Ensimmäisen taikonautin Chen Longin on määrä nousta avaruuteen lokakuussa. Kuuhun kiinalaista kaavaillaan vuoden 2010 tienoilla.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

lokakuussa. Kuuhun kiinalaista kaavaillaan vuoden 2010 tienoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä

3/2003



Edellisen Shenzhou-lennon jälkeen Kiinan miehitetyistä avaruuslennoista vastaava Su Shuangning vakuutti Liberation Daily Newsissä, että päivä, jona haave kiinalaisesta avaruuslentäjästä toteutuu, on lähellä: "Vaikka aloitimme myöhemmin kuin muut, emme välttämättä kehity hitaasti. Voimmehan oppia muiden kokemuksista ja käyttää oikoteitä."


Nyt ensimmäinen kiinalainen astronautti eli paikallisittain taikonautti on valittu: Chen Long luvataan lennättää avaruuteen Shenzhou 5:n kyydissä ensi lokakuussa. Jos kaikki menee hyvin, Kiinasta tulee Venäjän ja Yhdysvaltojen rinnalle kolmas valtio, joka on pystynyt tällaiseen.





Tähän mennessä tapahtunut


1992 aloitetaan miehitettyyn lentoon täh-täävä avaruusohjelma.


1996 kaksi kiinalaista aloittaa kosmonau-ttikoulun Venäjällä.


1999 marraskuussa ensimmäinen Shenzhou-alus kiertää Maan 14 kertaa.


2001 tammikuussa Shenzhou 2 vie avaruuteen koiran, apinan ja kaniinin.


2002 maaliskuussa lentää Shenzhou 3.


2002 joulukuun lopulla lähetetään avaruu-teen Shenzhou 4 matkustajinaan mallinukkeja.


Odotettavissa


2003 taikonautti avaruuteen.


2010 kiinalainen Kuuhun.


2020 Kuuhun nousee kiinalainen tutkimusasema, koetehdas ja kasvihuone.


2025 kiinalaisilla on jo oma avaruusasema.


2025 kiinalaiset suuntaavat Marsiin.

Rakettikyytiä kokeiltiin jo 500 vuotta sitten

Kiinalaisen rakettimatkailun ensi yritys nähtiin jo vuonna 1500, jolloin mandariini Wan-Hon tähtäsi korkeuksiin 47 ruutiraketin voimin. Alkumatka meni hyvin, mutta matkustaja ei selvinnyt hengissä.


Nykytekniikkaan päästiin kiinni vuonna 1959, jolloin kiinalaiset laukaisivat ensimmäisen avaruusrakettinsa. Vuonna 1970 he lähettivät matkaan ensimmäisen satelliittinsa, ja vuodesta 1975 lähtien he ovat pystyneet palauttamaan satelliitit maahan. Osaan satelliiteista olisi kokonsa puolesta melkein mahtunut matkustaja.


Nykyinen miehitettyihin lentoihin tähtäävä avaruusohjelma alkoi  1992. Tällä kertaa kyse on kansallisesta ylpeydestä: uuden symbolin hankkimisesta maan edistykselle ja tekniselle osaamiselle. Niinpä Shenzhou-aluksiin satsaavalle ohjelmalle on riittänyt rahaakin satojen miljoonien eurojen edestä.


Ensimmäinen Shenzhou-alus (nimi tarkoittaa "pyhää") lensi 1999 mutta ei olisi vielä sopinut elävälle matkustajalle. Sen sijaan Shenzhou 2:ssa ja 3:ssa oli jo toimivat hengissäpitojärjestelmät.


Shenzhou 4 on edeltäjiensä kaltainen mutta turvallisempi: siihen on suunniteltu muun muassa kahdeksan erilaista pelastautumisohjelmaa, ja aluksen laitteisto on järjestelty uudelleen matkustusmukavuuden lisäämiseksi. Alusten pääsuunnittelija Qi Faren kertookin People’s Daily -lehdessä, että kiinalaiset astronautit harjoittelivat Shenzhou 4:ssä ennen sen lähettämistä avaruuteen.


Kaiken kaikkiaan Kiinassa arvellaan koulutetun tusinan verran taikonautteja. Kahden heistä tiedetään käyneen kosmonauttikoulua Venäjällä.


Kiinalaisalus muistuttaa venäläistä Sojuzia


Ensimmäisten taikonauttien avaruusmatkan on määrä alkaa Luoteis-Kiinassa sijaitsevasta Jiuquanista. Sieltä lähetetään Long March 2F -kantoraketti, joka vie Shenzhoun maatakiertävälle radalle.






Kiinan avaruushankkeisiin on kuulunut kansainvälinen yhteistyö vuodesta 1970 asti. Esimerkiksi kiinalaiset kantoraketit ovat jo pitkään olleet muiden vuokrat-tavissa. Viime aikoina yhteistyö on vil-kastunut myös Euroopan avaruus-järjestön Esan kanssa: on tutkittu muun muassa Maan magneettikenttää. Myös kansainvälinen avaruusasema kiinnostaa kiinalaisia.


Shenzhou muistuttaa venäläisten Sojuzia. Kolmesta osasta koostuvan aluksen etupäässä on ohjausyksikkö, keskellä laskeutumiskapseli ja peräpäässä paineistamaton huoltoyksikkö. Kiinalaiset viranomaiset kuitenkin vakuuttavat, ettei Shenzhou ole mikään kopio vaan kokonaan kiinalaisen suunnittelun ja työn tulosta.


Ainakin Shenzhou on Sojuzia suurempi: kiinalaisalukseen sopii jopa neljä taikonauttia. Myös tekniikka on uudempaa kuin Sojuzissa. Shenzhoussa on muun muassa käytössä huomattavasti enemmän virtaa kuin Sojuzeissa oli. Lisäksi kiinalaiset ovat varustaneet ohjausyksikön rakettimoottorein, joten Shenzhouta voidaan käyttää itsenäisenä aluksena.


Tulevaisuuden Shenzhoussa on myös telakoitumismahdollisuus. Kahden aluksen miehistöt voivat kyläillä toistensa luona, ja alus voi kiinnittyä avaruusasemaan.


Ehkä telakoitumisportti on esimerkki Su Shuangningin mainitsemasta oikotiestä. Sekä venäläiset että yhdysvaltalaiset aloittivat avaruuslentonsa huomattavasti tätä vaatimattomammilla aluksilla.


Avaruusohjelma puhkeaa kukkaan


Alkajaisiksi aluksen telakoitumisporttiin aiotaan liittää tieteellisiin tutkimuksiin tarkoitettu, paineistamaton osa.


Tutkimus kiinnostaa kiinalaisia. He ovat käyttäneet maahan palautettavia satelliittejaankin muun muassa kiteiden kasvattamiseen ja proteiinien tutkimiseen. Shenzhou 4:ssäkin lensi 52 tieteellistä kojetta, joilla tutkittiin muun muassa Maata ympäröivää mikroaaltosäteilyä. Laitteilla mitattiin myös avaruuden oloja ja tutkittiin painottomuutta. Biologisia ja teknisiä kokeitakin tehtiin.


Kiinan avaruusohjelma on puhkeamassa kukkaan aivan kirjaimellisesti, sillä Shenzhou 3 käytti avaruudessa noin 200 pionin siementä. Painottomuuden uskotaan muuttaneen siemeniä siten, että niistä varttuvien kasvien kukat ovat entistä suurempia ja kirkkaampia. Kiinan Xinhua-uutistoimisto raportoi tammikuussa, että siemenistä on kasvanut jo viisisenttisiä kasveja.


Kuuhun mennään hyötymään


Kiinalaisten avaruusohjelmien tavoitteena ei kuitenkaan ole vain tutkiminen. He haluavat myös hyödyntää avaruuden raaka-aineita - kaikkien yhteiseksi hyväksi, luonnollisesti. Ehkä muutkin avaruusvallat suunnittelevat samaa mutta vaikenevat asiasta. Kiinalaiset sen sijaan suorastaan korostavat hyötynäkökohtia. Kuuhunkin he menevät opettelemaan avaruuden kaivostoimintaa.


Ainoa valtio, joka on jo lennättänyt ihmisen Kuuhun, on Yhdysvallat, mutta sen kuuohjelman Apollo-lennot lopetettiin 1972.


Kiina aloittaa Kuun valloittamisen kartoittamalla sitä kiertoradalta. Seuraavaksi lähetetään näytteitä kerääviä robotteja, ja taikonauttia kaavaillaan vuoden 2010 tienoille.


Aluksi kiinalaiset rakentavat Kuuhun samanlaisen tutkimusaseman kuin etelänavalla on. Vuonna 2020 perustetaan tehdas, jossa louhitaan tai käsitellään esimerkiksi rautaa, titaania ja vesijäätä. Samoihin aikoihin Kuuhun pystytetään kasvihuone.


Artikkeli perustuu pääasiassa Kiinan avaruushallinnon (CNSA, www.cnsa.gov.cn/main_e.asp) ja People’s Dailyn (fpeng.peopledaily.com.cn/home.shtml) tietoihin sekä länsimaisten uutistoimistojen uutisiin.


 Palstan pitäjä Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla