Aloittakaa vain se kokous. Tsekkaan muutaman viestin. Kuva: Shutterstock
Aloittakaa vain se kokous. Tsekkaan muutaman viestin. Kuva: Shutterstock

Keskittyminen ei onnistu, jos samalla tekee jotain muuta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2013

Teksti: Mikko Puttonen 

Enää ei ole edes töissä hetkeä, jolloin emme olisi kytkettyinä viihdekeskukseen. Älypuhelin ja tietokone tuovat koko ajan ulottuville jotain koukuttavaa: kaverit, videot, pelit ja lehtijutut. Hyvästi tyhjät hetket ja tylsyys, tervetuloa hassut videot ja Facebook-ystävät.

Kukaan tuskin yllättyi, kun Sonera julkisti  keväällä selvityksen, jonka mukaan yli neljännes yritysten tietoliikenteestä suuntautuu Facebookiin. Työkoneilla katsellaan myös kovasti YouTubea.

Ilman viihdenettiäkin sähköpostit, pikaviestit ja puhelut kiilaavat tämän tästä keskelle työtehtäviä. Työterveyslaitoksen kyselyssä 45 prosenttia työntekijöistä kertoo, että työssä on melko usein tai jatkuvasti keskeytyksiä. Työterveyslaitos kysyi keskeytyksistä, joista työntekijät eivät itse päätä. Soneran selvitys puolestaan viittaa siihen, että pätkimme aherrusta ihan omin päinkin.

Palautuminen kestää

Mitä alituinen poukkoilu netissä tekee työntehtävien hoitamiselle? Ei aina hyvää. Jokainen surffaustuokio on tuokio pois itse työstä. Lisäksi keskeytykset ottavat veronsa itse työsuorituksesta, vihjaavat psykologiset tutkimukset ihmisen tiedonkäsittelystä.

– Jos yrittää tehdä monta asiaa, niitä ei voi tehdä samalla kertaa, vaan ne pitää tehdä peräkkäin. Tehtävän vaihto vie aina aikaa, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski muistuttaa.

Vaihtoon hukkaantuvaa aikaa on mitattu kokeissa, joissa ihmiset joutuvat vuorottelemaan yksinkertaisten tehtävien välillä. Yhdessä pitää erotella numerot parittomiksi tai parillisiksi, toisessa kirjaimet vokaaleiksi ja konsonanteiksi. Jos tehtävää vaihdetaan, siitä suoriutuminen kestää 10–20 prosenttia kauemmin kuin ilman vaihtoa. Tuo aika menee siihen, kun ihminen säätää tarkkaavaisuutensa uuden tehtävän vaatimille aallonpituuksille.

Harva taitaa monitekemisen

Ihminen on huono tekemään monia asioi­ta yhtä aikaa. Vain alle kolme ihmistä sadasta osaa tehdä kahta asiaa samaan aikaan ilman, että hänen suorituksensa heikkenee. Heidät on nimetty supertaskereiksi eli supermonisuoriutujiksi. Meidän muiden suoritukset sen sijaan heikkenevät, kun yritämme sählätä useaa asiaa yhdellä kertaa.

Joka uskoo olevansa lahjakas monitekijä, useimmiten erehtyy. Ihmiset, jotka käyttävät arjessaan paljon useita medioita samaan aikaan – vaikkapa viestittelevät Facebookissa samalla kun katsovat televisiota – saattavat luulla, että homma sujuu heiltä kuin tanssi. Tutkimukset osoittavat toista. Kun median monikäyttäjät pannaan monitekemisen taitoa mittaaviin testeihin, he pärjäävät huonommin kuin ne, jotka yleensä keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan.

Vielä tutkijat eivät tiedä, heikentääkö monitekeminen työmuistia vai onko innokkaiden monitekijöiden työmuisti jo muutenkin huterampi. Joka tapauksessa heidän joukossaan on tavallista enemmän elämyshakuisia persoonia.

Kissavideo voi avata jumin

Elämysten etsintä työn lomassa ei kuitenkaan aina ole haitaksi. Kun työ jumittaa, itse otettu mikroloma kissavideon ääressä voi edistää ongelmanratkaisua.

– Ihminen voi pitää kerralla vain muutamaa vaihtoehtoa mielessään. Kun menee hetkeksi pois, mieleen tulee ulkopuolelta uusia elementtejä ja ongelma-avaruus rakentuu uudelleen, selittää Kalakoski.

Ratkaisevaa on osata käyttää keskeytyksiä taiten, hallita niitä sen sijaan, että ne hallitsevat meitä. Digiviihteen maailmaan pääsee tätä nykyä niin helposti, että kiusaus piipahdella siellä kasvaa. Siitä voi tulla tapa. Tietokoneen ja ihmisen vuorovaikutusta tutkiva Antti Oulasvirta huomasi tämän, kun hän selvitti ihmisten kännykänkäyttöä. Tutkimusta varten helpotettiin koehenkilöiden pääsyä tietoon ja kavereiden päivityksiin.

– Vilkuilu lisääntyi huomattavasti. Kun tieto on helposti saatavilla, muodostuu tapa tarkistella kännykkää jatkuvasti, sanoo Max Planck -instituutissa työskentelevä Oulasvirta.

Älykännykän sormeilu on keino säädellä omaa mielialaa: tylsään tai vaivalloiseen hetkeen saa piristystä yhdellä klikkauksella. Sormeilusta saatu viihdytys kuitenkin laimenee äkkiä.

– Mitä enemmän tarkistelua, sitä vähemmän saat siitä irti. Jos olet juuri käynyt Facebookissa ja menet sinne uudestaan minuutin päästä, siellä on todennäköisesti paljon vähemmän uutta tietoa kuin jos menisit sinne tunnin päästä, Oulasvirta huomauttaa.

Itsehillintää tekniikasta

Tutkijalla on omassa tietokoneessaan tekninen ratkaisu, joka auttaa pysymään poissa koukuttavista keskeytyksistä. Sattuvasti nimetty Self Control-ohjelma säätää palomuuria siten, että se estää pääsyn internetiin tai sähköpostiin halutuksi ajaksi.

Toinen tapa minimoida netissä piipahtelun haittoja on sijoittaa piipahdukset sellaisiin väleihin, joissa muutenkin vetäisi henkeä. Jokainen työ jakaantuu pienempiin alatehtäviin. Kun sellainen on paketissa, ei vilkaisu Facebookiin voi olla pahasta.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14077
Liittynyt23.6.2005

Klikkailu syö työpäivää

BCK 10.03.2015 klo 18:01 Nettiin, someen jne. voi koukuttua siinä missä peleihinkin, tai kemiallisiin aineisiin. Kuinkahan paljon nettiriippuvuutta on tutkittu? Paljon. Usein eri addiktiotaipumukset ryhmittyvät, esimerkiksi älyluuri mahdollistaa, netti/maili/pornoriippuvuuden kehittymistä.
Lue kommentti

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Raspu
Seuraa 
Viestejä12102
Liittynyt12.7.2010

Klikkailu syö työpäivää

hki 14.03.2015 klo 20:51 Joo, varmaan työteho kärsii kaiken maailman klikkailusta ns työaikana, mutta toisaalta kyllä niitä työasioita aika moni valkokaulusduunari tekee vastaavasti tai vähän yli kotona. Tämä on muuten erittäin välidi kommentti. Ensimmäinen kunnollinen ja uskottava perustelu. Juuri noin se taitaa olla. Tosiasia lienee kuitekin että kaikenmaailman lusmut tekee työaikanaan enepi sitä surffailua kuin duunia.
Lue kommentti

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.