Miltä kuulostaisi kuvaomaelämäkerta. Maailman medialabeissa kamerasta kehitetään kaiken tallentavaa lifeblogia.


kamerasta kehitetään kaiken tallentavaa lifeblogia.




Microsoftin veteraanitutkija, 72-vuotias ideageneraattori Gordon Bell, kantaa kaulassaan pientä mustaa koteloa. Se on SenseCam, kamera, joka huomaamattomasti ottaa kuvia niin tiuhaan kuin herra Bell haluaa, vaikkapa puolen minuutin välein. Kamera myös tunnistaa lämpösäteilystä lähellä liikkuvat ihmiset ja eläimet ja nappaa kuvan, vaikka ajastimen mukaan ei olisi kuvanoton hetki.

Steve Mann, Toronton yliopiston professori, joka on kohta 30 vuotta kehittänyt erilaisia kyberlaseja, elektroniikan ja perinnäisten silmälasien yhdistelmiä, on esitellyt WearCamia, silmälaseihin upotettua kameraa, josta niin ikään suunnitellaan kaiken tallentavaa lifeblogia.

Hewlett-Packardin Bristolin medialaboratorio taas testaa silmälaseihin kiinnitettyä kameraa, joka ottaa tuntikausia videokuvaa kahdenkymmenen kuvan sekuntinopeudella.


Vanha visio toteutuu

Kaikki kolme esimerkkiä ovat hankkeita, joilla toteutetaan itse asiassa vanhaa ideaa.

Muistatko kuulleesi Cyclops-kamerasta?

Cyclops oli otsaan kiinnitettävä kamera, joka pystyi kuvaamaan kaiken, minkä sen kantaja näki, ja tallentamaan kuvat tämän henkilökohtaiseen muistin laajentajaan, memory extenderiin eli memexiin.

Cyclopsin visioi tohtori Vannevar Bush, yhdysvaltalainen elektroniikkatutkija, tiedepolitiikan vaikuttaja ja tietotekniikan perustanlaskija, jo 1940-luvulla. Nyt kun tietojenkäsittely on digitalisoitunut, muistit ja tiedonsiirtonopeudet ovat kasvaneet ja kamerat pienentyneet, idean toteuttaminen on tullut mahdolliseksi.

SenseCamin muisti nielee jo nyt yli 30 000 matalaresoluutioista kuvaa, ja Bell arvioi, että muutaman vuoden päästä tavallisen ihmisen kuvaelämäkerta mahtuu kännykän muistiin.


Mukaan paljon oheistietoa

Kehiteltävistä uuden polven kameroista voidaan todella puhua elämän tallentajina, sillä ne eivät kerää pelkkää kuvaa vaan pitävät myös elämän lokikirjaa, tallentavat monenlaista kuviin liittyvää oheistietoa.

Gordon Bell kuljettaa mukanaan GPS-paikanninta, joka määrittää kuville ajan ja paikan. Fiilikset ja päässä pyörivät ajatukset hän kertoo kameran digitaalinauhuriin. Sinne tallentuvat myös tiedot tavatuista ihmisistä ja heidän kanssaan käydyt keskustelut.

SenseCam onkin osa laajempaa MyLifeBits-hanketta, jonka tavoitteena on tallentaa digitaalisesti ihan kaikki ihmisen elämästä: kaikki, mitä ihminen on ajatellut, nähnyt, kuullut, lukenut, puhunut, kirjoittanut ja jopa tuntenut.

Herra Bellin testiarkisto sisältää muun muassa 58 000 valokuvaa, 122 000 sähköpostiviestiä, 800 sivua terveystietoja, kaikki nettisivut, joilla hän on vieraillut, listan kirjoista, jotka hän on lukenut ja etiketit viineistä, joista hän on erityisesti nauttinut.

Bell myös luo hakujärjestelmää, joka helposti löytää minkä tahansa tallennetun tiedon. Eikä yritys jää tähän. Hän haluaa myös ohjelman, joka aikatietojen ja muun informaa¬tion avulla pystyy omin nokin rakentamaan ihmisen elämän episodeista elokuvaa. Sen jälkeen esimerkiksi lomamuistot, jotka tuppaavat vuosien kuluessa haalistumaan, on helppo pitää elävinä kuin eilinen päivä.


Auttaa aivojen häiriöissä

Jatkuvatoimista kameraa kehitetään paitsi huviksi myös hyödyksi. Se voi auttaa esimerkiksi Alzheimerin taudista ja muista dementiasairauksista kärsiviä. Tätä on jo kokeiltu Addenbrookin sairaalassa Britannian Cambridgessa.

Tohtori Emma Berry, joka työskentelee sairaalassa kliinisenä  psykologina, esitteli alustavia tuloksia viime keväänä Britannian psykologian seuran kokouksessa. Eräs potilas, joka ei tavallisesti  ollut muistanut mitään edes viiden päivän takaisista tapahtumista, pystyi kameran pitämän kuvapäiväkirjan avulla palauttamaan mieleensä yksityiskohtia monen kuukauden takaa.

Kuulun MIT:n, Massachusettsin teknisen korkeakoulun, medialaboratoriossa tietojenkäsittelytekniikan tutkijat Rana El Kaliouby, Rosa¬lind Picard ja Alea Teeters  kehittävät Self-Camia, jonka he uskovat auttavan autistisia ihmisiä ilmeiden ja eleiden ja sanattomien viestien tulkinnassa.

Laite koostuu kaulassa kannettavasta videokamerasta ja vyöhön kiinnitettävästä tietokoneesta, jonka ohjelma toimii tunneproteesina, erittelee keskustelukumppanin kasvojen ja pään liikkeitä ja arvioi, onko tämä kiinnostunut, keskittynyt, epävarma, väsynyt, samaa vai eri mieltä, ja niin edelleen. Jos kuulija alkaa näyttää kyllästymisen merkkejä, ohjelma käynnistää värinähälyttimen varoitussignaaliksi.


Sopii myös tutkimuskäyttöön

Jatkuvatoimisen kameran käyttömahdollisuuksista varmasti vain pieni osa on pystytty edes kuvittelemaan. Automaattikamera voi toki olla myös kiinteä ja tallentaa jotain tutkimuskohdetta, vaikka lapsen elämää.

Mediatutkija Deb Roy MIT:n Media Labista kuvaa lapsensa kolmea ensimmäistä elinvuotta kunnianhimoisessa Human Speechome -hankkeessa. Hän on asentanut kotiinsa yksitoista videokameraa, jotka on varustettu kalansilmälinssillä. Hän aikoo koota 400 000 tuntia video- ja audiodataa, jota analysoimalla hän yrittää ymmärtää entistä syvällisemmin ihmisen puheen kehitystä. Tietoa on tarkoitus hyödyntää esimerkiksi puhuvan robotin kehittämisessä.


Kuvausoikeus perustuslakiin?

Tekninen edistys pakottaa pohtimaan myös kuvausetikettiä. Haluatko sinä, että aina johonkin tallentuu, missä olet ja kenen kanssa?

Olisi kuitenkin liian suoraviivaista olettaa, että uusi tekniikkaa automaattisesti kaventaa yksityisyyttä. Taukoamaton kamera voi myös tuoda uutta yksilönsuojaa.

Steve Mann on kehitellyt ajatusta kansalaisvalvonnasta, joka toimisi vastakohtana nykyiselle kameravalvonnalle.
Automaattikamera voisi kuvata koulukiusaajan, työpaikkakiusaajan, raiskaajan, pedofiilin, perheväkivallan tai vaikka poliisin, joka ylittää valtuutensa. Voi, mutta saako?

Ranskassa kysymys kuvausoikeudesta on jo noussut pintaan. Siellä säädettiin viime maaliskuussa laki, joka kieltää "kamerahuliganismin", estää amatöörikuvaajia kuvaamasta ja levittämästä väkivaltaisia kuvia ja videoita.
Lakiin ujutettiin kuitenkin myös toinen kielto. Se estää harrastajakuvaajia kuvaamasta väkivaltaa, jota valtion viranomaiset käyttävät virkatoimiaan harjoittaessaan.

Sananvapautta puolustava kansainvälinen Journalistit ilman rajoja -järjestö on arvostellut viranomaisten saamaa kuvaussuojaa. Järjestön mukaan jokamiehen oikeus kuvata vahvistaa oikeusturvaa. Esimerkiksi Egyptissä bloggerit taannoin paljastivat videonauhoituksilla, että kidutusta edelleen harjoitetaan säännöllisesti, journalistien järjestö muistuttaa kannanotossaan.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



SenseCam: research.microsoft.com/sendev/projects/sensecam/

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018