Vuonna 2150 kirjoitus ja kirjat on koko maailmassa korvattu vivo-tekniikalla eli puhuvilla tietokoneilla, ennustaa tunnettu yhdysvaltalainen futurologi William Crossman.

TEKSTI:Maria Salonen


Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 2150 kirjoitus ja kirjat on koko maailmassa korvattu
vivo-tekniikalla eli puhuvilla tietokoneilla, ennustaa tunnettu
yhdysvaltalainen futurologi William Crossman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä

6/2001

Noin 5 500 vuotta sitten Lähi-idässä luotiin kirjoitettu kieli viljelyn, tavaranvaihdon ja verotuksen tarpeisiin. Savitauluihin painelluista ensimmäisistä nuolenpäämerkeistä alkaen kirjoitettua kieltä on pidetty arvokkaampana kuin puhuttua. Mikä voisi kumota tämän yleismaailmallisen arvostuksen?

- Useimmille luku- ja kirjoitustaitoisille tiedon omaksuminen, välittäminen ja säilyttäminen lukemalla ja kirjoittamalla on edelleen paljon hitaampaa ja työläämpää kuin puhuminen, vastaa yhdysvaltalainen tulevaisuudentutkija William Crossman. Kotimaassaankin näkemyksillään kohua herättänyt Crossmann vieraili kesällä Suomessa luennoimassa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen järjestämässä Milloin tietokoneet puhuvat? -seminaarissa.

Tekniikkaa vaihdettu maailman sivu

Crossman uskoo, että kirjoittaminen on ohimenevä tekniikka. Kirjoitettu kieli palvelee, kunnes kehittyneemmät menetelmät korvaavat sen.

- Olemme ennenkin jättäneet jälkeemme hienoja tekniikoita, Crossman muistuttaa.

Hän ottaa esimerkiksi metsissä asuneet esi-isämme, jotka lukivat luontoa kuin avointa kirjaa. Sitten ihmiset rakastivat hevosiaan ja rattaitaan, koska luulivat hevoskyydin olevan paras tapa liikkua. Kun autot tulivat, ne tuomittiin meluisina ja vaarallisina. Kuka olisi silloin uskonut autojen valtaan?

- Näin tekniikka toimii ja niin toimimme mekin. Korvaamme yhä uudelleen vanhat keinot uusilla.

Lukutaidon kriisi on oire

William Crossman väittää, että jo nykyään useimmat ihmiset mieluummin keskustelevat puhelimessa kuin kirjoittavat toisilleen ja mieluummin katsovat televisiota kuin lukevat kirjaa. Myös puheeseen perustuva äänisähköposti kasvattaa koko ajan suosiotaan.

Erityisesti nuorten keskuudessa katselu ja kuuntelu - tv, elokuvat, videot, stereot, puhelin ja tietokonepelit - ovat vallanneet sijaa lukemiselta ja kirjoittamiselta. Niinpä nuorison lukutaito on huonontunut monissa tietoteknisesti kehittyneissä maissa. Crossmanin mukaan lukutaidon kriisi ei johdu nuorten henkisestä laiskuudesta tai heikosta kouluopetuksesta, vaan se on oire alkaneesta syvästä muutoksesta kohti puheen, kuuntelun ja kuvan kulttuuria.

Crossman ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä tietotekniikan valtamaista tulee puheviestinnän maita. Silloin nykyinen lukutaidon taantumisesta aiheutunut huoli on menneisyyttä. Sata vuotta myöhemmin, vuonna 2150, puheen ja visuaalisen ilmaisun hallitsema kulttuuri on levinnyt koko maailmaan.

Vivo-tekniikka toimii jo

Crossmanin maalailema tulevaisuus perustuu uudenlaisiin puhetta ymmärtäviin, tuottaviin ja kääntäviin Vivo-tietokoneisiin. Nämä voice in, voice out -tietokoneet suoriutuvat tiedon säilyttämisestä ja välittämisestä kirjoitettua tekstiä helpommin ja tehokkaammin. Tekniikka toimii jo, mutta se ei vielä sovellu joka kotiin.

- Meidän ei tarvitse odottaa edes vuoteen 2050. Jo viiden vuoden päästä opiskelijat hyödyntävät Vivo-tekniikkaa, huomauttaa Crossman, joka johtaa Kaliforniaan perustamaansa puhuvia tietokoneita ja suullista kulttuuria tutkivaa Compspeak 2050 -laitosta.

- Opiskelijat voivat lukea esseensä Vivoon ja käyttää sen kielioppiohjelmaa kielen tarkastukseen ja korjaukseen. Kone myös järjestää ajatukset loogiseksi kokonaisuudeksi. Tämän jälkeen opiskelija voi "oikolukea" esseensä kuuntelemalla ja tehdä vielä haluamansa muutokset. Vivo-laite toistaa korjatun version ja tulostaa tehtävän niin haluttaessa paperille, jonka opiskelija jättää opettajalle.

Muutama vuosikymmen myöhemmin kaikki koulutus on puhetta, kuuntelua ja kuvien ja graafisten esitysten katselua.

Vallankumouksellisia väitteitä, joita luku- ja kirjoitustaitonsa avulla ammattinsa ja kaiken tietonsa hankkineet eivät purematta niele. On lähes mahdotonta ajatella, että lakkaisimme arvostamasta kirjoitettua tietoa: ikivanhoja munkkien käsikirjoituksia, menneiden tieteilijöiden hienoja hengentuotteita, maailmankirjallisuutta, koko painettua tietovarantoamme.

Digitalisointi käynnissä kaikkialla

Toisinajattelija Crossman kuitenkin avaa kuulijoidensa mieleen ikkunan, josta häämöttää aavistus toisenlaisen kulttuurin mahdollisuudesta ja tajuntaa laajentavista kysymyksistä.

Kirjoittaessamme järjestämme ajatuksemme, seulomme ja tiivistämme ne olennaiseen - ainakin yritämme. Tiedämme, että hyvin kirjoitettu on hyvin ajateltu ja opetamme lapsiamme ajattelemaan viisaiden mietteiden ja kirjoittamisen avulla.

Entä jos? Voisivatko lapset oppia ajattelemaan myös kuuntelemalla viisasta tietoa?

Me, jotka olemme tottuneet näkemään ja käsittelemään paperille painettua kauno- ja tietokirjallisuutta, vastustamme luontaisesti jo sähköisen kirjan ideaa. Silti digitaalinen kirja tekee tuloaan. Sen muoto ja ominaisuudet paranevat ja monipuolistuvat vuosi vuodelta. Jonakin päivänä se voi saavuttaa suosiossa perinnäisen kirjan. Se voi myös olla vain välivaihe matkalla uudenlaisiin äänikirjoihin ja lopulta puhuviin tietokoneisiin.

Painettua tietovarantoa muutetaan eri puolilla maailmaa jo hyvää vauhtia sähköiseen muotoon, joka vie vähemmän tilaa ja säilyy - tietyin varauksin - paperia paremmin. Tekniikka, joka muuntaa digitaalisen tiedon puheeksi, on jo olemassa, joten jonakin päivänä myös nykyinen kirjatieto voi olla kuunneltavaa tietoa. Silloin ihmisten enemmistö saattaa elää suullisessa kulttuurissa.

Ajattelua ei voi rinnastaa autoon

Monet puheen valtaannousun epäilijät argumentoivat Crossmania vastaan sanoen, ettei puhuvien tietokoneiden käyttöönottoa voi perustella samoin kriteerein kuin auton tai muun tekniikan, joka kehitettiin vähentämään fyysistä rasitusta ja tehostamaan työtä. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat immateriaalista ajatusten maailmaa, jota ei voi suoraan rinnastaa fyysiseen esineiden maailmaan.

Kriitikoiden mielestä nyt on kyse henkisen ja älyllisen tiedon tuotto- ja siirtotavan muuttamisesta, johon perustelut helppoudesta, nopeudesta ja tehokkuudesta eivät istu. Ajattelu ja abstraktioiden kehittely vaativat aikaa ja ponnistelua ja näkyväksi tekemistä.

Useimmat tulevaisuudentutkijat uskovatkin, ettei kirjoitettu kieli katoa tieteen maailmasta tai muista abstraktia ajattelua vaativista elämänpiireistä. Käytännön syistä se säilynee myös arkisessa käytössä, esimerkiksi lääkepurkeissa ja ruokapakkauksissa.

- Vaikka lukemisesta tulisi vähemmän tärkeää, siitä tuskin koskaan tulee epätoivottavaa, toteaa tutkija Walter Minkel koulukirjastojen verkkolehdessä Schoollibraryjournalissa.

Meillä ei hevin luovuta

Suomalainen puheen syntetisoinnin ja virtuaalitekniikan asiantuntija, tietokonekonsultti Risto Linturi torjuu monia Crossmanin väitteitä "amerikkalaisesta kulttuurista kumpuavina".

- Suomessa, jonka historiassa luku- ja kirjoitustaidolla on ollut suuri merkitys, ei hevin luovuta uskosta kirjalliseen kulttuuriin.

Meilläkin kannetaan huolta koululaisten lukuinnon puutteesta ja nuorten äidinkielen taidon laskusta, mutta trendit eivät ole yhtä selvät eivätkä koske yhtä laajoja nuorisojoukkoja kuin Yhdysvalloissa. Tuoreimpien tilastojen mukaan suomalaiset nuoret viettävät entistä enemmän aikaa sähköisten viestimien parissa, mutta yhtä lailla kasvussa on erilaisten painotuotteiden lukemiseen käytetty aika. Meillä myös tekstiviestit ja sähköpostit - siis kirjoittaminen - ovat suositumpia kuin puhelut.

Risto Linturi uskoo kuitenkin, että lukemisen merkitys vähenee ja puhuvista koneista tulee merkittävä osa ihmisten elämää. Ranteessa tai takinliepeessä kulkevat muistiapulaiset yleistyvät tulevaisuudessa.

Sen sijaan Linturi ei - monien muiden lailla - usko, että puhuvat koneet tuhoaisivat kirjoitetun kielen. Hänen visionsa on, että ennen kuin Vivo-koneet edes yleistyvät hermostoomme kytketään tuntemuksia ja ajatuksia ymmärtäviä telepaattisia laitteita.

Maria Salonen on tietoyhteiskuntaan erikoistunut vapaa toimittaja.

William Crossmanin uusin kirja CompSpeak 2050 ilmestyy tänä syksynä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla