Hämärä muistikuva ahdistaa. Voisiko kyseessä olla lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö? Älä usko johdattelevaa terapeuttia. Unohdetun selvittely vaatii taitoa.


seksuaalinen hyväksikäyttö?
Älä usko johdattelevaa terapeuttia. Unohdetun selvittely vaatii taitoa.




Kolmikymppinen "Rauni" meni rauhallisin mielin pieneen leikkaukseen. Kun virtsakatetria asetettiin ennen toimenpidettä paikalleen, Raunia alkoi ahdistaa ja hänen mieleensä tulvi tuskallisia muistoja siitä, miten kylmät kädet pitivät hänen jaloistaan tiukasti kiinni - ja sitten teki hirveän kipeää.

Muistikuva oli niin raju, että Rauni vapisi kauttaaltaan. Hän pelkäsi tulevansa hulluksi. Kauhun tasaannuttua Rauni päätteli, että vaarin oli täytynyt tehdä hänelle seksuaalista väkivaltaa.

Sairaalasta kotiuduttuaan Rauni meni vaarin luo ja kertoi kokemastaan. Vaari oli varma, ettei ainakaan hän ollut asialla. Silti hän tunsi olevansa puun ja kuoren välissä. Jos hän todistaisi Raunin muistot paikkaansa pitämättömiksi, tämä ei enää voisi luottaa itseensä ja muistiinsa.

Koska vaari tiesi omista sotakokemuksistaan, ettei järkyttäviä tapahtumia niin vain unohdeta, hän uskoi, etteivät Raunin mielikuvat ole syntyneet tyhjästä. Niinpä vaari ehdotti niiden alkuperän tutkimista salapoliisin ottein.


Onneksi todellinen syyllinen löytyi

Tutkimisen alku oli hankalaa, koska Raunin äiti oli kuollut eikä isä ollut koskaan maisemissa. Asiaa päätettiin kysyä isoveljeltä. Hetken mietittyään hän muisti kaukaisesti, että Raunilla oli ollut eräänä kuumana mökkikesänä kovia kipuja alavatsassa. Veljen mukaan Rauni itki paljon eikä mökkiä emännöinyt täti päästänyt häntä uimaan.




Valemuisto uhkaa, kun muisto alkaa palautua


Yhdysvaltain psykologiyhdistys kokosi kuudesta asiantuntijasta koostuvan ryhmän, joka työskenteli vuosina 1993-1998. Ryhmä puursi kauan, koska kehkeytyi muheva riita. Kolme kliinistä potilastyötä tekevää jäsentä uskoi ihmisten voivan tukahduttaa ahdistavia muistoja niin, etteivät enää edes muista painaneensa jotakin unohduksiin. Muistilaboratoriossa työskennelleet akateemiset tutkijat eivät sulattaneet tätä näkemystä, vaan arvelivat muistojen voivan vain passiivisesti hautautua.

Niin tai näin, ryhmä oli kuitenkin valtaisan näytön perusteella yhtä mieltä siitä, että mieleen tavalla tai toisella hautautunut muisto voi murtautua esiin nopeasti ja yllättävän tuoreen tuntuisena, kuten päätekstin "Raunin" tapauksessa kävi. Yhtä mieltä oltiin myös valemuistojen olemassaolosta.

Brittitutkijat Giuliana Mazzoni ja Irving Kirsch sekä yhdysvaltalainen Elizabeth Loftus esittivät vuonna 2001, että valemuistojen pesiytyminen mieleen vaatii kolmen ehdon toteutumista:

- Ensinnäkin tarvitaan jonkinlainen aavistus, että jotain tärkeää on tapahtunut mutta se on unohdettu tai torjuttu alitajuntaan. Aavistus saa ihmisen hakemaan apua.

- Toiseksi tarvitaan uskottava auktoriteetti, joka tulkitsee oireita ja sanoo tietävänsä, mistä on kyse.

- Kolmanneksi muistelijan on pidettävä auktoriteetin antamaa selitystä mahdollisena.







Taaperoikäinen muistaa vain väläyksiä

Raunin muiston hautautuminen mielen syvyyksiin on muistitutkimuksen valossa luonnollista. Kolmivuotiaalle ei ollut helppoa jäädä yksin vieraaseen paikkaan "kiduttajien" kynsiin. Rauni oli suunniltaan, jolloin huomio keskittyi kipuun ja tutuntuntuiseen lääkäriin.

Taaperoikäisen muistiin tallentuu yleensä pieniä välähdyksiä sieltä täältä, esimerkiksi Raunille lääkärireissun kauhein hetki. Vasta viisivuotiaille alkaa vähin erin kerääntyä elämäkertamuistia, ja viimeistään murrosikäisen voi edellyttää muistavan tapahtumia jäsentyneesti.

Vanhemmat muistavat pienokaisen kärsimykset liiankin tarkasti. Niinpä he toivovat, että lapsi unohtaisi ne. Yleensä vanhemmat kuitenkin kertovat lapsen olleen sairaalassa, ja jos lapsi alkaa pelätä esimerkiksi siellä näkemiään välineitä, vanhemmat osaavat yhdistää muistojen jäljet.

Raunin kokeista tieto ei välittynyt tädiltä äidille, eikä Raunikaan tiennyt edes käyneensä moisissa tutkimuksissa. Voi myös olla, ettei täti alun perinkään tullut rekisteröineeksi, mitä tutkimuksia Raunille tehtiin, koska tämän vaiva osoittautui lopulta vaarattomaksi.


Olisi voitu tulkita saatananpalvonnaksi...

Miten Raunille olisi voinut pahimmillaan käydä? Jos hän ei olisi uskaltanut kertoa muistoistaan vaarille, heidän hyvät suhteensa olisivat voineet katketa tai vääristyä. Vaari olisi voinut myös loukkaantuneena teilata Raunin muistot valheiksi tai hullun kuvitteluiksi.




Parantele muistojasi


Valemuistoista on myös iloa, jos osaat hyödyntää niitä.

Muistot säilyvät ydinosiltaan hyvin, mutta mieli myös päivittää niitä ajan mittaan kuin Wikipe¬diassa konsanaan. Muistot voivat kultaantua tai kalventua. Hyvän mielikuvituksen avulla jokainen voi kehittää itselleen terapeuttisia valemuistoja.

Meneillään olevaan koulukiusaamiseen pitäisi puuttua heti, mutta jos poikalauma tönäisi sinut koulumatkalla kuralätäkköön 40 vuotta sitten, puintipalaveria on vaikea enää järjestää - vaikka se ehkä olisikin puolin ja toisin terapeuttista.

Jos mielikuva kuralätäkössä istumisesta nostaa verenpainetta vuosien jälkeen ja peräti vielä vanhana kiikkustuolissa, voit ajankuluksesi hieman tohtoroida muistikuvaasi.


Huumori taittaa ahdistuksen

Kun muistat, miten nololta tuntui istua lätäkössä vaatteet ja koulukirjat märkinä poikien nauraessa ympärillä, voit täysin laillisesti kuvitella, että nauravien poikien päällä on vaaleanpunaiset ballerinapuvut ja sievät tossut. Mielikuva terästyy, jos näet ja kuulet, miten kundit tanssivat sinulle Joutsenlampea. Pom-pom-pom-poopopo pomppon.

Tai jos vanhemmat koululaiset kastelivat pääsi vessanpöntössä, muisto saa uutta ilmettä, kun kuvittelet Englannin kuningattaren Elisabetin istumaan viereisellä pytyllä viittoineen, tiaaroineen.
Jos mielikuva uhkaa tappaa nauruun, voit kuvitella nykyisen itsesi valvomassa tilannetta ja läksyttämässä kiusaajia. Samaan syssyyn voit kuvitella, miten kiusaajat tulivat myöhemmin järkiinsä ja pyysivät anteeksi keljua tekoaan.

Pääasia on tohtoroida mielikuvaa sen verran hauskasti ja yliampuvasti, että jälkeenpäin osaat päätellä, mitkä yksityiskohdat olivat oikeasti totta ja mitkä keksittyjä.







...tai avaruusolentojen sieppaukseksi

Entä jos Rauni menisi sellaisen terapeutin luo, joka uskoo, että muistojen pohjalla on avaruusolioiden tekemä sieppaus? Mikäli Rauni itse uskoisi tv-sarja 4400:n kaltaisiin ufotarinoihin, hän saattaisi pitää muistikuviaan lääketieteellisinä kokeina, joita alienien kuvitellaan tekevän.

Harvardin yliopiston psykologian professori Richard McNally kuvaa kirjassaan Remembering Trauma (Belknap Press 2003), millaisia vaikutuksia muistiterapialla voi tällaisessa tilanteessa olla. McNally työtovereineen tutki ihmisiä, jotka olivat muistaneet "sieppauksen" omia aikojaan eli ilman terapiaa. Haastatteluissa kävi ilmi, että jokainen tutkittava oli kokenut unihalvauksen.

Unihalvaus sattuu noin joka kolmannelle meistä ainakin kerran elämässä. Se liittyy rem- eli vilkeuneen, jonka aikana lihakset ovat halvaantuneina. Unihalvauksessa nukkuja herää kesken vilkeunen muttei pysty liikkumaan, mikä on tietenkin pelottavaa. Lamaannus kestää sekunteja tai jopa minuutteja. Jos uni vielä osittain jatkuu, saattaa syntyä hallusinaatiota. Viisi prosenttia unihalvautuneista esimerkiksi näkee varjoja tai kuulee paukahduksia tai suhinaa. Jos kokija uskoo ufosieppauksiin, unihalvaus saa luontevalta tuntuvan selityksen.

Vastuuton terapia tuottaa valemuistoja


Johdatteleva muistiinpalautusterapia voi tarkoittaa hyvää mutta saa aikaan pahaa.



Muistoja ufosieppauksista voi perustellusti pitää valemuistoina, mutta muisto lapsuudessa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi hyvinkin olla todellinen. Selvittämistä vain hankaloittaa se, että joissakin terapiamuodoissa esiintyy johdattelevia menetelmiä ja mikä tahansa oire unettomuudesta liialliseen nukkumiseen voidaan tulkita seksuaalisen hyväksikäytön jäljeksi.

Yhdysvaltalaiset asianharrastajat Ellen Bass ja Laura Davis toteavat kirjassaan Rohkeus parantua (Naisten kulttuuriyhdistys ry 1994), että helpotus voi olla valtava, kun muistaa hyväksikäytön ja tajuaa sen vaikutukset. Lopultakin saa ongelmille selityksen ja jonkun tai jonkin, jota voi syyttää. Selvyys kieltämättä helpottaa - paitsi jos muisto ei osukaan kohdalleen, vaan syylliseltä näyttävä on viaton, kuten päätekstin "Raunin" vaari.


Johdateltu "muistaa" vaikka mitä

Johdatteleva muistiinpalautusterapia saattaa olla varsin kiehtovaa ja elämyksellistä. Istunto istunnolta muistin syövereistä nousee hitaasti uutta "tietoa".

Eräskin mies alkoi monta kuukautta kestäneen ponnekkaan terapian edetessä "muistaa", miten hän oli julmasti kiduttaen tappanut satakunta vauvaa ja muitakin ihmisiä. Moisen "tiedon" kanssa eläminen oli tietenkin äärimmäisen ahdistavaa, joten hän meni tunnustamaan tekonsa poliisille. Poliisin tutkittua tapaukset kävi ilmi, että miehen "murhaamat" ihmiset ovatkin elossa ja voivat aivan hyvin. Hämmentynyt mies ei enää tiennyt, mihin uskoa.
Johdatteleva muistiinpalautusterapia ei ole harmitonta. Erään kurssin 20 osallistujasta kaikki harkitsivat itsemurhaa ja puolet oli yrittänyt sitä. Psykiatri Sandra Bloomin mukaan näitä hoitoja saaneiden stressireaktiot olivat samaa luokkaa kuin sodan tai kidutuksen kokeneilla.
Vastuulliset auttajat välttävät kaikin tavoin ohjailemasta muistoja, mikä voi asiakkaan kannalta vaikuttaa hampaattomalta haparoinnilta. Toisaalta osaava auttaja ei ryhdy selittämään pois asiakkaansa mieleen pulppuavia muistoja, vaan niitä tutkitaan yhdessä, aivan kuten "Rauni" ja vaari tekivät.


Puoskarointiin hankala puuttua

Voisi luulla, että moinen terapia on poikkeuksellista, mutta menetelmää käyttävät psykologit D. Corydon Hammond, Daniel Brown ja Alan Scheflin saivat Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen Guttmacher-palkinnon kirjastaan Memory, Trauma Treatment and the Law (W. W. Norton & Company 1998).

Muistiinpalautusterapiaan on hankala puuttua. Niissä tapauksissa, joissa poliisit, psykiatrit ja psykologit ovat arvostelleet toimintaa ja asettaneet menetelmät kyseenalaisiksi, terapeutit ovat leimanneet heidät satanistisen salaliiton jäseniksi. Siksi hoidon runnomat arkailevat pyytää apua viranomaisilta ja terapian nimissä tehty ahdistelu jää piiloon.



Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018