Kieli ei ole yksi taito vaan nippu kykyjä. Kieli ei ole yksittäinen taito vaan kimppu kykyjä. Se syntyy hermoverkoissa, jotka ulottuvat paljon luultua laajemmalle.

Huulilta purkautuu pulputus, jonka rytmin, sävelkorkeuden vaihtelun ja äänteet olet oppinut tunnistamaan. Lähes samalla hetkellä tiedät, mitä toinen ajattelee, tuntee, pyytää tai aikoo. Aivosi ovat tunnistaneet ääniaaltojen kantamat symbolit ja tulkinneet ne yhteisen koodin mukaisiksi merkityksiksi.

Lapsi oppii äidinkielensä kuin itsestään, mutta aivotutkijoille kielen koneisto on vasta alkanut avautua. Kukaan ei tarkoin tiedä, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihmiset juttelevat keskenään tai lukevat vaikkapa kirjaa. Havaintojen tulkinta on haastavaa, sillä koetilanteet ja kuvausmenetelmät paljastavat aina vain tietyn tiedonkäsittelyn piirteen tai vaiheen.

Jos pulmat unohdetaan, mitä kielen neuroanatomiasta tiedetään?

Broca ja Wernicke saavat seuraa

Karkea kuva keskeisistä kielialueista syntyi jo 1800-luvun lopulla, jolloin ranskalainen Paul Broca ja saksalainen Carl Wernicke tutkivat kielellisistä häiriöistä kärsineiden potilaiden aivoja näiden kuoltua. Aivovaurioiden sijainnin perusteella neurologit paikansivat kielen vasempaan aivopuoliskoon, puheen tuottamisen otsalohkoon ja puheen ymmärtämisen ohimolohkoon. Kyseiset alueet myös nimettiin heidän mukaansa.

Viime vuosikymmeninä kehittyneillä kuvaustekniikoilla voidaan tutkia, mitkä alueet aivoissa valpastuvat ja missä järjestyksessä, kun tutkittavat tekevät erilaisia kielellisiä tehtäviä. Tulosten perusteella Brocan ja Wernicken alueita voidaan edelleen pitää tärkeinä osina aivojen kielikoneistoa, mutta siihen kuuluu myös monia niitä ympäröiviä aivokuoren alueita ja sen alaisia rakenteita.

Useat tutkijat puhuvat nykyisin mieluummin hermoverkoista kuin yksittäisistä aivoalueista.

– Aivokuvaukset ovat paljastaneet, että kielen käsittely ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin perinteisesti tärkeinä pidetyt rakenteet, vahvistaa akatemiaprofessori Riitta Salmelin, joka selvittää kielen hermostollista perustaa Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion aivotutkimusyksikössä.

– Keskeisten kielialueiden tarkka sijainti myös vaihtelee paljon yksilöstä toiseen. Tietty alue voi olla hyvin tärkeä osa verkkoa jollain ihmisellä, mutta jollain toisella ei.

Kieli yhdistää nipun kykyjä

Olennaisinta aivojen tavassa käsitellä kieltä on vuorovaikutus. Yhteispeliä tarvitaan, sillä kieli ei ole yksittäinen taito vaan nippu kykyjä, jotka ovat kehittyneet asteittain ihmisen kehityshistoriassa ja kehittyvät vähin erin myös yksilönkehityksessä.

Karkeasti toiminnot voidaan jakaa kolmeen tasoon: äänteiden käsittelyyn sekä kieliopin ja merkitysten hahmotukseen. Kun viestimme kielellä, eristämme aistitiedosta kielellisiä piirteitä, hahmotamme kielen rakenteita ja yhdistelemme symboleja merkityksiin opittujen periaatteiden, kokemuksen ja mielikuvituksen avulla.

– Näitä toimintoja ohjaavat osin päällekkäiset ja osin erilliset hermoverkot, tavallisesti saumattomassa yhteistyössä, Salmelin kertoo.

Aivokuvaukset ovat vahvistaneet, ettei edes jako kieltä vastaanottaviin ja tuottaviin aivoalueisiin ole niin selvä kuin alkujaan oletettiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä kieli lähtee merkityksistä, ja me saatamme hyödyntää "sisäistä puhetta" ymmärryksen tukena. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että puheen motoriikkaa suunnittelevat alueet ovat kielen ytimessä.

Kielikoneiston rajaamista vaikeuttaa se, että kieltä käsittelevät hermoverkot liittyvät laajemminkin abstraktiin ajatteluun ja korkeampiin aivotoimintoihin. Kieltä ei ole mielekästä erottaa myöskään muistin mekanismeista, sillä kielen hahmottaminen ja tuottaminen vaativat sekä työmuistia että opittua tietoa.

Vasen vahva alusta pitäen

Kuten jo Broca ja Wernicke olettivat, tärkeimmät kielialueet sijaitsevat useimmilla ihmisillä vasemmassa aivopuoliskossa. Yhdysvaltalaiset neuropsykologit Roger Sperry ja Michael Gazzaniga vakuuttuivat tästä 1960-luvulla. He tarkkailivat sittemmin Nobelin palkinnon tuoneessa tutkimuksessaan epilepsiapotilaita, joilta oli katkaistu yhteydet vasemman ja oikean aivopuoliskon väliltä.

Kun näille ihmisille annettiin tavallinen esine, kuten pallo, oikeaan käteen, he pystyivät nimeämään esineen vaivatta näkemättä sitä. Kun pallo annettiin vasempaan käteen, he saattoivat joskus kuvata sitä yksinkertaisesti pyöreäksi, mutta eivät pystyneet nimeämään sitä. Vasen aivopuolisko käsittelee kosketusaistin välittämää tietoa oikeasta kädestä ja oikea aivopuolisko vasemmasta kädestä. 

Vastaavia tuloksia on saatu terveillä koehenkilöillä, joiden toinen aivopuolisko on lamautettu hetkeksi antamalla lyhytvaikutteista nukutusainetta jompaankumpaan kaulavaltimoon. 

Vasen aivopuolisko hallitsee kieltä 98 prosentilla oikeakätisistä ja noin 65 prosentilla vasen- ja sekakätisistä. Muilla kielen ohjaus keskittyy oikealle tai jakautuu oikean ja vasemman aivopuoliskon kesken. Ei tiedetä, mistä tämä toiminnallinen jako alun pitäen johtuu. Sille löytyy kuitenkin myös anatominen vastineensa, kuten yhdysvaltalainen neurologi Norman Geschwind huomasi 1960-luvulla.

Tietty epäsymmetria vasemman ja oikean aivopuoliskon välille kehittyy jo sikiöaikana. Suurimmalla osalla ihmisistä ohimopinta on vasemmassa aivopuoliskossa laajempi kuin oikeassa. Vasen ohimopinta muodostaa osan kielen ymmärtämisessä tärkeästä Wernicken alueesta. Fossiilien perusteella tämä epäsymmetria on mitä luultavimmin ollut olemassa esi-isillämme jo ennen varsinaisen symbolikielen kehitystä. Pelkästään synnynnäistä vasemman aivopuoliskon ylivalta ei kuitenkaan ole, sillä kieleen liittyvät hermosolukytkökset vahvistuvat kielen oppimisen ja käytön seurauksena.

Oikeakaan ei ole viraton

Vaikka vasen aivopuolisko onkin yleensä hallitseva kielellisissä toiminnoissa, ei tämä tarkoita, ettei oikealla olisi niissä merkitystä.

Vasemmanpuoleisten kielialueiden vastineet oikeassa ohimo- ja otsalohkossa ovat tärkeitä erityisesti kielen painotusten, melodian ja rytmin sekä metaforien tulkinnassa ja tuottamisessa. Oikea otsalohko auttaa tuottamaan värikästä, tunteikasta puhetta, ohimolohko taas tunnistamaan keskustelun sävyeroja. Oikea aivopuolisko osallistuu ilmeisesti myös sanojen merkitysten hahmottamiseen.

Tiina Huttu on neurobiologi ja tiedetoimittaja.

Julkaistu Tieteen numerossa 11/2008.

Omena löytyy aivoistasi sekunnin kymmenyksissä

Aikuinen käyttää tavanomaisesti kymmeniätuhansia sanoja. Sanavarastoa koodaa aivoissa hermosolujen verkko, joka tunnistaa havaitun symbolin ja liittää sen merkitykseensä tai hakee käsitteelle oikean äänneasun.

Kuvittele, että juuri nyt korviisi kantautuu paketti ääniaaltoja, joiden hahmon aivosi tulkitsevat "omenaksi", vaikket ihan vielä sitä tiedäkään.

1 Ensimmäiseksi ääniaallot tärisyttävät tärykalvoasi, mikä saa kuulohermosolut ärtymään.

2 Syntyvät hermoimpulssit kulkevat kuulohermoa pitkin aivorunkoon, joissa kielelle ominaisten piirteiden erottelu alkaa.

3 Impulssi jatkaa talamuksen polvitumakkeen kautta ohimolohkoon kuuloaivokuorelle.

4 Kuuloaivokuorella syntyy voimakas vaste. Äänen alkamisesta on noin 0,1 sekuntia.

5 Tässä vaiheessa aivosi ovat tunnistaneet signaalin puheeksi ja erottelevat äänteitä Wernicken alueella ja muilla kuuloaivokuorta ympäröivillä assosiaatioalueilla. Viimeistään 0,15 sekunnin kohdalla äänteiden kokonaisuus tunnistuu "omenaksi".

6 Seuraavaksi aivosi hakevat äännehahmolle vastaavuutta muistista eli sovittavat sitä olemassa oleviin mielikuviin. Merkityksen hakuun osallistuvat monet alueet, sillä omenan merkityksestä on tallessa esimerkiksi makua, muotoa ja haukkaamiseen liittyviä toimintoja ja elämyksiä.

0,2-0,8 sekunnin kohdalla aivosi ymmärtävät sanan.

7 Jos haluat toistaa kuulemasi sanan, tiedonkäsittely jatkuu otsalohkon alueella. "Omenan" äänneasun muodostuksen ohje on tallessa hermoverkossa, jonka olennaisen osan muodostavat Brocan alue ja liikkeitä valmistelevat aivoalueet. Paljolti sama verkko hahmottaa myös lauserakenteita ja kielioppia.

8 Seuraavaksi ohje välittyy liikeaivokuorelle, joka käskee puheen tuottamiseen tarvittavia suun, kurkun ja hengityselimistön lihaksia.

9 Jos luet sanan kuulemisen sijaan, piirreanalyysi alkaa takaraivolohkon näköaivokuorella 0,1 sekunnin kohdalla.

10 Viimeistään 0,15 sekunnin kohdalla havainto tunnistuu kirjainjonoksi ohimo-takaraivolohkon alapinnalla.

11 0,2 sekunnin kohdalla alkaa merkityksen haku, ja ymmärrys syntyy, ennen kuin 0,8 sekuntia on kulunut.

 

Miksi sana jää kielen päälle?

Entä mitä tapahtuu silloin, kun sanaa ei löydy, vaikka se tuntuu olevan ihan kielen päällä?

– Oikeastaan sitä ei tiedetä, kuinka löydämme juuri oikean sanan, kun tarvitsemme sitä. Luultavasti tarkoittamamme merkitys kytkee päälle siihen liittyvien äänneasujen verkon. Eri sanat kilpailevat keskenään, ja voittajaksi selviää se, joka aktivoituu muita enemmän. Jos mikään lamppu ei syty muita kirkkaammin, oikea termi jää löytymättä, Riitta Salmelin pohtii.

– Kyse on varmastikin siitä, että merkitys ja äänneasu ovat luonteeltaan hyvin erilaista tietoa. Vaikka ihminen tietää täsmälleen, mitä haluaa sanoa, oikea ilmaisu ei aina pulpahda ulos.

Vaikeimmin haettavia verkostossa ovat tuoreimmat ilmaisut. Salmelinin ryhmä on huomannut, että ne kaipaavat erityiskohtelua. – Kun uusi sana on vielä vakiintumaton, sen haku täytyy ulottaa tavallista laajempaan hermosolujoukkoon. Kun sana arkipäiväistyy, sen edustus pienenee ja haku nopeutuu.

 

Sama koneisto koodaa myös viittomakieltä

Viittomakielisten tutkiminen on vahvistanut, että varsinaiset kielialueet vastaavat symbolien ja kielen rakenteiden esittämisestä ja tulkinnasta pikemmin kuin puhekyvystä sinänsä. Ne voidaan siis erottaa sekä aistialueista että puhetta tai viittomista ohjaavista liikealueista.

Näin ollen on helppo ymmärtää, että puheen ymmärtämistä häiritsevä aivovaurio hankaloittaa myös viittomien ymmärtämistä ja kielellistä ilmaisua ohjaavien alueiden vaurio vaikeuttaa niin viittomista kuin puhumista.

 

Oma kieli tarttuu korvaan jo kohdussa

Lapsi oppii äidinkielensä kuin itsestään, sillä hänellä on siihen synnynnäinen valmius.

Vaikka aivoissamme ilmiselvästi on kielen oppimiseen soveltuva koneisto, on olennaista muistaa, että aivot ja kieli kehittyvät tiiviissä vuorovaikutuksessa.

– Kielen täytyy muokata aivoja melkoisesti, jättäähän esimerkiksi taitavaksi muusikoksi harjaantuminenkin jälkensä jopa aivojen anatomiaan, Riitta Salmelin tähdentää.

Oli äidinkieli mikä tahansa kieli, sen oppiminen etenee pääpiirteissään saman kaavan mukaan.

Tärkeät äänet erottuvat

Aivan ensimmäiseksi lapsi harjaantuu eräänlaisen tilastollisen tunnistuksen kautta erottelemaan, mitkä ympäristön äänistä ovat merkityksellisiä.

– Kun tietty äänihahmo toistuu ja toistuu aina tietyssä yhteydessä, lapsen aivot rakentavat äänneasuja ja mielikuvia toisiinsa yhdistäviä hermosolujen verkostoja. Oman elämän kannalta tärkeät äänet ja äänten ketjut saavat vahvan edustuksen ja voimakkaat kytkennät, Salmelin kuvailee.

Kielen oppiminen alkaa jo kohdussa, sillä sikiö kuulee äidin puheen. Tämä tiedetään kokeista, joissa vastasyntyneen kuuloaivokuori on reagoinut voimakkaammin oikein päin kuin takaperin soitettuun puheeseen. Vastasyntynyt myös tunnistaa oman äidin äänen sekä oman äidinkielensä melodian ja rytmin muista kielistä.

Jokeltaja maistelee äänteitä

Puolivuotiaaksi asti vauva on kuitenkin maailmankansalainen. Vasta sitten kyky erotella oman kieliympäristön äänteitä alkaa ratkaisevasti parantua samalla kun vieraiden äänteiden erottelukyky heikkenee. Tämän jälkeen aivot pyrkivät niputtamaan poikkeavatkin äänteet oman äidinkielen äännevalikoimaan. Esimerkiksi japanilaisvauva oppii yhdistämään äänteet r ja l samaan kategoriaan eikä tee eroa niiden välillä, toisin kuin suomenkieliseen perheeseen syntynyt lapsi. Suomalaistutkijat ovat Helsingin yliopiston professorin Risto Näätäsen johdolla olleet mukana osoittamassa, että vauva erottelee äänteitä jopa nukkuessaan.

Puhumista edeltää aina jokeltelu, joka on tapa matkia ja testata kielellistä vuorovaikutusta. Aluksi kaikissa kieliympäristöissä elävien lasten kujertelu kuulostaa samalta, mutta pian äänneympäristö alkaa muokata sitä.

Lauseoppiin kiinni tekemällä

Mekaaninen toistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan kielen oppiminen vaatii periaatteen sisäistämistä ja soveltamista. Aivot rakentavat hermosolujen välisiin yhteyksiin sanavaraston lisäksi myös kielen käyttämisen säännöt.

Perusta lauseopille hahmottuu, kun lapsi oppii erottamaan toiminnan sen kohteesta ja toimijasta. Helistimestä kuuluu ääni, kun äiti helistää sitä, ja pian lapsi oppii tekemään saman itse. Jossain vaiheessa hän kokeilee temppua vaikkapa lusikalla ja hoksaa, ettei se helise mutta kolinaa sillä kyllä saa aikaiseksi.

Käsite laajenee mielikuviksi

Aluksi lapsen kieli on enimmäkseen tilannesidonnaista esineiden ja tapahtumien nimeämistä. Muistin kehittyessä hän alkaa yleistää tuttuja käsitteitä vieraampiinkin yhteyksiin ja mielikuviin, ja syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen laajentaa kielen välineellistä tehtävää.

Olennaista kielen oppimisessa, kuten muissakin kognitiivisissa taidoissamme, on kykymme yhdistellä havaintomme ja kokemuksemme merkitykselliseksi esitykseksi todellisuudesta. Aluksi tämä on hyvin konkreettista, eikä pieni lapsi pysty aina tulkitsemaan esimerkiksi kielikuvia asiayhteyteen sopivalla tavalla. Kielen korkeammat ulottuvuudet kirkastuvat lapselle pikkuhiljaa kokemuksen karttuessa.

 

Konerikko haittaa tuottoa ja tajua

Toisilta aivovaurio vie sanoja tai lauseita, toiset se panee latelemaan käsittämättömiä.

Kielellisten häiriöiden yleisnimitykset ovat dysfasia ja afasia. Dysfasioilla tarkoitetaan häiriöitä, jotka ovat usein synnynnäisiä ja vaikeuttavat lapsen kielellisten taitojen kehitystä. Esimerkiksi lukihäiriössä kirjainjonoja tunnistava ohimo- ja takaraivolohkon alue toimii puutteellisesti. Afasiat syntyvät aivovaurion, kuten verenkiertohäiriön, seurauksena. Jopa 40 prosenttia halvauskohtauksista johtaa ainakin ohimenevästi afasiaan.

Vaurion paikka ja laajuus ratkaisevat, mitkä kielelliset toiminnot häiriintyvät ja kuinka paljon. Vaurioiden vaikutukset ovat lisäksi hyvin yksilöllisiä ja riippuvat siitä, kuinka tärkeä osa kielen koneistoa kyseinen alue kullakin on.
Karkeasti ottaen vauriot voidaan kuvata seuraavasti.

– Brocan alueen ja sitä ympäröivän aivokudoksen vaurio johtaa Brocan afasiaan. Se on kielen tuottamisen ja rakenteiden hahmottamisen häiriö, jossa ihminen ei pysty muodostamaan lauseita vaan ainoastaan yksittäisiä, lyhyitä sanoja.

 Ohimolohkon yläosan vaurio häiritsee kielen ymmärtämistä. Tästä Wernicken afasiasta kärsivä pystyy tuottamaan sujuvaa kieltä, mutta se on tyypillisesti merkityksetöntä latelua.

– Otsa- ja ohimolohkon kielialueita yhdistävien hermoratojen vaurio aiheuttaa johtumisafasian. Se ei yleensä vaikuta suuresti kielen ymmärtämiseen, mutta estää toistamisen ja tarkoituksenmukaisten vastausten tuottamisen.

– Ohimolohkon etukärjen rappeuma johtaa sanavarastoa köyhdyttävään semanttiseen dementiaan.

– Pienemmät vauriot aiheuttavat erityisempiä häiriöitä. Kun vaurio katkaisee esimerkiksi näköaivokuoren ja kielialueiden väliltä yhteyden, potilas pystyy kirjoittamaan muttei lukemaan edes omaa kirjoitustaan. Joskus vaikeudet liittyvät jopa tiettyyn käsiteluokkaan, kuten eläimiin, tai sanaluokkaan, kuten verbeihin.

Pahimmillaan häiriöt aiheuttavat suurta haittaa yksilölle. Aivomme ovat kuitenkin muovautumiskykyiset: jos jokin hermoverkon osa toimii puutteellisesti, voivat uudet yhteydet oppia hoitamaan sen tehtäviä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018