Verbien ykkösellä voi ylpeillä ja oleskella, unohtaa ja komentaa, jopa kuolla.

Suomen kielen sanoista yleisin on konjunktio ja, mutta taipuvista sanoista ehdoton ykkönen on ikivanha verbi olla, kun lasketaan yhteen sen kaikki taivutusmuodot. Yleisyys kertoo siitä, että verbillä on poikkeuksellisen monia käyttötapoja. Sitä tarvitaan esimerkiksi muiden verbien liittomuodoissa (on tehnyt, oli mennyt) ja omistusrakenteissa (minulla on kirja).

Olla-verbillä voi ilmaista muutakin kuin pelkkää olemista. Persoonamuotojen lisäksi siitä käytetään infinitiivejä ja partisiippeja. Kun joku on ollakseen, tarkoitetaan, että hän ylpeilee. Kun joku on olevinaan, hän teeskentelee. Kun jonkun on oltava paikalla, hänen täytyy olla, muuten tulee tukalat oltavat. Kun jotakin ei ole olemassa, se on pelkkää mielikuvitusta. Kun jotakuta ei enää ole, hän on kuollut. Kun jokin saa olla, se halutaan jättää silleen.

Olla-verbin avulla voidaan myönnytellä, sadatella ja ihmetellä: Olkoon, hyi olkoon, kuinka ollakaan! Sitä voi käyttää kohteliaissa fraaseissa: Saako olla kuppi kahvia? Sillä voi komentaa: Ole siinä! Kun jotakin halutaan unohtaa, sen voi todeta olevan ollutta ja mennyttä. Kun toista vaivaa jokin, voi kysyä: Mikä sinun on? Levoton ihminen ei saa olluksi. Kun asiat selviävät, hänen on hyvä ollakseen.

Olla-verbistä on muodostettu satamäärin johdoksia ja yhdyssanoja. Yksinkertaisimmasta päästä ovat olemus, olento, olio ja olo. Tavallisia verbijohdoksia ovat esimerkiksi oleilla, oleskella ja olettaa, adjektiiveja oleellinen, olennainen ja olematon ja adverbeja ollenkaan ja olletikin.

Johdosten ja yhdyssanojen merkitys voi olla osiensa summa, mutta usein sanat saavat lisämerkityksiä, jotka täytyy vain tietää tai arvata. Oleskeleminen voi tarkoittaa jatkuvaa tai tilapäistä olemista tai asumista, elämistä, ajan viettämistä tai viipymistä. Sana itsessään ei kerro mitään oleskelun tarkoituksesta. Yleensä siitä ei koidu ongelmaa, kun puhutaan esimerkiksi oleskelupaikasta tai oleskelunurkkauksesta, mutta kun presidentti puhuu oleskeluyhteiskunnasta, asiasta voi kiistellä loputtomiin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2013

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.