Mitä mieleesi tulee sanasta keltti? Ehkä Asterix-sarjakuva, jossa gallialaiset sankarit sotivat roomalaisia vastaan. Tai ehkä irkkupubi, jossa soi "kelttiläinen kansanmusiikki". Mutta millaisia historian keltit todellisuudessa olivat?


jossa gallialaiset sankarit sotivat roomalaisia vastaan. Tai ehkä irkkupubi,
jossa soi "kelttiläinen kansanmusiikki".
Mutta millaisia historian keltit todellisuudessa olivat?




Moni on rakentanut mielikuvansa kelttien varhaishistoriasta Asterix-sarjakuvien sympaattisista gallialaissankareista. Myöhempiin vaiheisiin on tutustuttu esimerkiksi Hollywood-elokuvista, kuten Mel Gibsonin tähdittämästä, Skotlantiin sijoittuvasta Braveheartista.

Euroopan todellisessa historiassa keltit ovat olleet kymmenien kansojen muodostama kirjava joukko, jota on yhdistänyt samansukuinen kieli.

Kreikan kielen sana keltoi oli alkujaan yleisnimitys Manner-Euroopassa rautakauden alussa asuneille kansoille.

Roomalainen sotapäällikkö Gaius Julius Caesar (100-44 eaa.) kertoo teoksessaan Gallian sota, että nykyisen Ranskan ja Espanjan alueiden ihmiset kutsuivat itseään kelteiksi. Laajemmin kelttiläisten kielten puhujat omaksuivat nimityksen vasta 1600-luvulla.


Ei Irlannista vaan Keski-Euroopasta

Kelttien perintöä vaalitaan nykyisin näkyvimmin maailman ainoassa kelttiläisessä valtiossa Irlannissa sekä Ranskassa, joka korostaa kansallisromanttisesti kelttiläisiä juuriaan.

Irlannissa iirin kieli on kulttuurisesti ja poliittisesti tärkeä, ja kelttiläinen perinne elää jokapäiväisessä elämässä kansanmusiikissa ja "irkkupubeissa". Irlantilaisten vahva kelttiläinen identiteetti juontaa siitä, että varhaiskeskiajalla saari oli kelttiläisen renessanssin eli kelttien uuden kulttuurisen nousun ydinaluetta.




Kelttiläinen renessanssi tuotti mestariteoksia


Kristinuskon myötä Irlannin ja Britannian keltit nousivat kristillisen sivistyksen suunnannäyttäjiksi. Kelttiläisen renessanssin aikana 400-700-luvuilla jaa. he omaksuivat luku- ja kirjoitustaidon, ja Irlanti tuli tunnetuksi oppineiden saarena. Irlantilaismunkit perustivat myös Manner-Eurooppaan yli 80 luostaria. Keltit jättivät jälkensä jopa kristinuskon sisältöön: henkilökohtaisen ripin oppi on heidän perintöään.

Irlannin luostareissa valmistettiin enemmän käsikirjoituksia kuin muussa läntisessä Euroopassa yhteensä. Monet niistä ovat kristillisen ornamenttitaiteen mestariteoksia, kuuluisimpana 800-luvulle ajoitettu Kellsin kirja, jota säilytetään Trinity Collegessa Dublinissa.






Aleksanteri Suuren

Eteviä auran ja miekan tekijöitä

Suurin osa kelttejä käsittelevistä esikristillisistä teksteistä on antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käsialaa. He pitivät kelttejä sivistymättöminä ja julmina barbaareina. Kreikkalaisfilosofi Aristoteleen mielestä kelteiltä puuttui kokonaan kyky ajatella.




Kelttien vuosia


- 1200-475 eaa. Hallstattin kulttuuri nousee kukoistukseen nykyisen Itävallan ja Etelä-Saksan sekä myöhemmin Ranskan alueilla, sitä mukaa kuin kelteistä kehittyy mestarillisia metalliseppiä.
- 600 eaa. Keltit perustavat Massilian satamakaupungin eli nykyisen Marseillen ja aloittavat vilkkaan kaupankäynnin etruskien ja kreikkalaisten kanssa.
- 475-50 eaa. La Tènen kulttuuri nostaa keltit yhdeksi Euroopan edistyneimmistä kansoista.
- 390 eaa. Keltit tunkeutuvat Roomaan. Maailmanhistoria kääntyisi päälaelleen, elleivät roomalaiset ruhtinaallisin lahjuksin suostuttelisi valloittajia vetäytymään.
- 279 eaa. Keltit lyövät kreikkalaiset Thermopylaissa ja hyökkäävät Delfoihin mutta eivät onnistu valtaamaan sitä.
- 133 eaa. Roomalaiset valtaavat Numantian keltibereiltä kymmenen vuoden piirityksen päätteeksi.
- 58-51 eaa. Caesar alistaa valloitusretkillään useita kelttiläisiä kansoja. Manner-Euroopan eripuraiset keltit sulautuvat nopeasti roomalaisiin.
- 55-54 eaa. Caesarin joukot tunkeutuvat Britanniaan ja aloittavat kehityskulun, joka johtaa monien Britannian kelttialueiden liittämiseen Rooman provinsseiksi.
- 127 jaa. Hadrianuksen muuri valmistuu Pohjois-Englantiin nykyisen Newcastlen korkeudelle merkiksi Rooman valtakunnan pohjoisrajasta sen jälkeen, kun kahdeksasosa Rooman asevoimista on jouduttu sijoittamaan Britanniaan. Skotlanti ja Irlanti pysyvät valloittamattomina.
- 404 Roomalaisjoukot kutsutaan Britanniasta takaisin mantereelle puolustamaan Roomaa germaanien hyökkäyksiä vastaan. Alkaa kelttiläinen renessanssi, joka nostaa Britannian ja Irlannin keltit kristillisen taiteen edelläkävijöiksi. Kukoistuskausi päättyy viikinkien hyökkäyksiin 700-luvun lopulla.
- noin 500 Kelttiläisen mytologian mukaan Britannian keltit pysäyttävät germaanien etenemisen Badonvuoren taistelussa tarunhohtoisen kuningas Arthurin johdolla. Tutkimustietojen perusteella sekä taistelu että Arthur ovat fiktiota.
- 843 Kenneth MacAlpin perustaa Skotlannin kuningaskunnan.
- 1014 Brian Borun johtamat kelttijoukot kukistavat viikingit Clontarfin taistelussa ja häätävät heidät Irlannista.
- 1100-1200-luku Normanniruhtinaat alistavat Englannin ja Irlannin, josta tulee Britannian siirtomaa. Irlannissa Normannien valta rajoittuu kuitenkin varsin suppealle alueelle Dublinin ympäristössä.
- 1297 Nuoret sotapäälliköt Andrew Murray ja William Wallace yhdistävät joukkonsa ja voittavat Englannin joukot Stirlingin sillalla. Skotlanti vapautuu vuoden kestäneestä miehityksestä. Murray haavoittuu ja kuolee kahden kuukauden kuluttua. Wallace lyödään ritariksi ja nimitetään Skotlannin vartijaksi. Seuraavana vuonna Englannin kuningas Edvard I murskaa Wallacen joukot skottiaatelisten tuella.
- 1305 Edvard I teloituttaa William Wallacen julmasti kiduttaen. Skotlantilaisten vastarinta kasvaa, ja Wallacesta tulee kansallissankari.
- 1532 Bretagne liitetään Ranskaan.
- 1500-luku Irlantilaiset menettävät autonomiansa, kun heidät pakotetaan hyväksymään Englannin kuninkaan valta Henrik VIII:n ja Elisabet I:n aikana. Uskonpuhdistus pahentaa selkkausta, ja protestantit riistävät iiriä puhuvilta katolisilta lähes kaikki maat.
- 1707 Englanti ja Skotlanti yhdistyvät valtioliitoksi, jota aletaan kutsua nimellä United Kingdom, Yhdistynyt kuningaskunta.
- 1801 Irlanti liitetään pakkotoimin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Sen seurauksena irlantilaisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet itse asiassa paranevat.
- 1921 Irlanti itsenäistyy, ja se julistetaan perustuslaissa kelttiläiseksi valtioksi.









Stonehenge ei ollut kelttien temppeli

Sen sijaan megaliittiset kivikehät, kuten Englannin Salibsuryn tasangon Stonehenge, sekä dolmenit eli suuret kivipöydät eivät ole kelttien rakentamia, vaikka modernit druidiseurat järjestävät Stonehengella seremonioitaan valkoisiin kaapuihin pukeutuneina.

Myytti kivikehistä druidien temppeleinä syntyi 1600-1700-luvuilla, jolloin englantilaiset muinaistutkijat arvelivat niiden olevan peräisin esiroomalaiselta ajalta. Tässä he osuivatkin oikeaan, mutta nykytutkimus on osoittanut, että kivikehät rakennettiin jo neoliittisella kivikaudella 5 000 vuotta sitten. On myös osoitettu, että niiden käyttö rituaalisiin tarkoitukseen lopetettiin vuoden 600 eaa. tienoilla, jolloin kelttikansat ilmeisesti levittäytyivät Britanniaan.
Keltit käyttivät palvontapaikkoinaan temppelirakennuksia.

Samasta syystä on äärimmäisen epätodennäköistä, että Oxfordshiresta löydetty pronssikautinen, noin 3 000 vuotta sitten tehty Uffingtonin valkoinen hevonen olisi kelttiläinen monumentti. Kukkulaan leikattu 110 metrin pituinen, hevosta muistuttava liitukalliofiguuri on populaarikulttuurissa yhdistetty kelttiläiseen hevosten jumalattareen Eponaan. Häntä esittäviä reliefejä ja veistoksia on löydetty erityisesti Ranskasta.


Kelttisankarien haka oli soturinainen

Braveheart-elokuvassa englantilaisia vastaan nouseva 1200-luvun lopun skottisoturi William Wallace on vain yksi kelttiläisten myyttisiksi nousseista sankarihahmoista.

Asterix-sarjakuvista tuttu Vercingetorix esitetään Ranskan kansallismytologiassa vapaustaistelijana, joka neuvokkuudellaan hidasti ylivoimaisen vihollisen etenemistä. Hänen symboliarvoaan on vahvistanut se, että Caesar nöyryytti häntä Roomassa järjestämässään triumfissa vuonna 46 eaa. ja teloitutti vasta sen jälkeen.

Vercingetorixin viivytystaistelut olivat sinänsä mainio suoritus nuorelta soturilta, mutta aikalaiset eivät julistaneet häntä kansallissankariksi.

Paremmin vapaustaistelun tunnusmerkit täyttää Britannian itäosassa asuneiden ikeenien ja heidän naapurikansojensa kapina roomalaisia vastaan vuonna 61 jaa. Kapinaa johti leskikuningatar Boudicca.

Roomalaiset olivat ruoskineet hänet, raiskanneet hänen tyttärensä ja ryöstelleet ikeenien mailla.

Boudicca keräsi taakseen ehkä jopa 200 000 hengen sotajoukon ja valtasi kolme kaupunkia, mutta hävisi ratkaisevan taistelun Mancetterissa eli nykyisessä Manchesterissa Paulinuksen johtamaa ammattiarmeijaa vastaan.


Druidit yhteisönsä moniosaajia

Asterixin kotikylän tietäjä Akvavitix taikajuomineen ja Taru sormusten herrasta -trilogian parrakkaat velhot ovat vaikuttaneet mielikuviimme kelttien uskontoon vihkiytyneistä druideista. Kansallisromanttiset eurooppalaistaiteilijat ja sittemmin populaarikulttuurin edustajat Hollywood-ohjaajista roolipelaajiin ovat ylläpitäneet kuvaa druideista valkokaapuisina filosofeina ja pappeina. Ympäristöliike taas on nähnyt heidät puiden kanssa kommunikoivina samaaneina.

Ainakin Galliassa druideilla oli monipuolinen yhteiskunnallinen rooli. Caesar ja puhuja-valtiomies Cicero (106-43 eaa.) ystävystyivät haeduihin kuuluneen druidin Divitiacuksen kanssa, kun tämä toimi pappeutensa ohella poliittisena päällikkönä ja eräänlaisena roomalaismielisten haedujen huippudiplomaattina. Cicero kutsuu Divitiacusta ennustamisen, astronomian ja luonnonfilosofian asiantuntijaksi. Caesar kertoo, että druidit ratkoivat yhteisössään "melkein kaikki kiistat", kuten rötökset ja murhat sekä epäselvyydet päälliköiden seuraajista ja alueiden rajoista.




Halloween


Halloweenin taustalla on kelttien suurin vuotuinen juhla, kesän (samrad) loppua (fuin) symboloiva uudenvuodenjuhla samain, jota vietettiin loka-marraskuun vaihteessa. Kristityt viettävät samaan aikaan pyhäinpäivää. Kun nämä perinteet sekoittuivat keskenään, Yhdysvaltoihin muuttaneiden irlantilaisten keskuudessa syntyi 1800-luvulla Halloween-juhla. Moderni nimitys juontaa nimestä Allhallows Eve eli kaikkien pyhien aatto.


Plinius




Päivi Parhi-Riikola on historiaan erikoistunut vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Asiantuntijoina tietoja tarjosivat Irlannin varhaiskeskiajan kristillistä perinnettä tutkiva filosofian tohtori Katja Ritari ja kelttien esikristillistä uskontoperinnettä ja mytologiaa tutkiva uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom Helsingin yliopistosta. Lokakuussa 2006 ilmestyi Sjöblomin yleisteos Druidit. Tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS).
Tietoteoksia kelteistä: Simon James, Keltit (Otava 2005); Keijo Karjalainen, Politiikkaa Asterixin maailmassa (Ajatus Kirjat 2006).