Työelämään on tulossa uudet säännöt. Jatkuvissa muutospaineissa menestyvät työntekijät, jotka ovat sitoutuneet kehittämään itseään.


menestyvät työntekijät, jotka ovat sitoutuneet kehittämään itseään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2006

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Luovilla aloilla se on tiedetty jo pitkään: työntekijän uskollisuus kestää vain niin kauan kuin kukaan ei tee parempaa tarjousta. Otetaan esimerkiksi vaikka mainosmaailma. Siellä osaajien kierto toimistosta toiseen on parhaimmillaan vain hieman rulettipyörää hitaampaa.

Nyt tällainen uskoton ja itsensä kehittämiseen keskittynyt postmoderni työntekijä tekee tuloaan tavanomaisillekin aloille. Perinteisen työelämän kirjoittamaton sopimus, jossa työnantaja lupaa huolehtia työntekijästä ja työntekijä antaa vastineeksi uskollisuutensa, on murenemassa.

- Ennen työntekijät kokivat, että heidän on oltava lojaaleja, koska työnantaja on panostanut heihin. Nyt lojaalius on romahtanut: jos joku muu tarjoaa parempaa palkkaa ja kehittymisen mahdollisuuksia, työntekijät ovat valmiit vaihtamaan paikkaa ilman omantunnontuskia, kuvailee filosofian tohtori Sanna Joensuu.

Joensuu väitteli työelämän uudesta hengestä syyskuussa Jyväskylän yliopistossa. Hän tutki syvähaastatteluin ja lomakekyselyin it-alan työntekijöitä, joista valtaosa edusti uudentyyppistä työntekijää. Tutkija myöntää, ettei hänen tuloksiaan voi yleistää kaikille aloille ja kaikkiin organisaatioihin, mutta uskoo, että kehitys on ollut samansuuntainen kaikilla tietovaltaisilla aloilla.


Itsekkyys sopeuttaa

Uutta työntekijätyyppiä on jo aiemmin kutsuttu cocktailparty-työntekijäksi. Sellainen on henkilö, joka kiertää työpaikkoja - kuin juhlavieras pöytiä - keskittyen poimimaan itselleen parhaiten maistuvat herkut. Hän ei jumitu paikkaan, josta on jo kuorinut kermat.

- Näin sanottuna asia voi tuntua negatiiviselta ja työntekijä vaikuttaa itsekkäältä. Kyse on kuitenkin siitä, että työntekijä yrittää vain sopeutua muuttuneeseen työelämään, Sanna Joensuu tulkitsee.

Nykymaailmassa yhä useammat yritykset suhtautuvat "markkinavoimien paineessa" työntekijöihin joustavana elementtinä. Kun koskaan ei tiedä, milloin pitää vähentää väkeä, yritykset eivät voi sitoutua yksittäisiin työntekijöihin. Kun suhde ei ole vastavuoroinen, seuraus on looginen:

- Yhä useammat työntekijät sitoutuvat omaan itseensä ja markkina-arvonsa kasvattamiseen. He keräävät osaamista ja taitoja, jotka auttavat heitä itseään menestymään työelämän viidakossa.

Sanna Joensuun havaintojen mukaan itseensä panostamisen strategia myös toimii - jopa it-alalla, joka on viime vuodet ollut sellaisessa turbulenssissa, että työntekijöillä on esiintynyt työuupumustakin kaksi kertaa enemmän kuin väestössä keskimäärin. Näissäkin oloissa kaikkein tyytyväisimpiä työyhteisössä saamaansa tietoon - ja oletettavasti koko työelämäänsä - olivat itsensä kehittämiseen sitoutuneet työntekijät.

Pärjäämistä auttaa vielä se, että uudet postmodernit työntekijät kykenevät venymään ja sietämään epävarmuutta ja muutosta. He myös sitoutuvat tavallista enemmän vapaa-aikaan. Jos työpaikka menee alta, se ei romuta koko identiteettiä.


Viihdyttävä houkuttelee

Työelämän uudessa sopimuksessa työntekijä tarjoaa osaamisensa "kohtuulliseksi ajaksi" parhaat edut tarjoavalle työnantajalle, mutta eduista tärkein ei ole raha.

- Totta kai myös palkka on tärkeä, mutta ei tärkein tekijä. Työpaikassa arvostetaan mahdollisuutta oppia uusia asioita ja kehittyä ammatillisesti. Houkutteleva työyhteisö on rento, viihtyisä ja joustava, Sanna Joensuu kuvailee.

Tässä tullaankin tutkijan omalle alueelle, joka on yhteisöviestintä. Joen¬suun mukaan myös työyhteisöjen pitää tulevaisuudessa pystyä markkinoimaan itsensä entistä houkuttelevammin niin nykyisille kuin tuleville työntekijöille.


Trendi voimistuu

Mitä työkulttuurille tapahtuu, kun kymmenen vuoden kuluessa osaavista työntekijöistä on huutava pula?
Tutkija ennustaa, että postmodernit piirteet voimistuvat ja työhyvinvointi jakautuu kahtia: it¬seään kehittäviä osaajia houkutellaan entistä kiinnostavampiin ja viihdyttävämpiin työpaikkoihin samaan aikaan kun osa työntekijöistä on putoamassa kelkasta.

Kuuluakseen uuden työelämän menestyjiin työntekijän on otettava vastuu kouluttautumisestaan ja etsiydyttävä tehtäviin, joissa voi oppia uutta. Epämukavuusalueitakaan - tehtäviä, joissa ei ole aivan omimmillaan - ei pidä vältellä.

- Kun uskaltaa laittaa itsensä likoon, oma osaaminen kasvaa ja laajenee, Joensuu perustelee.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla