Miltä kuulostaisi kuvaomaelämäkerta. Maailman medialabeissa kamerasta kehitetään kaiken tallentavaa lifeblogia.


kamerasta kehitetään kaiken tallentavaa lifeblogia.




Microsoftin veteraanitutkija, 72-vuotias ideageneraattori Gordon Bell, kantaa kaulassaan pientä mustaa koteloa. Se on SenseCam, kamera, joka huomaamattomasti ottaa kuvia niin tiuhaan kuin herra Bell haluaa, vaikkapa puolen minuutin välein. Kamera myös tunnistaa lämpösäteilystä lähellä liikkuvat ihmiset ja eläimet ja nappaa kuvan, vaikka ajastimen mukaan ei olisi kuvanoton hetki.

Steve Mann, Toronton yliopiston professori, joka on kohta 30 vuotta kehittänyt erilaisia kyberlaseja, elektroniikan ja perinnäisten silmälasien yhdistelmiä, on esitellyt WearCamia, silmälaseihin upotettua kameraa, josta niin ikään suunnitellaan kaiken tallentavaa lifeblogia.

Hewlett-Packardin Bristolin medialaboratorio taas testaa silmälaseihin kiinnitettyä kameraa, joka ottaa tuntikausia videokuvaa kahdenkymmenen kuvan sekuntinopeudella.


Vanha visio toteutuu

Kaikki kolme esimerkkiä ovat hankkeita, joilla toteutetaan itse asiassa vanhaa ideaa.

Muistatko kuulleesi Cyclops-kamerasta?

Cyclops oli otsaan kiinnitettävä kamera, joka pystyi kuvaamaan kaiken, minkä sen kantaja näki, ja tallentamaan kuvat tämän henkilökohtaiseen muistin laajentajaan, memory extenderiin eli memexiin.

Cyclopsin visioi tohtori Vannevar Bush, yhdysvaltalainen elektroniikkatutkija, tiedepolitiikan vaikuttaja ja tietotekniikan perustanlaskija, jo 1940-luvulla. Nyt kun tietojenkäsittely on digitalisoitunut, muistit ja tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet ja kamerat pienentyneet, idean toteuttaminen on tullut mahdolliseksi.

SenseCamin muisti nielee jo nyt yli 30 000 matalaresoluutioista kuvaa, ja Bell arvioi, että muutaman vuoden päästä tavallisen ihmisen kuvaelämäkerta mahtuu kännykän muistiin.


Mukaan paljon oheistietoa

Kehiteltävistä uuden polven kameroista voidaan todella puhua elämän tallentajina, sillä ne eivät kerää pelkkää kuvaa vaan pitävät myös elämän lokikirjaa, tallentavat monenlaista kuviin liittyvää oheistietoa.

Gordon Bell kuljettaa mukanaan GPS-paikanninta, joka määrittää kuville ajan ja paikan. Fiilikset ja päässä pyörivät ajatukset hän kertoo kameran digitaalinauhuriin. Sinne tallentuvat myös tiedot tavatuista ihmisistä ja heidän kanssaan käydyt keskustelut.

SenseCam onkin osa laajempaa MyLifeBits-hanketta, jonka tavoitteena on tallentaa digitaalisesti ihan kaikki ihmisen elämästä: kaikki, mitä ihminen on ajatellut, nähnyt, kuullut, lukenut, puhunut, kirjoittanut ja jopa tuntenut.

Herra Bellin testiarkisto sisältää muun muassa 58 000 valokuvaa, 122 000 sähköpostiviestiä, 800 sivua terveystietoja, kaikki nettisivut, joilla hän on vieraillut, listan kirjoista, jotka hän on lukenut ja etiketit viineistä, joista hän on erityisesti nauttinut.

Bell myös luo hakujärjestelmää, joka helposti löytää minkä tahansa tallennetun tiedon. Eikä yritys jää tähän. Hän haluaa myös ohjelman, joka aikatietojen ja muun informaa¬tion avulla pystyy omin nokin rakentamaan ihmisen elämän episodeista elokuvaa. Sen jälkeen esimerkiksi lomamuistot, jotka tuppaavat vuosien kuluessa haalistumaan, on helppo pitää elävinä kuin eilinen päivä.


Auttaa aivojen häiriöissä

Jatkuvatoimista kameraa kehitetään paitsi huviksi myös hyödyksi. Se voi auttaa esimerkiksi Alzheimerin taudista ja muista dementiasairauksista kärsiviä. Tätä on jo kokeiltu Addenbrookin sairaalassa Britannian Cambridgessa.

Tohtori Emma Berry, joka työskentelee sairaalassa kliinisenä  psykologina, esitteli alustavia tuloksia viime keväänä Britannian psykologian seuran kokouksessa. Eräs potilas, joka ei tavallisesti  ollut muistanut mitään edes viiden päivän takaisista tapahtumista, pystyi kameran pitämän kuvapäiväkirjan avulla palauttamaan mieleensä yksityiskohtia monen kuukauden takaa.

Kuulun MIT:n, Massachusettsin teknisen korkeakoulun, medialaboratoriossa tietojenkäsittelytekniikan tutkijat Rana El Kaliouby, Rosa¬lind Picard ja Alea Teeters  kehittävät Self-Camia, jonka he uskovat auttavan autistisia ihmisiä ilmeiden ja eleiden ja sanattomien viestien tulkinnassa.

Laite koostuu kaulassa kannettavasta videokamerasta ja vyöhön kiinnitettävästä tietokoneesta, jonka ohjelma toimii tunneproteesina, erittelee keskustelukumppanin kasvojen ja pään liikkeitä ja arvioi, onko tämä kiinnostunut, keskittynyt, epävarma, väsynyt, samaa vai eri mieltä, ja niin edelleen. Jos kuulija alkaa näyttää kyllästymisen merkkejä, ohjelma käynnistää värinähälyttimen varoitussignaaliksi.


Sopii myös tutkimuskäyttöön

Jatkuvatoimisen kameran käyttömahdollisuuksista varmasti vain pieni osa on pystytty edes kuvittelemaan. Automaattikamera voi toki olla myös kiinteä ja tallentaa jotain tutkimuskohdetta, vaikka lapsen elämää.

Mediatutkija Deb Roy MIT:n Media Labista kuvaa lapsensa kolmea ensimmäistä elinvuotta kunnianhimoisessa Human Speechome -hankkeessa. Hän on asentanut kotiinsa yksitoista videokameraa, jotka on varustettu kalansilmälinssillä. Hän aikoo koota 400 000 tuntia video- ja audiodataa, jota analysoimalla hän yrittää ymmärtää entistä syvällisemmin ihmisen puheen kehitystä. Tietoa on tarkoitus hyödyntää esimerkiksi puhuvan robotin kehittämisessä.


Kuvausoikeus perustuslakiin?

Tekninen edistys pakottaa pohtimaan myös kuvausetikettiä. Haluatko sinä, että aina johonkin tallentuu, missä olet ja kenen kanssa?

Olisi kuitenkin liian suoraviivaista olettaa, että uusi tekniikkaa automaattisesti kaventaa yksityisyyttä. Taukoamaton kamera voi myös tuoda uutta yksilönsuojaa.

Steve Mann on kehitellyt ajatusta kansalaisvalvonnasta, joka toimisi vastakohtana nykyiselle kameravalvonnalle.
Automaattikamera voisi kuvata koulukiusaajan, työpaikkakiusaajan, raiskaajan, pedofiilin, perheväkivallan tai vaikka poliisin, joka ylittää valtuutensa. Voi, mutta saako?

Ranskassa kysymys kuvausoikeudesta on jo noussut pintaan. Siellä säädettiin viime maaliskuussa laki, joka kieltää "kamerahuliganismin", estää amatöörikuvaajia kuvaamasta ja levittämästä väkivaltaisia kuvia ja videoita.
Lakiin ujutettiin kuitenkin myös toinen kielto. Se estää harrastajakuvaajia kuvaamasta väkivaltaa, jota valtion viranomaiset käyttävät virkatoimiaan harjoittaessaan.

Sananvapautta puolustava kansainvälinen Journalistit ilman rajoja -järjestö on arvostellut viranomaisten saamaa kuvaussuojaa. Järjestön mukaan jokamiehen oikeus kuvata vahvistaa oikeusturvaa. Esimerkiksi Egyptissä bloggerit taannoin paljastivat videonauhoituksilla, että kidutusta edelleen harjoitetaan säännöllisesti, journalistien järjestö muistuttaa kannanotossaan.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



SenseCam: research.microsoft.com/sendev/projects/sensecam/

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti