kolmoseen. Kortin saldon ja voimassaoloajan pystyy tarkistamaan laitteen näytöstä samalla kun korttia luetaan, jolloin myös välähtää laitteen ylälaidassa oleva merkkivalo.
Mikä toimii teoriassa, ei välttämättä toimi käytännössä.

Alun perin laite päästi erilaisen piippauksen sen mukaan, onnistuiko kortin lukeminen vai ei. Käyttäjät eivät kuitenkaan erottaneet piippauksia toisistaan, vaan tulkitsivat ne molemmat merkiksi onnistuneesta maksutapahtumasta.

Tämä vika on nyt korjattu, mutta edelleen laitteen painikkeet ovat kuin yhtä kappaletta sen rungon kanssa eivätkä painu alas. Käyttäjä ei siten voi painaessaan tietää, reagoiko painike hänen kosketukseensa. Kun lukija vielä havaitsee kortin parin sekunnin viiveellä, moni kortin käyttäjä ehtii lähes nojata laitteeseen.

Onnistuneen kortinluvun päätteeksi välähtävä merkkivalo ohjaa katseen pois lukijan näytöstä, josta matkustaja olisi pystynyt tarkistamaan korttinsa jäljellä olevan käyttöajan tai -arvon.

Kortinlukijassa on tyypillisiä käytettävyyskömmähdyksiä: se antaa epäselvää palautetta ja suuntaa tarkkaavaisuuden väärin. Painikkeiden numerot taas ovat esimerkki epäselvästä terminologiasta, joka on kyllä tuttu julkisen liikenteen suunnittelijoille mutta ei tavallisille ihmisille: numerot nimittäin viittaavat pääkaupunkiseudun vyöhykejakoon. Varsinkaan satunnaisempi matkustaja ei ajattele tekevänsä kahden vyöhykkeen matkaa vaan menevänsä bussilla Helsingistä Espooseen.

Matkakorttijärjestelmään liittyy myös sosiaalisia pulmia. Laitetta joutuu käyttämään kaikkien bussissa istuvien silmien edessä, ja takana on usein jono kiireisiä matkustajia. Nolatuksi tulemisen pelko, tuplamaksaminen ja muut negatiiviset kokemukset ovat johtaneet siihen, että moni maksaa edelleen matkansa käteisellä tai matkustaa pummilla.


Käyttötilanne on a ja o

Kun suunnitellaan laitetta tai palvelua, ei riitä, että siitä tehdään teknisesti tehokas: on muistettava myös käyttötilanne ja laitteen käyttäjän ominaisuudet. Tekninen tehokkuus on usein jopa ristiriidassa inhimillisen logiikan kanssa. Toisaalta yksinkertaisestakin vempeleestä saa hankalan, ellei suunnittelija  pidä mielessä käyttäjää.

Ihmisten ajattelua ja havaitsemista määräävät yhteiset lait. Toiset meistä ovat älykkäämpiä tai parempimuistisia kuin muut, mutta meidän kaikkien ajattelu, muisti ja aistihavainnot perustuvat samoihin mekanismeihin. Ne pitää suunnittelijan tuntea.

Itse kunkin taidot ja tavoitteet vaikuttavat siihen, millaiset laitteet tuntuvat käyttökelpoisilta. Tavallinen lomakuvien ottaja haluaa, että kamera toimii nappia painamalla eikä mihinkään asetuksiin tarvitse koskea. Ammattikuvaaja puolestaan heittää vesilintua kameralla, joka ei päästä häntä säätämään esimerkiksi valotusaikaa ja aukkoa. Käyttäjän osa on miettiä tarpeensa ja mitoittaa hankintansa niiden mukaan.


Kännykkää vaivaa pöhö

Käytettävyyden kannalta paras matkapuhelin on kookas, ja siinä on suuret painikkeet. Lisäksi siinä on vain ne ominaisuudet, joita käyttäjä tarvitsee, tai ei ainakaan paljon turhaa. Tällaista puhelinta on nykyisin lähes mahdotonta löytää, sillä markkinatrendi on juuri päinvastainen.

Kännykkä on pieni mutta pöhöttynyt. Puhelimesta pitää löytyä muun muassa kamera, mp3-soitin, mobiili-internet, radio ja nauhuri. Todellisuudessa suuri osa kännykän omistajista ei koskaan käytä laitteen kehittyneitä ominaisuuksia, joten niiden valmistuskustannukset menevät käytännössä hukkaan.

Markkinoille on yritetty tuoda kookkaita ja helppokäyttöisiä puhelimia, mutta käyttäjät ja lehdistö ovat oitis leimanneet ne bimbomalleiksi. Jos puhelimeen liittyy ajatus vanhuudesta, tyhmyydestä tai toistaitoisuudesta, se ei käy kaupaksi, vaikka se olisi käytössä erinomaisen kätevä ja toiminnoiltaan täysin riittävä. Ihminen ei maksa laitteesta, joka leimaa hänet huonommaksi kuin muut.

Sosiaaliset seikat ohjaavat näin valmistajat tekemään laitteita, joiden käyttäminen on esimerkiksi vanhuksille vaikeaa. Kännykkävalmistajilta löytyy myös ominaisuuksiltaan pelkistettyjä puhelimia, mutta ne on suunnattu lähinnä kehitysmaiden markkinoille.


Äänivalikko menee ohi

Hyvä esimerkki ajattelumme kanssa ristiriidassa olevasta palvelusta ovat "paina yksi, jos asiasi koskee…" -tyyppiset automaattiset puhelinvalikot.

Ihmiset pystyvät yleensä keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan, ja lyhytkestoiseen muistiimme mahtuu vain rajallinen määrä tietoa, kuten valikkovaihtoehtoja. Soittaja olettaa kuulevansa omaan asiaansa liittyvän vaihtoehdon, esimerkiksi "internetin käyttäminen matkapuhelimella". Mikäli vaihtoehtoina tarjotaan "internet-asiat" ja "matkapuhelinasiat", asiakas hämmentyy, sillä hänen asiansa istuu kumpaankin kategoriaan. Kun hän keskittyy miettimään, kumman valitsisi, muut vaihtoehdot sujahtavat ohi korvien.

Montako kertaa sinulle on käynyt niin, että olet joutunut kuuntelemaan äänivalikon toistamiseen? Joskus kolmestikin?

Ihmisen kannalta ihanteellista on, että kaikki vaihtoehdot ovat koko ajan näkyvissä eikä niitä joudu pitämään työmuistissa. Valikosta voi rauhassa etsiä sopivaa avainsanaa, pohtia sille synonyymejä, ja ellei vieläkään tärppää, lähteä sulkemaan vaihtoehtoja pois epäsopivimmasta lähtien. Tällaista valikkoa ei kuitenkaan voi toteuttaa pelkän äänen avulla.


Opaste vie sormen suuhun

Suuria käytettävyyskömmähdyksiä löytyy ohjekirjoista ja laitteiden opasteista, joita ovat esimerkiksi painikkeiden ohjetekstit ja kuvat. Asiaan vihkiytymättömälle opasteet saattavat olla täysin käsittämättömiä. Naisia naurattaa, kun aviomies tai poikaystävä ei osaa käyttää pyykkikonetta. Hymy saattaisi hyytyä, jos pesukoneista tuttu numeroilla, kummallisilla koukeroilla ja kolmioilla varustettu nuppi liitettäisiin vaikkapa televisioon tai dvd-soittimeen.
Ohjekirjoissa käytetään termejä ja ilmauksia, joita varsinaiset käyttäjät eivät tunne. Tässä mennään metsään kahdella tavalla. Toinen on erikoisalan termistön käyttö, joka ei rajoitu vain tietoteknisiin aloihin. Esimerkiksi pankki- ja rahoitusalalla törmää annuiteetteihin ja diskonttauksiin, joita ei sen kummemmin selitetä.

Päinvastainen ongelma on ns. kielitoimisto suosittaa -lähestymistapa: sanoista käytetään väkisin käännöksiä, jotka eivät ole todellisessa käytössä. Itse jouduin ihmettelemään hyvän tovin erään älypuhelimen nettiloki-ominaisuutta, ennen kuin takaisin englanniksi kääntämällä selvisi, että kyseessä on blogi-nettipäiväkirjatoiminto.

Suuri osa ohjekirjoista muistuttaa tietosanakirjaa: niissä luetellaan tietoja laitteesta sekä laitevalmistajan toiminnoille valitsemia nimiä. Tämän sijaan käyttäjät pitäisi selkeästi askel askeleelta opastaa yleisimpien käyttötilanteiden läpi. Kun ihminen avaa ohjekirjan, hän etsii tietoa siitä, miten hän voi suorittaa laitteella jonkin tehtävän, esimerkiksi soittaa puhelun tai päästä puhelimella nettiin.


Tarkkaavaisuudella omat lait

Mitä enemmän laitteen suunnittelussa otetaan huomioon ihmisen havaintokyvyn ja ajattelun mekanismeja, sitä helppokäyttöisempi on lopputulos.

Suunnittelussa on tärkeä ymmärtää, että näkeminen ja havaitseminen eivät ole sama asia. Ihminen näkee jatkuvasti valtavan määrän asioita, mutta tietoista huomiota saa vain murto-osa. Kun kävelemme kaupungin läpi, näemme satoja ihmisiä mutta huomiomme kiinnittyy vain tuttuihin kasvoihin tai erikoisiin tapauksiin. Kun taas suuntaamme huomiomme johonkin kohteeseen, esimerkiksi keskitymme tuijottamaan merkkivaloa, havaitsemme huonosti muuta ympäristöä.

Ihmisen huomio voi myös automaattisesti siirtyä kohteeseen, jota on opittu pitämään tärkeänä tai mielenkiintoisena. Kun ajaessaan äkkää tien varressa  nopeuskameran, katse hakeutuu heti nopeusmittariin, joka on kaikissa nykyisissä automalleissa samassa paikassa.

Niin kutsuttu suuntautumisrefleksi suuntaa huomiomme automaattisesti äkilliseen ärsykkeeseen: välähtävä valo tai  soiva summeri kaappaa huomion kuin itsestään. Kyseessä on hyvin alkukantainen reaktio, joka suojeli ihmistä petoeläimiltä ja muilta vaaroilta.

Jos laite päästää äkillisiä ääni- tai valomerkkejä, niiden tulee vetää käyttäjän tarkkaavaisuus huomiota vaativaan kohteeseen, ei siitä pois. Tämä tuntuu itsestään selvältä - mutta unohtui esimerkiksi matkakortin lukijassa.


Aikaa ja rahaa palaa

Hyvällä käytettävyydellä on sekä taloudellisia että sosiaalisia seurauksia. Eräässä pankissa puhelinneuvontaa hoitavalla henkilöstöllä ilmeni muita työntekijöitä enemmän stressiä ja loppuun palamista. Ainoa heitä yhdistävä tekijä oli ohjelmisto, joka oli suunniteltu kasvokkain tapahtuvaan asiakaspalveluun eikä soveltunut puhelinneuvontaan. Ylitöinä ja sairauskuluina paloivat huomattavat summat.

Suuret yritykset eivät enää markkinoi hyvää käytettävyyttä laitteen lisäarvona, se oletetaan selviöksi ja sitä halutaan kehittää. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotteissa käytettävyys on useammin retuperällä.

Pahimmillaan yrityksessä ei ole mitään kuvaa siitä, millaiset ihmiset käyttävät heidän tuotettaan ja mitkä näiden tarpeet ovat.

Esimerkiksi nettipalvelun tai ohjelmiston saattaa toteuttaa alihankkija, joka ei tunne palvelun kohteena olevaa alaa. Jos toteuttaja vielä vaihtuu kesken projektin, katastrofi on valmis. Suunnittelupöydän ääreen tulisikin istuttaa  palvelun tilaaja, käytettävyysasiantuntija ja edustava otos palvelun todellisia käyttäjiä.



Janos Honkonen on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.


Artikkeli perustuu käytettävyysasiantuntija Irmeli Sinkkosen, professori Kari-Jouko Räihän ja tutkija Tomi Heimosen haastatteluun sekä Käytettävyyden psykologia -kirjaan (tekijät Sinkkonen, Kuoppala, Parkkinen & Vastamäki, kustantaja IT-Press, 2002).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018