Söisitkö kloonivasikkaa? Katoaisiko ruokahalu, jos kuulisit pannulla tirisevän pihvin tulleen kloonatusta eläimestä? Ainakin niiden jälkeläiset ovat päätymässä lautasillemme.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Amerikkalaisista kuusi kymmenestä kieltäytyisi syömästä kloonilihaa. Tiede-lehden gallupissa sen torjui neljännes vastaajista (www.tiede.fi/gallup).

Klooni-sana on saanut ilmeisesti tieteiskuvitelmien puolelta ikävän leiman. Tosimaailmassa kloonit eivät kuitenkaan ole mitään hirviöitä vaan yksinkertaisesti eläimiä, jotka on tuotettu niin, että niillä on sama perimä. Monistukseen on päädytty, koska perimä on ollut tuotannolle jollain tapaa edullinen.

Nykyisin kloonauksella tarkoitetaan yleensä tumansiirtotekniikkaa, joka aloitettiin kuuluisalla Dolly-lampaalla. Siinä otetaan aikuisen eläimen tavallisesta solusta tuma ja vaihdetaan se munasolun tuman tilalle. Tulokset vastaavat hedelmöityneitä munasoluja, ja ne voidaan siirtää kohtuun kasvamaan.

Pelkiksi paisteiksi eläimiä ei kannata monistaa, mutta varmuuskopio valioksi luokitellusta sonnista tai maidontuottajasta on esimerkiksi Yhdysvalloissa osoittautunut hyvinkin houkuttelevaksi sijoitukseksi. Viehätys piilee siinä, että kopioita saadaan aikuisista, erinomaisuutensa jo osoittaneista eläimistä. Kun kukin klooni sitten lisääntyy tavallisesti, huippugeenejä siirtyy isoon joukkoon jälkeläisiä.


Aivan normaali pihvi

Kloonatusta eläimestä tehty pihvi olisi ihan tavallinen pihvi. Näin arvioi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa vastikään julkaistussa raportissaan. Tutkimusten perusteella terveitä klooninautoja ja -possuja ja niiden jälkeläisiä on aivan yhtä turvallista syödä kuin muutakin lihaa. Kopiokinkku vastaa tavallista niin koostumukseltaan kuin ravintoarvoltaan. Sama pätee maitoon.

Raportin tilasi EU tueksi kloonien elintarvikekäyttöä koskeville päätöksilleen. Lainsäädännöllä alkaa olla kiire, sillä ainakin kloonieläinten jälkeläiset ovat kovaa vauhtia päätymässä patoihimme. Kloonattuja nautoja märehti maailmalla viime vuonna jo lähes 4 000, ja ainakin osa tuotettiin jalostuskäyttöön.

Yhdysvalloissa kloonilihaa saisi jo kaupata. Toistaiseksi lihantuottajat ovat kuitenkin sitoutuneet vapaaehtoiseen myyntikieltoon kuluttajien vastustuksen vuoksi. Meillä EU:ssa klooneista valmistetut elintarvikkeet kuuluvat uuselintarvikeasetuksen piiriin ja tarvitsevat erillisen myyntiluvan. Kloonien jälkeläisistä ei ole vielä päätetty, mutta todennäköisesti ne tulkitaan aivan tavalliseksi lihaksi.


Eläimillä kuitenkin ongelmia

Vaikka klooniliha on syöjän terveyden kannalta lihaa muiden joukossa, kopiopihvin voivat tehdä vastenmieliseksi myös eläinten hyvinvointiin liittyvät riskit.

Aikuisen solun tumasta kloonatuilla eläimillä on tavallista enemmän kehityshäiriöitä. Vaikka itse geeneissä ei olisi vikaa, ne eivät aina käynnisty oikein. Aikuisen tuman dna:n säädöt täytyy nimittäin virittää uudestaan, ennen kuin siitä on uuden yksilön rakennusohjeeksi.

Suurin osa kloonisikiöistä kuolee jo ennen syntymää muun muassa epämuodostumiin, istukan toimintahäiriöihin ja aineenvaihdunnan ongelmiin. Brasiliassa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa viiden vuoden aikana tuotetuista yli kolmestatuhannesta naudan kloonialkiosta syntyi vain noin kolmesataa elävää vasikkaa. Niistäkin kolme kymmenestä menehtyi ennen viiden kuukauden ikää.

Heikkohenkisyys ei kuitenkaan ole pelkästään itse kloonauksen vika. Kehityshäiriöt vaivaavat myös osaa muista koeputkihedelmöityksellä tuotetuista eläimistä. Yksi syy ongelmiin ovatkin alkion olot laboratoriossa ennen kohtuun siirtämistä. Niitä ei vielä osata aivan optimoida.

Ne kopiosiat ja -naudat, jotka selviävät ensimmäisistä elinkuukausista, eivät kuitenkaan useimpien tutkimusten perusteella ole sen sairaampia kuin muutkaan eläimet - tosin eriäviäkin tuloksia on raportoitu. Kloonien tavanomaisesti syntyneet jälkeläiset ovat tutkimusten mukaan terveitä.


Kloonaus tehostaa tuotantoa

Kloonausta voi perustella ruoantuotannon tehostamisella. Geenejä muokkaamalla ja sopivia yksilöitä kloonaamalla saadaan tuotantoeläimiä, jotka pärjäävät edeltäjiään vähemmällä rehulla, kuormittavat ympäristöä vähemmän, sopeutuvat eri oloihin paremmin ja vastustavat sairauksia tehokkaammin.

Jos maailman lihankulutus kasvaa ennustetulla vauhdilla, geenitekniikalla ryyditetty jalostus tuleekin tarpeeseen.

Kloonaus ei kuitenkaan vielä ole valmis menetelmä, vaan lisätietoa tarvitaan. Näin esimerkiksi Efsa lausunnossaan korosti. Kopioiden terveysongelmat vähentynevät tekniikan parantuessa. Eläinten hyvinvoinnista huolestuneet toivovatkin, etteivät tehotuotannon vaatimukset puske klooneja ruokapöytiin ennen sitä.



Asiantuntijoina elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Vesa Rainio ja ylitarkastaja Sari Sippola sekä maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Leena Mannonen.


Lisätietoja: www.biotekniikanneuvottelukunta.fi


EU puntaroi kloonilihaa


- Maailman lihankulutuksen ennustetaan kasvavan noin 60 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, joten lihantuotantoa tehostetaan jalostuksella.

- Kloonauksen käyttö jalostuksessa on lisääntynyt, ja ainakin kloonien jälkeläiset ovat päätymässä lihakauppaan.

- Klooniliha on arvioitu yhtä turvalliseksi kuin tavallinen.

- Yhdysvalloissa kloonit on jo hyväksytty elintarviketuotantoon.

- EU:ssa klooniliha vaatisi erillisen myyntiluvan, mutta ainakaan tätä nykyä kloonien jälkeläisten liha ei tarvitsisi.

- Eurooppalaisten asennetta klooniruokaan kartoitetaan tänä syksynä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla