Entä Kälviällä?
Jos vain paistaa, aurinkokeräimen vesi kuumenee myös Suomen pakkasissa. Juuri kovimmilla pakkasilla aurinko yleensä paistaakin, koska silloin vallitsee korkeapaine. Maailman tavallisimmalle aurinkotekniikalle on Suomessa paljon potentiaalia.


Jos vain paistaa, aurinkokeräimen vesi kuumenee myös Suomen pakkasissa.
Juuri kovimmilla pakkasilla aurinko yleensä paistaakin, koska silloin vallitsee korkeapaine. Maailman tavallisimmalle aurinkotekniikalle on Suomessa paljon potentiaalia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Aurinkoenergiasta puhuttaessa elää harha, että kun Suomi kerran on näin kylmä maa, täällä ei ole tarpeeksi auringonpaistetta, sanoo energiatekniikan professori Peter Lund ja laskee sälekaihtimen työhuoneensa ikkunan eteen, koska häikäisevän kirkas talvipäivän aurinko paistaa suoraan haastattelijan silmiin.

Toinen yleinen ajatus on, ettei keskitalven aurinko lämmitä kuin mieltä. Sopivilla teknisillä ratkaisuilla on silti mahdollista siepata siinä piilevä lämpöenergia talteen ja muuttaa se kokonaisten kiinteistöjen lämmönlähteeksi.

- Keskitalvi säilyy meillä aina pimeänä, sille ei voi mitään, Lund sanoo. - Helmikuusta marraskuuhun aurinkokeräimet kuitenkin tuottavat täyttä häkää lämpöä.

Lund ottaa vertailukohdaksi Italian, jossa aurinkokeräimiä käytetään melko paljon käyttöveden lämmittämiseen. - Meillä aurinkoenergiasta olisi enemmän hyötyä: Suomessahan voi olla lämmitystarvetta kesäkuun alkuun asti, ja märkätiloja on usein lämmitettävä kesälläkin.


Teho tuplaantunut

Aurinkokeräinten teho on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. - Kehityksen takana on kaksi uutta innovaatiota: selektiiviset pinnat ja tyhjöputket, Lund kertoo.

Selektiivinen pinta on lasia, joka on toiselta puolen päällystetty ohuilla metallioksidikerroksilla. Toiseen suuntaan lasi päästää kaiken säteilyn läpi, mutta kun säteily heijastuu takaisin, lasi pysäyttää osan pitkäaaltoisimmista eli lämpösäteistä. Kylmänkin talvipäivän auringonpaiste saa selektiivipinnan kuumenemaan lähes 150 asteeseen.

Toinen uutuus, joka nykyään on vakioratkaisu etenkin kiinalaisvalmisteisissa keräimissä, on sijoittaa vesiputket tyhjöputkien sisän. Yleensä osa keräimeen vangitusta energiasta hupenee konvektiovirtauksiin, liikuttamaan vesiputkien välissä olevaa ilmaa, jota tyhjöputkissa siis ei ole.

Samaan aikaan kun teho on tuplaantunut, keräinten hinta on pudonnut puoleen. Tietyn vesimäärän lämmityskulut ovat siis pudonneet neljännekseen.


Etelä-Eurooppa edellä

Aurinkokeräimiä käytetään kautta maailman. Keräinten yhteenlaskettu lämpöteho on kymmeniä tuhansia megawatteja eli muutaman kymmenen ydinvoimalan tehon verran.

Keski- ja Etelä-Eurooppa sekä Kiina ovat aurinkolämmön kuumimpia alueita. Esimerkiksi Saksassa joka kahdeskymmenes pientalo on varustettu aurinkokeräimillä. Espanjassa ja Italian eräissä maakunnissa ne ovat pakollisia kaikissa uusissa rakennuksissa. Kiinassa rakennetaan vuosittain keräimiä yhden isohkon lämpövoimalaitoksen verran; näin korvataan erityisesti kivihiilen polttamista.

- On vain ajan kysymys, milloin aurinkolämpö yleistyy Suomessakin, Lund sanoo. - Nyt se on meillä vielä uutuusarvoista teknologiaa, eivätkä jakeluketjut toimi vielä kovin tehokkaasti, joten se on selvästi kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa.


Kiinan keräimet tulevat

Sähkön ja öljyn hinnannousu on viime vuosina selvimmin nostanut aurinkolämmön suosiota. Kysyntä kasvaa nyt pari-kolmekymmentä prosenttia vuodessa, ja alan yrittäjien määrä nousee samaa tahtia.

Tällä haavaa Suomessa on parituhatta pientaloa, joihin on asennettu aurinkokeräimet täydentäväksi lämmitysmuodoksi öljylämmityksen tai maaseudulla toisinaan myös biopolttoainekattilan rinnalle.

Käyttökokemukset osoittavat, että koko vuoden lämmitystarpeesta kolmannes ja lämpimän käyttöveden tarpeesta noin puolet saadaan Suomen oloissa tuotettua aurinkokeräimillä. Sen jälkeen kun laitteiden hankintakustannukset on kuoletettu, lämpö säteilee taivaalta ilmaiseksi.

Hinnat laskevat edelleen, ja pian saatetaan suomalaisissa talopaketeissa nähdä uusi ilmiö: kiinalaiset aurinkokeräimet rynnistävät markkinoille. Jos Kiinassa nyt haluaa asentaa suomalaista pientaloa vastaavaan taloon aurinkokeräimet, ne saa suunnilleen 400 eurolla.


Helena Telkänranta on vapaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija. Tämän artikkelin tiedonkeruutyöhön hän on saanut apurahan Suomen tiedetoimittajain liitto ry:ltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla