Mitä mieleesi tulee sanasta keltti? Ehkä Asterix-sarjakuva, jossa gallialaiset sankarit sotivat roomalaisia vastaan. Tai ehkä irkkupubi, jossa soi "kelttiläinen kansanmusiikki". Mutta millaisia historian keltit todellisuudessa olivat?


jossa gallialaiset sankarit sotivat roomalaisia vastaan. Tai ehkä irkkupubi,
jossa soi "kelttiläinen kansanmusiikki".
Mutta millaisia historian keltit todellisuudessa olivat?




Moni on rakentanut mielikuvansa kelttien varhaishistoriasta Asterix-sarjakuvien sympaattisista gallialaissankareista. Myöhempiin vaiheisiin on tutustuttu esimerkiksi Hollywood-elokuvista, kuten Mel Gibsonin tähdittämästä, Skotlantiin sijoittuvasta Braveheartista.

Euroopan todellisessa historiassa keltit ovat olleet kymmenien kansojen muodostama kirjava joukko, jota on yhdistänyt samansukuinen kieli.

Kreikan kielen sana keltoi oli alkujaan yleisnimitys Manner-Euroopassa rautakauden alussa asuneille kansoille.

Roomalainen sotapäällikkö Gaius Julius Caesar (100-44 eaa.) kertoo teoksessaan Gallian sota, että nykyisen Ranskan ja Espanjan alueiden ihmiset kutsuivat itseään kelteiksi. Laajemmin kelttiläisten kielten puhujat omaksuivat nimityksen vasta 1600-luvulla.


Ei Irlannista vaan Keski-Euroopasta

Kelttien perintöä vaalitaan nykyisin näkyvimmin maailman ainoassa kelttiläisessä valtiossa Irlannissa sekä Ranskassa, joka korostaa kansallisromanttisesti kelttiläisiä juuriaan.

Irlannissa iirin kieli on kulttuurisesti ja poliittisesti tärkeä, ja kelttiläinen perinne elää jokapäiväisessä elämässä kansanmusiikissa ja "irkkupubeissa". Irlantilaisten vahva kelttiläinen identiteetti juontaa siitä, että varhaiskeskiajalla saari oli kelttiläisen renessanssin eli kelttien uuden kulttuurisen nousun ydinaluetta.




Kelttiläinen renessanssi tuotti mestariteoksia


Kristinuskon myötä Irlannin ja Britannian keltit nousivat kristillisen sivistyksen suunnannäyttäjiksi. Kelttiläisen renessanssin aikana 400-700-luvuilla jaa. he omaksuivat luku- ja kirjoitustaidon, ja Irlanti tuli tunnetuksi oppineiden saarena. Irlantilaismunkit perustivat myös Manner-Eurooppaan yli 80 luostaria. Keltit jättivät jälkensä jopa kristinuskon sisältöön: henkilökohtaisen ripin oppi on heidän perintöään.

Irlannin luostareissa valmistettiin enemmän käsikirjoituksia kuin muussa läntisessä Euroopassa yhteensä. Monet niistä ovat kristillisen ornamenttitaiteen mestariteoksia, kuuluisimpana 800-luvulle ajoitettu Kellsin kirja, jota säilytetään Trinity Collegessa Dublinissa.






Aleksanteri Suuren

Eteviä auran ja miekan tekijöitä

Suurin osa kelttejä käsittelevistä esikristillisistä teksteistä on antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käsialaa. He pitivät kelttejä sivistymättöminä ja julmina barbaareina. Kreikkalaisfilosofi Aristoteleen mielestä kelteiltä puuttui kokonaan kyky ajatella.




Kelttien vuosia


- 1200-475 eaa. Hallstattin kulttuuri nousee kukoistukseen nykyisen Itävallan ja Etelä-Saksan sekä myöhemmin Ranskan alueilla, sitä mukaa kuin kelteistä kehittyy mestarillisia metalliseppiä.
- 600 eaa. Keltit perustavat Massilian satamakaupungin eli nykyisen Marseillen ja aloittavat vilkkaan kaupankäynnin etruskien ja kreikkalaisten kanssa.
- 475-50 eaa. La Tènen kulttuuri nostaa keltit yhdeksi Euroopan edistyneimmistä kansoista.
- 390 eaa. Keltit tunkeutuvat Roomaan. Maailmanhistoria kääntyisi päälaelleen, elleivät roomalaiset ruhtinaallisin lahjuksin suostuttelisi valloittajia vetäytymään.
- 279 eaa. Keltit lyövät kreikkalaiset Thermopylaissa ja hyökkäävät Delfoihin mutta eivät onnistu valtaamaan sitä.
- 133 eaa. Roomalaiset valtaavat Numantian keltibereiltä kymmenen vuoden piirityksen päätteeksi.
- 58-51 eaa. Caesar alistaa valloitusretkillään useita kelttiläisiä kansoja. Manner-Euroopan eripuraiset keltit sulautuvat nopeasti roomalaisiin.
- 55-54 eaa. Caesarin joukot tunkeutuvat Britanniaan ja aloittavat kehityskulun, joka johtaa monien Britannian kelttialueiden liittämiseen Rooman provinsseiksi.
- 127 jaa. Hadrianuksen muuri valmistuu Pohjois-Englantiin nykyisen Newcastlen korkeudelle merkiksi Rooman valtakunnan pohjoisrajasta sen jälkeen, kun kahdeksasosa Rooman asevoimista on jouduttu sijoittamaan Britanniaan. Skotlanti ja Irlanti pysyvät valloittamattomina.
- 404 Roomalaisjoukot kutsutaan Britanniasta takaisin mantereelle puolustamaan Roomaa germaanien hyökkäyksiä vastaan. Alkaa kelttiläinen renessanssi, joka nostaa Britannian ja Irlannin keltit kristillisen taiteen edelläkävijöiksi. Kukoistuskausi päättyy viikinkien hyökkäyksiin 700-luvun lopulla.
- noin 500 Kelttiläisen mytologian mukaan Britannian keltit pysäyttävät germaanien etenemisen Badonvuoren taistelussa tarunhohtoisen kuningas Arthurin johdolla. Tutkimustietojen perusteella sekä taistelu että Arthur ovat fiktiota.
- 843 Kenneth MacAlpin perustaa Skotlannin kuningaskunnan.
- 1014 Brian Borun johtamat kelttijoukot kukistavat viikingit Clontarfin taistelussa ja häätävät heidät Irlannista.
- 1100-1200-luku Normanniruhtinaat alistavat Englannin ja Irlannin, josta tulee Britannian siirtomaa. Irlannissa Normannien valta rajoittuu kuitenkin varsin suppealle alueelle Dublinin ympäristössä.
- 1297 Nuoret sotapäälliköt Andrew Murray ja William Wallace yhdistävät joukkonsa ja voittavat Englannin joukot Stirlingin sillalla. Skotlanti vapautuu vuoden kestäneestä miehityksestä. Murray haavoittuu ja kuolee kahden kuukauden kuluttua. Wallace lyödään ritariksi ja nimitetään Skotlannin vartijaksi. Seuraavana vuonna Englannin kuningas Edvard I murskaa Wallacen joukot skottiaatelisten tuella.
- 1305 Edvard I teloituttaa William Wallacen julmasti kiduttaen. Skotlantilaisten vastarinta kasvaa, ja Wallacesta tulee kansallissankari.
- 1532 Bretagne liitetään Ranskaan.
- 1500-luku Irlantilaiset menettävät autonomiansa, kun heidät pakotetaan hyväksymään Englannin kuninkaan valta Henrik VIII:n ja Elisabet I:n aikana. Uskonpuhdistus pahentaa selkkausta, ja protestantit riistävät iiriä puhuvilta katolisilta lähes kaikki maat.
- 1707 Englanti ja Skotlanti yhdistyvät valtioliitoksi, jota aletaan kutsua nimellä United Kingdom, Yhdistynyt kuningaskunta.
- 1801 Irlanti liitetään pakkotoimin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sen seurauksena irlantilaisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet itse asiassa paranevat.
- 1921 Irlanti itsenäistyy, ja se julistetaan perustuslaissa kelttiläiseksi valtioksi.









Stonehenge ei ollut kelttien temppeli

Sen sijaan megaliittiset kivikehät, kuten Englannin Salibsuryn tasangon Stonehenge, sekä dolmenit eli suuret kivipöydät eivät ole kelttien rakentamia, vaikka modernit druidiseurat järjestävät Stonehengella seremonioitaan valkoisiin kaapuihin pukeutuneina.

Myytti kivikehistä druidien temppeleinä syntyi 1600-1700-luvuilla, jolloin englantilaiset muinaistutkijat arvelivat niiden olevan peräisin esiroomalaiselta ajalta. Tässä he osuivatkin oikeaan, mutta nykytutkimus on osoittanut, että kivikehät rakennettiin jo neoliittisella kivikaudella 5 000 vuotta sitten. On myös osoitettu, että niiden käyttö rituaalisiin tarkoitukseen lopetettiin vuoden 600 eaa. tienoilla, jolloin kelttikansat ilmeisesti levittäytyivät Britanniaan.
Keltit käyttivät palvontapaikkoinaan temppelirakennuksia.

Samasta syystä on äärimmäisen epätodennäköistä, että Oxfordshiresta löydetty pronssikautinen, noin 3 000 vuotta sitten tehty Uffingtonin valkoinen hevonen olisi kelttiläinen monumentti. Kukkulaan leikattu 110 metrin pituinen, hevosta muistuttava liitukalliofiguuri on populaarikulttuurissa yhdistetty kelttiläiseen hevosten jumalattareen Eponaan. Häntä esittäviä reliefejä ja veistoksia on löydetty erityisesti Ranskasta.


Kelttisankarien haka oli soturinainen

Braveheart-elokuvassa englantilaisia vastaan nouseva 1200-luvun lopun skottisoturi William Wallace on vain yksi kelttiläisten myyttisiksi nousseista sankarihahmoista.

Asterix-sarjakuvista tuttu Vercingetorix esitetään Ranskan kansallismytologiassa vapaustaistelijana, joka neuvokkuudellaan hidasti ylivoimaisen vihollisen etenemistä. Hänen symboliarvoaan on vahvistanut se, että Caesar nöyryytti häntä Roomassa järjestämässään triumfissa vuonna 46 eaa. ja teloitutti vasta sen jälkeen.

Vercingetorixin viivytystaistelut olivat sinänsä mainio suoritus nuorelta soturilta, mutta aikalaiset eivät julistaneet häntä kansallissankariksi.

Paremmin vapaustaistelun tunnusmerkit täyttää Britannian itäosassa asuneiden ikeenien ja heidän naapurikansojensa kapina roomalaisia vastaan vuonna 61 jaa. Kapinaa johti leskikuningatar Boudicca.

Roomalaiset olivat ruoskineet hänet, raiskanneet hänen tyttärensä ja ryöstelleet ikeenien mailla.

Boudicca keräsi taakseen ehkä jopa 200 000 hengen sotajoukon ja valtasi kolme kaupunkia, mutta hävisi ratkaisevan taistelun Mancetterissa eli nykyisessä Manchesterissa Paulinuksen johtamaa ammattiarmeijaa vastaan.


Druidit yhteisönsä moniosaajia

Asterixin kotikylän tietäjä Akvavitix taikajuomineen ja Taru sormusten herrasta -trilogian parrakkaat velhot ovat vaikuttaneet mielikuviimme kelttien uskontoon vihkiytyneistä druideista. Kansallisromanttiset eurooppalaistaiteilijat ja sittemmin populaarikulttuurin edustajat Hollywood-ohjaajista roolipelaajiin ovat ylläpitäneet kuvaa druideista valkokaapuisina filosofeina ja pappeina. Ympäristöliike taas on nähnyt heidät puiden kanssa kommunikoivina samaaneina.

Ainakin Galliassa druideilla oli monipuolinen yhteiskunnallinen rooli. Caesar ja puhuja-valtiomies Cicero (106-43 eaa.) ystävystyivät haeduihin kuuluneen druidin Divitiacuksen kanssa, kun tämä toimi pappeutensa ohella poliittisena päällikkönä ja eräänlaisena roomalaismielisten haedujen huippudiplomaattina. Cicero kutsuu Divitiacusta ennustamisen, astronomian ja luonnonfilosofian asiantuntijaksi. Caesar kertoo, että druidit ratkoivat yhteisössään "melkein kaikki kiistat", kuten rötökset ja murhat sekä epäselvyydet päälliköiden seuraajista ja alueiden rajoista.




Halloween


Halloweenin taustalla on kelttien suurin vuotuinen juhla, kesän (samrad) loppua (fuin) symboloiva uudenvuodenjuhla samain, jota vietettiin loka-marraskuun vaihteessa. Kristityt viettävät samaan aikaan pyhäinpäivää. Kun nämä perinteet sekoittuivat keskenään, Yhdysvaltoihin muuttaneiden irlantilaisten keskuudessa syntyi 1800-luvulla Halloween-juhla. Moderni nimitys juontaa nimestä Allhallows Eve eli kaikkien pyhien aatto.


Plinius




Päivi Parhi-Riikola on historiaan erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Asiantuntijoina tietoja tarjosivat Irlannin varhaiskeskiajan kristillistä perinnettä tutkiva filosofian tohtori Katja Ritari ja kelttien esikristillistä uskontoperinnettä ja mytologiaa tutkiva uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom Helsingin yliopistosta. Lokakuussa 2006 ilmestyi Sjöblomin yleisteos Druidit. Tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS).
Tietoteoksia kelteistä: Simon James, Keltit (Otava 2005); Keijo Karjalainen, Politiikkaa Asterixin maailmassa (Ajatus Kirjat 2006).

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.