Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.

Teksti: Pertti Koskimies

Suomen linnustossa ilmastonmuutos näkyy jo.

Julkaistu Tiede -lehdessä 5/2010.Vapun jälkeen pihalla soi pirteä ”tsi-ro-tsi-ro-tsi-ro-tsipp-sip-siro...”. Pöntöllä touhuaa terhakka, mustavalkoinen kirjosieppo. Se palasi edellisyönä Guineanlahden pohjoisrannikolta, 6 000 kilometrin takaa.

Pönttöjen avulla kirjosiepot asuttivat puoli vuosisataa sitten Kilpisjärven tunturikoivikotkin, mutta 1980-luvun jälkeen Suomen sieppojoukon voittokulku päättyi. Markus Ahola Turun yliopistosta on verrannut nykyisten lintuparien lapsilykkyä Lars von Haartmanin 1940-luvulta aloittamiin tilastoihin. Muna- ja poikasmäärät ovat pienenneet, mikä on johtanut myös parimäärien pienenemiseen monilla seuduilla.

Kato johtuu siitä, etteivät yhä useammat siepot ole enää selviytyneet muutoista ja pesinnästä. Tämä johtuu ilmastonmuutoksesta. Keväät lämpenevät nopeimmin pohjoisessa, ja siksi etelästä tulevat emolinnut saapuvat munimaan liian myöhään. Perhostoukat ja muu ravinto eivät enää ole runsaimmillaan, kun poikaset kuoriutuvat.

Euroopan ja Afrikan väliä muuttaa 2,1 miljardia lintua, joista kolme neljäsosaa kuuluu 16 runsaslukuisimpaan lajiin. Muutto on hienovaraisesti säätynyt järjestelmä. Nyt se on mullistumassa, koska monet luonnon tapahtumat ovat aikaistuneet Euroopassa pari vuorokautta vuosikymmentä kohti.

Miksei sieppo palaa aiemmin?

Jos kirjosiepot talvehtisivat Välimeren maissa, ne ehtisivät pesilleen varhemmin. Luonnonvalinta tuskin kuitenkaan suosisi näitä sieppoja, vaan niiden kohtaloksi koituisivat Välimeren alueen paheneva kuivuus, tehokas maankäyttö ja ennestäänkin suuret lintujoukot.Toinen este on se, että Välimerellä siepon sisäinen kello ei toimisi oikein. Talvisulkasato, lähtöaika ja sukupuolirauhasten kehitys ovat virittyneet Guineanlahden valorytmiin.

Aikaisempi startti Guineanlahdelta ei sekään ratkaisisi ongelmaa, sillä lämpötilat muuttuvat eri tahdissa matkan varrella eikä joka etapille ehtisi kehittyä tarpeeksi ravintoa lentopolttoaineeksi.

Kun sieppo lopulta ehtii Suomeen, sitä uhkaa heti asunnottomuus, joka sekin johtuu ilmastonmuutoksesta. Yhä useamman pesäkolon on jo vallannut tiainen. Täällä talvehtivista tiaisista huonokuntoisetkin nimittäin selviävät kevääseen todennäköisemmin kuin aiemmin, koska talvet ovat keskimäärin entistä leudompia.

Lyhytmatkainen voi sopeutua

Afrikan-talvehtijoiden aikatauluja säätelevät monesti perinnölliset, sisäsyntyiset rytmit, jotka eivät helposti vaihdu. Herkemmin ympäristön yllätyksiin voivat reagoida lyhytmatkaiset muuttajat, jotka elävät ympäri vuoden roimasti muuttuvassa ilmastossa.

Reaktio keväiden lämpenemiseen on lajikohtainen. Muutto on aikaistunut eniten lajeilla, jotka syövät monipuolista ravintoa, talvehtivat lähellä, kasvattavat useita poikueita kesässä eivätkä vaihda siipisulkia ennen kevätmuuttoa. Sen sijaan kilpailu pesäpaikoista tai puolisoista tai elinympäristö ei vaikuta reaktiokykyyn. Nopeimpia muutoksia on havaittu joutsenilla, hanhilla ja muilla vesilinnuilla, jotka oppivat muuttoreitit, aikataulut ja pysähdyspaikat emoilta.Lintujen kevätmuutto alkaa Euraasiassa nykyisin keskimäärin 1,5–2 viikkoa aiemmin kuin 30–40 vuotta sitten. Myöhäisimmät yksilöt saapuvat kuitenkin entisinä ajankohtina, joten muuttokausi on pidennyt.

Syysmuuton aikataulut ovat muuttuneet vähemmän kuin kevätmuuton. Monilla pikkulinnuilla entistä aiemmin kuoriutuvat poikaset myös lähtevät aiemmin. Jotkin lajit lähtevät myöhemmin, osa entiseen aikaan. Aikainen lähtö takaa parhaat talvehtimispaikat, joten viivyttely ei välttämättä kannata, vaikka syksyn lämpö jatkuisi.

Myöhäiset hupenevat muuallakin

Sadasta Euroopan yleisestä lintulajista ovat taantuneet vuosina 1980–2005 etenkin ne, joiden muutto ei ole aikaistunut. Keskilämpötilan noususta yhdellä asteella on seurannut 0,5–0,7 prosentin vähennys populaatioissa. Lintukannat ovat pienentyneet selvimmin maanosamme viileissä pohjoisosissa ja kuumissa lounaisosissa.

Ilmaston lisäksi täkäläistä muuttolintukatoa selittää elinympäristöjen huonontuminen matkan varrella Sahelissa ja muuallakin Afrikassa, missä kuivuus, väestönkasvu ja maankäytön tehostuminen ovat muuttaneet oloja. Talven yli kituuttaneen linnun kunto ei riitä rasittavaan matkaan ja pesintäkuntoon pääsemiseen.

Uudella mantereella ovat vähentyneet todennäköisimmin ne lajit, joilla pesimäalue on lämmennyt huomattavasti nopeammin kuin talvialue. Sikäläistä lajistoa kiusannee täkäläistäkin pahemmin kirjosieppomainen myöhästyminen ihanteellisesta pesintäajasta.Merien lämpeneminen vaikuttaa sekin. Esimerkiksi arktinen pohjankiisla hyötyy pienestä lämmönnoususta, mutta jos heilahdus on raju, sekä pohjankiislan että lähisukuisen etelänkiislan pesintä häiriintyy.

Ilmasto yhtä tärkeä kuin ravinto

Lintujen ilmasto-ongelmat eivät rajoitu muuttoon. Poikastenruokkimispulmista oli jo puhettakin. Lisäksi lämpeneminen muuttaa elinympäristöjä ja vaikuttaa petojen ja loisten määriin.

Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta on osoittanut, että lämpötilan ja sateisuuden sekä lumi- ja jääolojen muutokset vaikuttavat haukkojen ja pöllöjen pesintätulokseen ja populaation kokoon yhtä voimakkaasti kuin ravinnon saatavuus.

Kaikkia vaikutuksia on hankala ennakoida. Esimerkiksi kanahaukka hyötyy talvien ja keväiden leudontumisesta, mutta sen pääsaalis teeri kärsii. Lämpimät huhtikuut houkuttelevat teeret pesimään niin varhain, että untuvikot kuoriutuvat viileämpiin ja sateisempiin säihin kuin ennen. Niitä kylmettyy ja kuolee hyönteisravinnon puutteessa niin paljon, että se on Jyväskylän yliopiston Gilbert Ludwigin mukaan merkittävä syy teerikannan laskuun. Teerien puutteessa kanahaukka alkaa jahdata muita lintulajeja.

Vaikutukset menevät ristiin myös Itämeren haahkoilla. Kevään lämpeneminen on aikaistanut pesintää ja kasvattanut poikueita. Toisaalta runsastuneet talvisateet alentavat murtoveden suolaisuutta, mikä huonontaa sinisimpukan, haahkojen pääravinnon, elinoloja. Kolmas hyvä esimerkki ovat pöllöt, joiden talvehtiminen onnistuu lauhoina talvina varmemmin kuin kylminä. Jos lumipeite kuitenkin ohenee ja lumikausi lyhenee niin paljon, että myyrien talviolot heikkenevät, pöllöjä odottaa nälkäkausi.

Aina ei ole helppo oivaltaa syy-seuraussuhteita. Skotlannissa kapustarinnan parimäärät pienenevät sitä enemmän, mitä lämpimämpi oli elokuu kaksi vuotta aikaisemmin. Elokuun lämpimyys vähentää pääravintoa eli vaaksiaisia, minkä seurauksena pesimäikäisiksi kasvaneita kapustarintoja on parin vuoden päästä aiempaa vähemmän.

Vapun jälkeen pihalla soi pirteä ”tsi-ro-tsi-ro-tsi-ro-tsipp-sip-siro...”. Pöntöllä touhuaa terhakka, mustavalkoinen kirjosieppo. Se palasi edellisyönä Guineanlahden pohjoisrannikolta, 6 000 kilometrin takaa.Pönttöjen avulla kirjosiepot asuttivat puoli vuosisataa sitten Kilpisjärven tunturikoivikotkin, mutta 1980-luvun jälkeen Suomen sieppojoukon voittokulku päättyi. Markus Ahola Turun yliopistosta on verrannut nykyisten lintuparien lapsilykkyä Lars von Haartmanin 1940-luvulta aloittamiin tilastoihin. Muna- ja poikasmäärät ovat pienenneet, mikä on johtanut myös parimäärien pienenemiseen monilla seuduilla.Kato johtuu siitä, etteivät yhä useammat siepot ole enää selviytyneet muutoista ja pesinnästä. Tämä johtuu ilmastonmuutoksesta. Keväät lämpenevät nopeimmin pohjoisessa, ja siksi etelästä tulevat emolinnut saapuvat munimaan liian myöhään. Perhostoukat ja muu ravinto eivät enää ole runsaimmillaan, kun poikaset kuoriutuvat. Euroopan ja Afrikan väliä muuttaa 2,1 miljardia lintua, joista kolme neljäsosaa kuuluu 16 runsaslukuisimpaan lajiin. Muutto on hienovaraisesti säätynyt järjestelmä. Nyt se on mullistumassa, koska monet luonnon tapahtumat ovat aikaistuneet Euroopassa pari vuorokautta vuosikymmentä kohti.Miksei sieppo palaa aiemmin?Jos kirjosiepot talvehtisivat Välimeren maissa, ne ehtisivät pesilleen varhemmin. Luonnonvalinta tuskin kuitenkaan suosisi näitä sieppoja, vaan niiden kohtaloksi koituisivat Välimeren alueen paheneva kuivuus, tehokas maankäyttö ja ennestäänkin suuret lintujoukot.Toinen este on se, että Välimerellä siepon sisäinen kello ei toimisi oikein. Talvisulkasato, lähtöaika ja sukupuolirauhasten kehitys ovat virittyneet Guineanlahden valorytmiin. Aikaisempi startti Guineanlahdelta ei sekään ratkaisisi ongelmaa, sillä lämpötilat muuttuvat eri tahdissa matkan varrella eikä joka etapille ehtisi kehittyä tarpeeksi ravintoa lentopolttoaineeksi.Kun sieppo lopulta ehtii Suomeen, sitä uhkaa heti asunnottomuus, joka sekin johtuu ilmastonmuutoksesta. Yhä useamman pesäkolon on jo vallannut tiainen. Täällä talvehtivista tiaisista huonokuntoisetkin nimittäin selviävät kevääseen todennäköisemmin kuin aiemmin, koska talvet ovat keskimäärin entistä leudompia.Lyhytmatkainen voi sopeutuaAfrikan-talvehtijoiden aikatauluja säätelevät monesti perinnölliset, sisäsyntyiset rytmit, jotka eivät helposti vaihdu. Herkemmin ympäristön yllätyksiin voivat reagoida lyhytmatkaiset muuttajat, jotka elävät ympäri vuoden roimasti muuttuvassa ilmastossa.Reaktio keväiden lämpenemiseen on lajikohtainen. Muutto on aikaistunut eniten lajeilla, jotka syövät monipuolista ravintoa, talvehtivat lähellä, kasvattavat useita poikueita kesässä eivätkä vaihda siipisulkia ennen kevätmuuttoa. Sen sijaan kilpailu pesäpaikoista tai puolisoista tai elinympäristö ei vaikuta reaktiokykyyn. Nopeimpia muutoksia on havaittu joutsenilla, hanhilla ja muilla vesilinnuilla, jotka oppivat muuttoreitit, aikataulut ja pysähdyspaikat emoilta.Lintujen kevätmuutto alkaa Euraasiassa nykyisin keskimäärin 1,5–2 viikkoa aiemmin kuin 30–40 vuotta sitten. Myöhäisimmät yksilöt saapuvat kuitenkin entisinä ajankohtina, joten muuttokausi on pidennyt. Syysmuuton aikataulut ovat muuttuneet vähemmän kuin kevätmuuton. Monilla pikkulinnuilla entistä aiemmin kuoriutuvat poikaset myös lähtevät aiemmin. Jotkin lajit lähtevät myöhemmin, osa entiseen aikaan. Aikainen lähtö takaa parhaat talvehtimispaikat, joten viivyttely ei välttämättä kannata, vaikka syksyn lämpö jatkuisi.Myöhäiset hupenevat muuallakinSadasta Euroopan yleisestä lintulajista ovat taantuneet vuosina 1980–2005 etenkin ne, joiden muutto ei ole aikaistunut. Keskilämpötilan noususta yhdellä asteella on seurannut 0,5–0,7 prosentin vähennys populaatioissa. Lintukannat ovat pienentyneet selvimmin maanosamme viileissä pohjoisosissa ja kuumissa lounaisosissa.Ilmaston lisäksi täkäläistä muuttolintukatoa selittää elinympäristöjen huonontuminen matkan varrella Sahelissa ja muuallakin Afrikassa, missä kuivuus, väestönkasvu ja maankäytön tehostuminen ovat muuttaneet oloja. Talven yli kituuttaneen linnun kunto ei riitä rasittavaan matkaan ja pesintäkuntoon pääsemiseen.Uudella mantereella ovat vähentyneet todennäköisimmin ne lajit, joilla pesimäalue on lämmennyt huomattavasti nopeammin kuin talvialue. Sikäläistä lajistoa kiusannee täkäläistäkin pahemmin kirjosieppomainen myöhästyminen ihanteellisesta pesintäajasta.Merien lämpeneminen vaikuttaa sekin. Esimerkiksi arktinen pohjankiisla hyötyy pienestä lämmönnoususta, mutta jos heilahdus on raju, sekä pohjankiislan että lähisukuisen etelänkiislan pesintä häiriintyy.Ilmasto yhtä tärkeä kuin ravintoLintujen ilmasto-ongelmat eivät rajoitu muuttoon. Poikastenruokkimispulmista oli jo puhettakin. Lisäksi lämpeneminen muuttaa elinympäristöjä ja vaikuttaa petojen ja loisten määriin.Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta on osoittanut, että lämpötilan ja sateisuuden sekä lumi- ja jääolojen muutokset vaikuttavat haukkojen ja pöllöjen pesintätulokseen ja populaation kokoon yhtä voimakkaasti kuin ravinnon saatavuus.Kaikkia vaikutuksia on hankala ennakoida. Esimerkiksi kanahaukka hyötyy talvien ja keväiden leudontumisesta, mutta sen pääsaalis teeri kärsii. Lämpimät huhtikuut houkuttelevat teeret pesimään niin varhain, että untuvikot kuoriutuvat viileämpiin ja sateisempiin säihin kuin ennen. Niitä kylmettyy ja kuolee hyönteisravinnon puutteessa niin paljon, että se on Jyväskylän yliopiston Gilbert Ludwigin mukaan merkittävä syy teerikannan laskuun. Teerien puutteessa kanahaukka alkaa jahdata muita lintulajeja.Vaikutukset menevät ristiin myös Itämeren haahkoilla. Kevään lämpeneminen on aikaistanut pesintää ja kasvattanut poikueita. Toisaalta runsastuneet talvisateet alentavat murtoveden suolaisuutta, mikä huonontaa sinisimpukan, haahkojen pääravinnon, elinoloja. Kolmas hyvä esimerkki ovat pöllöt, joiden talvehtiminen onnistuu lauhoina talvina varmemmin kuin kylminä. Jos lumipeite kuitenkin ohenee ja lumikausi lyhenee niin paljon, että myyrien talviolot heikkenevät, pöllöjä odottaa nälkäkausi.Aina ei ole helppo oivaltaa syy-seuraussuhteita. Skotlannissa kapustarinnan parimäärät pienenevät sitä enemmän, mitä lämpimämpi oli elokuu kaksi vuotta aikaisemmin. Elokuun lämpimyys vähentää pääravintoa eli vaaksiaisia, minkä seurauksena pesimäikäisiksi kasvaneita kapustarintoja on parin vuoden päästä aiempaa vähemmän.

Ilmastonmuutos pahentaa muita uhkia

– Ilmastonmuutokseen keskittyessä helposti unohtuu, että lintujen suurimpiin uhkiin kuuluvat edelleen elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen. Lämpeneminen vain pahentaa entisestään luonnon monimuotoisuuden syöksykierrettä.

Suomen lajisto uusiksi

- Linnustonsuojelujärjestö Bird-Life International on arvioi­nut, että ilmastonmuutoksen vuoksi Euroopan lintulajien pesimälevinneisyys kulkeutuu vuoteen 2100 mennessä keskimäärin 550 kilometriä koilliseen ja pienenee viidenneksellä.

Maahamme levittäytyy lounaasta yhä isompi joukko esimerkiksi pikkuhaikaran, pikkuhuitin ja ruokosirkkalinnun kaltaisia kosteikkolajeja sekä tulipäähippiäisen, pähkinänakkelin ja etelänpuukiipijän tapaisia metsälajeja. Näin Suomen vastuu Euroopan linnuston suojelusta kasvaa.

Toisaalta yli 20 arktista lajia, kuten pulmunen ja tunturihaukka, uhkaa kadota koko maasta. Etelä-Suomesta häviävät esimerkiksi metso ja teeri.

Pakoon kohti koillista

Lämpeneminen mullistaa levinneisyysalueet.

Kun lämpeneminen etenee, viileiden seutujen linnut siirtyvät kohti napoja ja vuoristojen lajit rinteitä ylemmäs.

Esimerkiksi Länsi-Euroopan punakuirit talvehtivat nyt keskimäärin 90 kilometriä koillisempana kuin 1980-luvun alussa. Kapustarinnat ovat siirtyneet 115 ja isokuovit 120 kilometriä, ja vastaavaa on havaittu neljällä muullakin tutkitulla kahlaajalla. Talvialueiden siirtymä vastaa nopeutta, jolla elinympäristöjen arvioidaan siirtyvän, eli runsasta sataa kilometriä keskilämpötilan yhden asteen nousua kohti.

Muutos aiheuttaa muun muassa sen, että Itämeren alueesta tulee entistä tärkeämpi näiden lintujen suojelulle.

Pohjoisella levinneisyysrajalla pienikin lämpeneminen johtaa suureen elinalueen muutokseen. Aivan sama ei päde etelämpänä. Painopisteen koillistumisesta huolimatta talvialueen eteläpää ei ole supistunut, vaan linnut sietävät siellä aiempaa lämpimämpiä oloja.

Pesimäalueet muuttuvat

Suomen lintulajeilla yleislevinneisyyttä säätelevät etenkin kevään ja alkukesän keskilämpötila ja sademäärä sekä kylmimmän kuukauden lämpötila ja keskitalven sademäärä.

Suomen ympäristökeskuksessa Raimo Virkkala kollegoineen arvioi näillä perusteilla, kuinka 27 pohjoisen lajin pesimäalue muuttuu Suomessa ja Ruijassa, jos vuoden keskilämpötila nousee kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n esittämällä tavalla. Lajeista 10 elää metsissä, 11 soilla ja kuusi tunturinummilla.

Jos keskilämpötila nousee kaksi astetta, levinneisyysalueista 74 prosenttia tulee asuinkelvottomiksi vuoteen 2080 mennessä. Pesimäalueet siirtyvät koilliseen keskimäärin 103 kilometriä.

Jos lämpö nousee vajaat neljä astetta, levinneisyysalueista 84 prosenttia karsiutuu samana aikana. Pesimäalueet koillistuvat keskimäärin 147 kilometriä.

Kummassakin vaihtoehdossa kirjosiipikäpylintu katoaisi. Neljän asteen nousussa taviokuurna häviäisi ja lapinpöllön lounaisraja siirtyisi yli 250 kilometriä.

Elinympäristöjä katoaa

Tuleva mullistus muistuttaa jääkauden aikaista ja sen jälkeistä suurten eläinten eli megafaunan sukupuuttoa 10 000–50 000 vuotta sitten. Sukupuutoille altistaa sekin, että luonnonalueet ovat ihmisen toiminnan vuoksi pirstoutuneet eikä ilmaston puolesta sopivalla uudisalueella ole välttämättä oikeanlaista elinympäristöä.

Tunturilakien metsittyessä paljakoista katoaa ainakin 86 prosenttia. Tundran lajeja voi säilyä sirpaleina Jäämeren saarillakin, mutta minne menisivät tunturi- ja metsälinnut?

Kuusi menettänee yli kaksi kolmasosaa ja mänty kolme neljäsosaa levinneisyysalueestaan. Tällöin romahtavat vanhojen metsien lajit, kuten kuukkeli, lapintiainen ja taviokuurna.Ilmaston muuttumista ei ikävä kyllä ole otettu huomioon suojelualueiden sijoittelussa. Nykyisten ympäristötyyppien ja lajistotietojen perusteella rajatut alueet menettävät merkitystään nopeasti.

Valkoposkihanhen nousu ja tuho

Arktisella alueella linnut ovat pahimmassa vaarassa, koska siellä lämpötila voi nousta kaksinkertaisesti keskileveyksiin verrattuna. Mutta voisivatko linnut siirtyä etelämmäs? Näin tekivät valkoposkihanhet, joita alkoi pesiä muuttoreitin varrella Itämerellä 1971 ja talvialueilla Pohjanmerellä 1981. Molemmissa uuskannoissa on jo yli 20 000 yksilöä. Ne syntyivät Novaja Zemljan alkukannan kasvettua 1960-luvun jälkeen metsästysrajoitusten ansiosta 20-kertaiseksi.

Etelässä poikiminen vaikeampaaEteläisten kantojen kasvu kuitenkin hiipuu, ja untuvikkojen kuntoa heikentää kasviravinto, joka on 40 prosenttia vähätyppisempää eli huonolaatuisempaa kuin tundralla.

Etelän poikaset kuoriutuvat 1–2 kuukautta ravinnon laatuhuipun jälkeen, vaikka niiden emot munivat kuutisen viikkoa aiemmin kuin pohjoiset serkkunsa. Pesintä ei voi tästä enempää aikaistua, koska alkukeväällä emoille ei puolestaan riitä ravintoa.

Lisäksi päivänpituuden säätelemä aikuisten hanhien siipisulkasato ei ole aikaistunut tundra-ajoista. Siksi etelän poikaset pystyvät lentämään kaksi viikkoa ennen emojaan, mistä seuraa hankaluuksia petojen välttämisessä.

Huonoa luvassa pohjoisessakin

Matka Jäämerelle onkin puolen tusinan hanhilajin keino aloittaa pesintä niin varhain, että untuvikot ehtivät kuoriutua juuri tundran ravintohuipun aikaan. Arktiselle tundralle lentävät hanhet hyödyntävät muuttomatkansa tahdissa kehittyvää laadukasta ravintoa, jonka energialla ne perillä myös äkkiä munivat ja pitkälti hautovatkin.

Arktiksen lämmetessä tämä hieno systeemi kuitenkin romahtaa.

Pertti Koskimies on lintuihin erikoistunut biologi ja tietokirjailija.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018