Lapsi oppii useita kieliä kuin äidinkieltään, mutta kyky heikkenee teini-iässä nopeasti. Silti kielten opetus painottuu yläkouluun ja lukioon.

Teksti: Marko Hamilo

Lapsi oppii useita kieliä kuin äidinkieltään, mutta kyky heikkenee teini-iässä nopeasti. Silti kielten opetus painottuu yläkouluun ja lukioon.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010”Yritykset opettaa suomalaisille ruotsia ovat kuin pakottaisi muulia rinnettä alas”, kritisoi kirjailija Jyrki Kiiskinen niin sanottua pakkoruotsia Helsingin Sanomien älykköraadissa syyskuussa.Usein sanotaan, ettei ruotsin opiskelu ole mistään pois vaan edistää muidenkin kielten oppimista. Oppituntien määrä viikossa on kuitenkin rajallinen. Esimerkiksi Itä-Suomessa ruotsin opiskelu aivan konkreettisesti hankaloittaa perehtymistä venäjään, jonka taidolle olisi alueella enemmän kysyntää.Suomalaiset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa. Kielten osuus on suomalaisessa koulussa kuitenkin jo suuri, joten niihin tuskin voi enää lisätä tunteja muiden aineiden kustannuksella. Olisiko jokin tapa oppia kieliä tehokkaammin?

Ikkuna sulkeutuu murrosiässäLapsen kehitykseen kuuluu erilaisia herkkyyskausia, joiden aikana jonkin tietyn asian oppii nopeasti ja vaivatta. Kun herkkyyskausi päättyy, saman asian oppiminen voi olla vaikeaa.Äidinkielen ikkuna menee kiinni noin kahdeksan vuoden iässä, kirjoittaa kielitieteilijä Steven Pinker teoksessaan The Language Instinct. Vailla ihmiskontaktia luonnossa eläneet ”villilapset” eivät opi kunnolla enää mitään kieltä, jos heidät löydetään tätä vanhempina.Pinkerin mukaan kielen omaksuminen perustuu sellaisiin aivojen rakenteisiin, joiden muovautuvuus vähenee erityisen paljon puberteetin kynnyksellä. Kun ”kielenomaksumislaite” alkaa sulkeutua, vieraita kieliä voi toki edelleen oppia, mutta se saattaa tuntua samalta kuin pakottaisi vastahakoista muulia.Aksentti usein paljastaa, missä iässä kieli on opittu. Monet muistavat Yhdysvaltain entisen ulkoministerin ja Nixonin ulkopoliittisen neuvonantajan Henry Kissingerin paksun, arnoldschwartzeneggermäisen korostuksen, vaikka hänen englantinsa oli kieliopillisesti virheetöntä. Henry oli 15-vuotias, kun hänen perheensä muutti Saksasta Yhdysvaltoihin. Pikkuveli Walter oppi puhumaan aksentitonta englantia, Pinker huomauttaa kirjassaan.

Kielet ensin, fysiikka sitten?Pienikin lapsi oppii helposti kieliä, mutta abstrakti ajattelu kehittyy vasta myöhemmin. Mitä jos alakoulussa keskityttäisiin kielten oppimiseen ja jätettäisiin matematiikan ja luonnontieteiden teoreettiset osat yläkouluun ja lukioon?Nyt A1-kieltä, joka yli 90 prosentilla suomalaislapsista on englanti, aletaan opiskella yleisimmin kolmannelta luokalta – siis vasta yhdeksänvuotiaana. Uuden, vireillä olevan tuntijakoesityksen mukaan pitkä kieli alkaisi sentään jo toisella luokalla. Vain neljännes ottaa valinnaisen A2-kielen. Se aloitetaan tyypillisesti noin 11-vuotiaana.Yläkoulussa alkaa pakollinen B1-kieli, joka useimmiten on se kuuluisa pakkoruotsi. Vaikka startattaisiin heti seiskaluokan syksyllä, useimmat oppilaat ovat siis jo opetuksen alkaessa 13-vuotiaita. Tuossa iässä kielen luontaisen omaksumisen ikkuna alkaa mennä kiinni ja oppiminen edellyttää vahvaa motivaatiota. Yläkoululaiselle tuskin kannattaa pitää innostavaa puhetta pohjoismaisesta yhteistyöstä tai virkamieheltä vaadittavasta ruotsin osaamisesta.Mahdollisimman varhaisen kielten opettamisen puolesta puhuvat myös kokemukset kaksikielisten perheiden lapsista. Varsinkin Lounais-Suomen suomenruotsalaiset lapset puhuvat sujuvasti kahta kieltä ja saavat hyvän pohjan vieraisiin kieliin.

Puolikielisyyttä ei tarvitse pelätäKaksikielisyyden riskejä korostivat ensimmäiset, vuonna 1923 alkaneet tutkimukset Walesista, kirjoittaa kielitieteilijä Sirje Hassinen väitöskirjassaan Simultaaninen kaksikielisyys.Yhden kielen omaksumisen ajateltiin vievän kielikyvystä sata prosenttia, joten lapsi kykenisi kunnolla vain siihen. Kahden samanaikaisesti omaksuttavan kielen uskottiin vaikuttavan kielteisesti: kielikyky kypsyisi kummassakin vain 50 prosentin verran, ja näin lapsesta tulisi puolikielinen.Jotkut kaksikieliset jäävätkin puolikielisiksi. Näin voi käydä esimerkiksi, kun vähemmistökielen puhujia on vähän. Jos perhe elää eristyksissä valtakielestä, lapsi ei ehkä opi kumpaakaan kieltä kunnolla. Tällaiset tapaukset ovat vääristäneet kuvaa kaksikielisyydestä.Myyttiä puolikielisyydestä on ehkä haluttu ylläpitää myös poliittisista syistä. Yksikielisyyttä on Hassisen mukaan kannatettu kansallisvaltion, kansalliskielen ja rotupolitiikan takia. Esimerkiksi Neuvostoliitossa mainostettiin valtionkielen venäjän puhumista. Samalla on viitattu kaksikielisyyden haittoihin, Hassinen kirjoittaa.Myönteisiä tuloksia kaksikielisyydestä on löydetty kuusikymmentäluvun alusta alkaen, kun tutkimuksissa on otettu huomioon sosiaaliset seikat.

Kielikylpy kivuttomampi keinoYksi tapa aikaistaa lasten kieliopintoja on panna jälkikasvu kielikylpyyn. Se on omiaan enemmistökielisille, jotka eivät muuten ole yhteydessä opeteltavaan kieleen.Kielikylvyssä opetus annetaan aluksi valtaosin muulla kuin oppilaiden ensikielellä. Esimerkiksi suomenkielisille opetetaan matematiikkaa ja biologiaa ruotsiksi. Suomessa kielikylpy on mahdollista aloittaa päiväkodissa 3–6 vuoden iässä ja jatkaa peruskoulun loppuun. Meikäläisistä päiväkotilapsista ja koululaisista on nykyään kielikylvyssä nelisen tuhatta, mikä on alle prosentti lapsista.Tutkimusten mukaan päiväkodista alkava kielikylpy voisi olla kivuttomampi tapa oppia ruotsin alkeet kuin alisteisen sivulauseen sanajärjestyksen tankkaaminen tarpeettomaksi koetun pakkoruotsin tunneilla kiihkeimmässä puberteetissa.Jos tämä melko harvinainen menetelmä valtavirtaistettaisiin yleiseksi käytännöksi, Itä-Suomessa voisi hyvin perustein kysyä, olisiko järkevin kieli kylvettäväksi venäjä eikä ruotsi.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.Tietoa kielikylvystä: www.uwasa.fi/kielikylpy

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018