Hengellisyys pysyy, mutta 2030-luvulla kirkko on kohtalon-kysymyksensä edessä: hajoaako se, vai pystyvätkö erilaiset suuntaukset suvaitsemaan toisiaan? Kuinka monimuotoista usko voi olla?



Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2009

Hengelliset ja eksistentiaaliset kysymykset ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Eri asia on, tarvitseeko tulevaisuuden ihminen uskontojen perinteistä symboliikkaa niiden käsittelemiseen.

Tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta on vakuuttunut siitä, että uskonnolle on tilausta vielä 2030-luvulla.

- Toki maallistuminen jatkuu ja sellaisten ihmisten osuus kasvaa, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita uskonnoista. Mutta toisaalta uskonnot saavat uusia ilmenemismuotoja, joissa hengellisen ja maallisen rajoja määritellään uudelleen.


Kansankirkko kuihtuu 

Suuret kirkkokunnat ovat syntyneet aikana, jolloin koko maailma oli mysteeri ja elämässä selviytyminen epävarmaa. Siksi ne ovat rakentaneet oppinsa turvallisuuden, pysyvyyden ja yhteisöllisyyden ympärille. Jälkimoderni ihminen taas kavahtaa tukahduttavia auktoriteetteja eikä tarvitse uskontoa myöskään sosiaalisen identiteetin rakentamiseen.

Suomessa luterilaisen kirkon asema kansankirkkona horjuu. Jos nykyinen kehitys jatkuu, kirkkoon kuuluu 2030-luvulla enää runsas puolet suomalaisista, suurissa kaupungeissa vielä harvempi.

- Kohtalonkysymys on, pystyykö kirkko uudistumaan, Kimmo Ketola painottaa. - Sen pitäisi pystyä tarjoamaan välineitä yksilölliseen henkiseen kasvuun.

Täytyykö kristillisen kirkon siis kasvaa ulos opeistaan säilyttääkseen suosionsa?

- Kyllä opinkappaleiden merkitys uskonnollisuudelle vähenee, Ketola uumoilee.

- Jo nyt suurimmalle osalle kirkon jäsenistä ovat vieraita monet perinteiset kristilliset käsitteet, kuten synti, sovitus, helvetti tai tuomiopäivä. Instituutiona kirkko taas on sidoksissa tähän käsitteistöön; se on kirjoitettu sisään esimerkiksi virsiin ja liturgiaan. Uudella tavalla ajattelevan enemmistön tarpeet alkavat kuitenkin vaikuttaa kirkkoon yhä enemmän.


Ristiriidat repivät

Suuret uskonnot ovat hitaita muuttumaan, mutta ainakin tähän saakka ne ovat lopulta kyenneet mukautumaan yhteiskunnan haasteisiin. Vaikka koko laiva kääntyy vaivoin, kirkon sisään voi syntyä nopeastikin omiin suuntiinsa kehittyviä hengellisiä suuntauksia. Jotkin niistä löytävät painotuksia ja toimintamuotoja, jotka purevat ihmisten hengelliseen etsintään ja saavat nuoriakin mukaan.

Ketola povaa teologisen käymistilan olevan kiihkeimmillään 2030-luvulla: - Yhteinen sävel katoaa, ja sisäiset ristiriidat repivät kirkkoa. Isoksi teemaksi nousee, hajoaako se vai pystyvätkö keskenään kamppailevat suuntaukset muodostamaan "sateenvarjokirkon", johon mahtuu hyvinkin erilaisia kristillisyyden muotoja.
Ketola uskoo, että pikkuhiljaa keskustelukulttuuri kuitenkin vahvistuu. Kirkko oppii sulattamaan yhä suurempia näkemyseroja, ja suvaitsevaisuus kasvaa.


Vapaus kasvaa

Uudessa teologiassa Ketola pitää keskeisenä vapautta. Eri ryhmät saavat keskittyä juuri niille tärkeisiin kysymyksiin. Liturgisten ja karismaattisten suuntausten rinnalle voi nousta esimerkiksi sosiaalisen auttamisen kristillisyyttä, ekologista kristillisyyttä, mystistä hiljaisuuden retriitteihin vetäytyvää kristillisyyttä tai vaikka buddhalaisen meditaation värittämää kristillisyyttä.

Lopulta syntyy jopa yliluonnollisen jumalhahmon hylkäävää kristillisyyttä tai ainakin sellaisia yhteisöjä, jotka sivuuttavat Raamatun ja monet perinteiset opit aikaansa sidottuna kielenkäyttönä.

 - Tulevaisuudessa pappi voi sanoa jo julkisesti, ettei usko Jumalaan olentona, Kimmo Ketola maalaa.
Vastavoiman liberaaleille ryhmille muodostavat yhteisöt, jotka pitäytyvät tiukasti klassisen kristinuskon perusajatuksissa.

Jotta kirkko pysyisi koossa, eri suuntausten täytyy löytää edes jokin yhteinen sanoma pirstoutuneen hengellisyyden keskellä. Mutta mitä kristinuskosta jää jäljelle, jos perinnettä saa tulkita lähes miten tahansa?

Ketola arvelee, ettei yhteistä näkemystä ole ainakaan vielä 2030-luvulla löytynyt. Oppisisältöäkään tuskin on virallisesti muutettu - sitä vain tulkitaan vaihtelevin tavoin. - Ja uskontunnustuksen hylkäävissä ryhmissäkin voidaan tunnustaa Raamatun historiallinen merkitys ja arvostaa kristillisen perinteen jatkuvuutta.


Haastajatkin muuttuvat

Yhteiskunnallinen arvokeskustelu on lisääntymässä. Kirkon moniäänisen kuoron lisäksi äänensä saavat kuuluviin paitsi kasvava muslimiyhteisö myös vapaa-ajattelijat ja muut ateistiset ryhmät. Nämä ryhmät myös kehittävät omaa etiikkaansa, sosiaalista identiteettiään ja jopa eräänlaista hengellisyyttä esimerkiksi meditaation muodossa.

Voisiko olla mahdollista, että kirkon rinnalle nousisi vahva ei-uskonnollinen eettinen liike?

- Ainakaan tähän saakka puhtaasti sekulaarit toimijat eivät ole onnistuneet järjestäytymään niin pitkälle, Ketola pohtii. - On vaikeaa luoda vahvaa yhteisöä ilman yhteistä historiallista perustaa. Lisäksi mielipide-erot hajottavat myös ateistisia ryhmittymiä.

Hollywoodin muotiuskontojen Ketola ei usko saavuttavan suurta suosiota Suomessa, sillä ihmisille on iso kynnys hypätä aivan uuteen kulttuuriseen perinteeseen.


Konfliktit laimenevat

Afrikkalaisperäisen maahanmuuton myötä jalansijaa saavat islam ja karismaattinen, konservatiivinen kristillisyys. Ketola uumoilee, että 2030-luvulla Suomessa on jo hyvin järjestäytynyt ja aktiivinen muslimiyhteisö. Tämän luulisi lisäävän sekä uskontojen välisiä konflikteja että uskonnonvastaisuutta.

Kimmo Ketola on eri mieltä: - En usko, että tulevaisuutta leimaa uskontojen vastakkainasettelu - pikemminkin voi käydä niin, että liberaalit kristityt ja muslimit sekä vastaavasti konservatiiviset kristityt ja muslimit löytävät toisensa.
Nyt on jo merkkejä siitä, että fundamentalismi ja ääriuskonnollisuus ovat vähenemässä ja ainakin eurooppalainen islamin tulkinta on muuttumassa maltillisempaan ja moniäänisempään suuntaan. Kun uskonnolliset yhteisöt liberalisoituvat, jyrkkä kahtiajako maalliseen ja uskonnolliseen kulttuuriin katoaa. Tällöin myös uskonnon vastustukselta katkeavat siivet.

Jos tapahtuisi jokin olemassolomme perusteita horjuttava katastrofi, koko kuva voisi olla aivan toinen. Perusturvallisuuden horjuessa ihmiset palaavat helposti uskonnollisiin linnakkeisiinsa. Sodissakin uskonnosta tulee usein politiikan jatke, jolla pönkitetään vastakkainasetteluja.


Valitaan parhaat palat

Hengelliset yhteisöt pystyvät kamppailemaan kulutuskeskeistä kulttuuriamme vastaan vain, jos ne erottavien tekijöiden ja kynnysten sijaan korostavat ihmisyyden yhteisyyttä. Jo nyt intialaisen äiti Amman lähestymistapa vetoaa ihmisiin ympäri maailman: hän kohtaa ihmisen avosylin, uskoi tämä mihin tahansa.

- Tulevaisuuden ihmiset keräävät erilaisten uskontojen ja muiden aatteiden runsaudensarvesta kulloiseenkin elämäntilanteeseen sopivat, itselle merkitykselliset palaset, Ketola otaksuu.

Tällöin myös yhteisöllisyys etsii uudet uomat. Rituaalinomaisten toimitusten suosio vähenee. Sen sijaan voidaan kokoontua esimerkiksi pohtimaan filosofisia ja eettisiä kysymyksiä.

- Paikallinen seurakuntatoiminta näivettyy ja korvautuu globaaleilla verkostoilla, joissa kohdataan hengenheimolaisia ympäri maailman. Uusi yhteisöllisyys on pikemminkin projektiluonteista kuin sitovaa ja ilmenee erityisesti kriisitilanteissa. Jos esimerkiksi maailmalla tapahtuu jotain epäoikeudenmukaista, valtava määrä ihmisiä saadaan liikkeelle yhdessä yössä.


Kimmo Ketola työskentelee tutkijana Kirkon tutkimuskeskuksessa. Hän on valmistunut filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksesta.

Ainoa innostaa maailmankaikkeus, Veetiä transhumanismi


Teksti: Tiina Huttu




Aino ja Veeti kastettiin kristinuskoon. Molemmat osallistuivat koulun uskonnonopetukseen, kunnes se heidän koulutaipaleensa puolivälissä lopetettiin. Tilalle tuli maailmankuvatutkimus.

Veeti kuuluu edelleen kirkkoon, vaikkei juuri osallistu sen toimintaan. Aino erosi kirkosta teini-ikäisenä. Uskonnolliset maailmanselitykset alkoivat tuntua hänestä naiiveilta ja tarpeettomilta. Aino kiinnostui koko maailmankaikkeudesta ja haltioitui tieteellisen maailmankuvan rikkaudesta.

Nyt Aino ei voi ymmärtää, miksi antaisi vuosituhansia vanhojen oppien rajoittaa maailmankatsomustaan. Universumihan on paljon ihmeellisempi kuin yhdenkään muinaisen tai modernin uskonnon kuvaama todellisuus! Elollisten olentojen pitkä evoluutiokin sisältää paljon enemmän luovuutta kuin ne paimentolaisten kapeat visiot, joihin juutalaisuus, kristinusko ja islam ankkuroituvat. Ainolle riittää oma todellisuutemme. Hän aavistelee, että itse maailmankaikkeuteen kätkeytyy eräänlainen, ihmisen aivoille tavoittamaton merkitys.

Aino meditoi säännöllisesti ja kuuluu ryhmään, joka pohtii perimmäisiä kysymyksiä ilman uskontojen symboliikkaa. Seurustelun alussa Aino yritti saada myös Veetin innostumaan syvälleluotaavista keskusteluista. Pian hän kuitenkin huomasi, ettei miestä kerta kaikkiaan kiinnostanut pohtia eksistentiaalisia kysymyksiä, joihin ei ollut käytännöllisiä vastauksia. Enemmän Veetin insinööriaivoja kiehtoo transhumanismi, joka yrittää laajentaa ihmisyyden rajoja tieteen ja teknologian avulla.

Ateismi on Ainon ja Veetin elinaikana saanut vankan jalansijan koko maailmassa. Tätä on edistänyt demokratian ja vaurauden sekä tieteellisen maailmankuvan leviäminen. Uskonnollisille selityksille on vähiten tarvetta niissä maailman kolkissa, joissa hyvinvointi ja tieto ovat tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.

Uskonnollisista suuntauksista vahvoilla ovat ne, jotka pystyvät parhaiten vuoropuheluun tieteen kanssa. Suomessa tällainen suosiota saavuttanut ryhmä on luterilaisen kirkon Humanistiset agnostikot. Vastareaktiona päätään ovat nostaneet paluuta menneeseen vaativat suuntaukset, jotka hylkäävät tieteen saavutukset.
Uskontojen symboliikasta haetaan myös elämyksiä, ja uskonnolliset ainekset onkin kaupallistettu ja tuotteistettu tehokkaasti. Jotkut Ainon ja Veetin ystävät käyvät erilaisissa tilaisuuksissa shoppailemassa uusia kokemuksia. Hiipuvan suosion ärhäköittämät fundamentalistiset ryhmät ovat jo monena vuonna herättäneet kauhua uhkaamalla iskeä biologisin asein Jeesus & joulupukki -festivaaleihin.


Tekstin näkemykset perustuvat Matti Kamppisen haastatteluun. Hän on Turun yliopiston dosentti ja uskontotieteen lehtori. Innoittajana muun muassa Stuart A. Kauffmanin teos Reinventing the Sacred: A New View of Science, Reason, and Religion (Basic Books 2008).

Identiteetti joustaa, mutta suomalaisuus säilyy


Teksti: Tiina Huttu




Mitä suomalaisuus tarkoittaa Veetille ja Ainolle?

Suomalaisuuden idea syntyi teollisen ajan murroksessa 1800-luvulla, kun kansallisuusaate myllersi Euroopassa. Nyt kokemamme informaatiomurros varmasti muuttaa sitä, sillä olemme siirtymässä kohti globaalia verkostoyhteiskuntaa.

Suomalaisuuden kokemus muodostuu asioista, jotka yleensä tulevat erityisiksi vasta sitten, kun niistä etääntyy. Usein ne ovat hyvin arkisia, kuten saunominen, luonto tai ruisleivän maku.

Tulevaisuudessa kansallisen yhtenäisyyden tarve luultavasti vähenee ja suomalaisuudesta tulee entistä henkilökohtaisempaa. Kun yhä useampi suomalainen asuu osan elämästään ulkomailla, identiteettiin mahtuu myös entistä enemmän eurooppalaisia ja globaaleja aineksia.


Lisääntyykö suvaitsevaisuus vai "me vastaan muut" -ajattelu?

Etnisten ryhmien tarve alleviivata erityisyyttään voi kasvaa. Toisaalta kulttuurien välinen vuorovaikutus vahvistuu. Yhteiskunnastamme tulee entistä jännitteisempi: erilaisuuden hyväksyminen ja erojen korostaminen ottavat mittaa toisistaan.

Ylipäänsä yhä harvempi ajatus tai asenne kykenee leviämään koko yhteiskuntaan. Erilaisten elämäntapojen ja arvomaailmojen täytyy vain yrittää tulla toimeen keskenään, mutta konflikteilta ei vältytä.

Haasteellista on esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon ja joidenkin kulttuuriperinteiden yhteensovittaminen. Kulttuurit ehkä taipuvat työmarkkinoiden pelisääntöihin, mutta voi käydä niinkin, että työyhteisöt erilaistuvat.


Onko 2030-luvun Suomi entistä kilpailuhenkisempi?

Luultavasti - mutta osa ihmisistä hyppää tietoisesti ulos kilpailun ja jatkuvan taloudellisen kasvun vaatimuksista. He tyytyvät peruselintasoon, sillä muut arvot nousevat tärkeämmiksi. Joillakin esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa ratkaisevasti kuluttamiseen ja elämäntapaan.

Koko yhteiskunnan kannalta olisi edullista, jos kilpailua vähän löysättäisiin ja luovuttaisiin esimerkiksi koulujen tai firmojen menestyksen jatkuvasta mittaamisesta. Kun tilaa ajatustenvaihdolle, harhailulle ja sattumanvaraisuudelle jää enemmän, syntyy uudenlaista luovuutta, joka voi olla taloudellisestikin tuottavaa.


Minkä varaan Veeti ja Aino rakentavat identiteettinsä?

Yhteisöllisyys saa uusia muotoja, kun yhteiskunta muuttuu entistä jännitteisemmäksi ja monimuotoisemmaksi. Verkostoituminen lisääntyy ja samalla individualismi korostuu.

Erilaisista uusperhemalleista huolimatta sukulaisten ja lähipiirin merkitys säilyy. Muuten yhteisöllisyys on entistä hetkellisempää: ihminen toteuttaa itseään kuhunkin elämäntilanteeseen sopivissa sirpaleryhmissä. Ne voivat perustua esimerkiksi yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin, aatteisiin tai tavoitteisiin. Epävirallisista verkostoista tulee myös entistä tärkeämpiä vaikuttamisen kanavia.

Samalla identiteettimme muuttuu joustavammaksi. Sitä ei enää sidota esimerkiksi etniseen alkuperään tai ammattiin, vaan siihen, mihin milläkin hetkellä kuulutaan. Tällöin ihminen ehkä alkaa katsoa itseään etäämmältä, ja erilaisilla identiteeteillä leikittely lisääntyy.


Onko virtuaalitodellisuus tosielämää tärkeämpi?

Virtuaalitodellisuudesta tuskin tulee vallitseva olotila, pikemminkin se on tarinassa pistäytymisen muoto. Nyt katsotaan elokuvia, mutta 2030-luvulla sukelletaan kokemusmaailmaan. Virtuaalisilla kumppaneillakin ehkä "pelataan", mutta ei niistä ole kilpailijoiksi todellisille ihmissuhteille.

Vaikka sosiaalisten medioiden merkitys kasvaa, ainakaan tärkeissä ihmissuhteissa ne eivät syrjäytä kasvokkain kohtaamista. Facebook on 2030-luvulla mummojen ja pappojen juttu - nuorilla on omat ympäristönsä, joita emme osaa edes kuvitella.

Nettiprofiilien kilpavarustelu ja imagopullistelu voivat kokea inflaation. Jos haluaa erottua symbolimaailmassa, pitää keksiä jatkuvasti uutta. Jossain vaiheessa erilaisuuden tavoittelu kuitenkin tavanomaistuu.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018