Varaelinten tuottamiseksi suunnitellaan solujen kasvukehikoita uusista biohajoavista polymeereistä. Yksinkertaisia kudoksia suoltaa solutulostin.


biohajoavista polymeereistä. Yksinkertaisia kudoksia suoltaa solutulostin.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2006



Taitaa olla aika kasvattaa uusi pumppu, tuumailee lääkäri rauhallisesti tulevaisuuden terveyskeskuksessa.
Sairaanhoitaja ottaa rasvaimusta tai jopa suoraan sydämestäsi kudosnäytteen, josta erotetaan kantasolut. Samaan aikaan kudoskone rakentaa biohajoavista polymeereistä huokoisen tukirakennelman, joka on tarkalleen sydämesi kokoinen ja muotoinen.

Hoitaja ruiskuttaa kantasolut kasvamaan kuitumallin sisään. Kun solukko on vahvistunut viljelmässä riittävästi, kirurgi asentaa paikoilleen sydämen, joka on tekokuitujen ja omien solujesi sekoitus. Tukirakennelma liukenee vereen sitä mukaa kuin solukko kasvaa ja vahvistuu. Pian sinulla on tuliterä sydän, jota on mahdotonta erottaa alkuperäisestä.

Sydämenkasvatus on vuosikymmenien päässä, mutta läppiä rakennetaan jo laboratorioissa.

- Eläinkokeisiin päästään vuoden 2007 jälkeen, arvioi professori ITampereen teknillisen yliopiston TTY:n kuitumateriaalitekniikan laitoksesta. Tamperelaiset kuitu- ja biomateriaalitutkijat kehittävät verisuonia ja läppiä kansainvälisessä BioSys-hankkeessa. TTY:n lisäksi hankkeeseen osallistuu yliopistoja ja yrityksiä Saksasta, Sveitsistä ja Irlannista.


Geelikehikolla luomurinnat

Tutkijat perustelevat hankkeitaan sydäntautitilastoilla ja terveydenhuollon rahapulalla, mutta osaa ihmisistä kiinnostaa enemmän kauneus kuin terveys.

Yhdysvalloissa sai viime vuonna runsaasti julkisuutta Illinoisin yliopiston tutkijaryhmä, joka kasvatti hiirille rintoja ihmisen selkäytimen kantasoluista. He ruiskuttivat solut PEGDA-nimiseen hydrogeeliin, joka on elimistöön sopiva, hyytelömäinen aine. Geeli-implantit he asensivat hiiren ihon alle. Neljässä viikossa kantasolut erikoistuivat rasvasoluiksi.

Jos tutkijoiden haaveet toteutuvat, tulevaisuudessa kuka tahansa voi kasvatuttaa itselleen haluamansa kokoiset ja muotoiset rinnat. Silikoni-implantit, jotka vuotavat ja menettävät tilavuuttaan, jäävät historiaan.


Tulostimesta ihoa ja luuta

Entä häiritsevätkö rypyt ja tuntuuko iho muutenkin ikääntyneeltä? Ei hätää. Tulostetaan tilalle uusi.

Brittiläisessä Manchesterin yliopistossa materiaalitutkimuksen professori Brian Derbyn tiimi on valmistanut ohutta solukkoa mustesuihkutulostimella. Solut sekoitetaan ravintoliuokseen ja tulostetaan noin millimetrin sadasosan paksuisiksi kerroksiksi, joista voi rakentaa ihoa ja muitakin elimiä. Derbyn mukaan kliinisiin ihokokeisiin päästään viiden vuoden päästä.

Teollisuus on käyttänyt kolmiulotteista tulostusta koneenosien mallikappaleiden valmistukseen jo parikymmentä vuotta. Ensimmäisen kudostulostimen kehitti Massachusettsin teknisen korkeakoulun MIT:n tutkija Emanuel Sachs 1990-luvulla.

Kaupalliseen vaiheeseen on edennyt luumateriaalin tulostus. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkelaitos FDA antoi vuonna 2003 Therics-nimiselle yritykselle luvan valmistaa pieniä, alle viiden sentin kokoisia luusiirrännäisiä biohajoavasta keraamista. Toistaiseksi siirrännäiset kelpaavat vain sellaisiin luihin, jotka eivät kannattele kehon painoa.


Yhdistetään kantasoluihin

Yhteistä uusille biomateriaalitekniikoille on kuolleen ja elävän materiaalin yhdistäminen. Keinotekoisia ihmisen varaosia on kehitetty jo kauan. Ensimmäinen tekosydän asennettiin vuonna 1969. On kuitenkin ollut odotettua vaikeampaa kopioida mutkikkaita elimiä niin, että mukaan tulisi eläviä osia.

Uusi tie avautui, kun vuonna 1998 opittiin kasvattamaan ihmisalkion kantasoluja soluviljelmissä. Tuli periaatteessa mahdolliseksi tuottaa uusia elimiä samaan tapaan kuin sisilisko kasvattaa hännän katkenneen tilalle. Käytännössä biologinenkin tie kuitenkin osoittautui mutkikkaaksi, koska solut saattavat erilaistua väärin tai muuttua syöpäsoluiksi (kantasolututkimuksen tilanteesta ks. Täällä kasvaa kantasoluja, Tiede 7/2005, s. 24-29).

Mutta entäpä jos pantaisiin solut kasvamaan tilapäisen kehikon sisällä, kysyivät tutkijat. Kudosteknologiassa toistuu usein sana scaffold, jonka yksinkertaisin suomenkielinen käännös on rakennusteline tai tukiverkko.


Kasvukehikko polymeereistä

Entä mistä tehdä kudoksen rakennustelineet ja miten?
- Polymeereistä kuituja, joista sitten rakenteet tekstiilitekniikalla, vastaa Nousiainen. Kuituosaaminen on silloin olennaista.
- Tulostimella on mahdotonta valmistaa polymeerikuitua, heittää Nousiainen kilpailevasta tekniikasta.
- Kuitua taas tarvitaan, jotta esimerkiksi sydänläpästä saadaan tarpeeksi luja.

Polymeerikuiduilla on Nousiaisen mukaan neljä etua.
- Lujuus. Kuitumuoto on kaikkein lujin. Polymeerikuidun vetolujuus on painoon nähden suurempi kuin teräksellä.
- Joustavuus.
- Yhteensopivuus. Koska ihmisissä itsessäänkin on kuitumaisia kudoksia, on mahdollista löytää materiaaleja, jotka keho hyväksyy.
- Biohajoavuus. Jotkin polymeerit hajoavat elimistössä.

Lujuuden ja joustavuuden ansiosta kuiduista kyetään valmistamaan monimutkaisia rakenteita tekniikoilla, jotka tekstiiliteollisuus on kehittänyt pitkälle. Kuiduista voi tehdä lankoja, joista puolestaan saa mutkikkampia rakenteita punomalla, kutomalla ja neulomalla. Kuituja voi myös kerrostaa huovan tai paperin tavoin.

Lähtöaineina käytetään esimerkiksi polyglykolihappoa, erilaisia glykolidijohdannaisia ja maitohapon tai voihapon johdannaisia. BioSys-hankkeessa kehitetään tapoja muokata kuidun pinta soluille ystävälliseksi. Koko tekstiilirakenne tehdään älykkääksi niin, että solut kasvavat ja tukiverkot hajoavat samaan tahtiin.


Printti-ihminen kuituaivoin?

Kudosteknologian tutkija Wei Sun philadelphialaisesta Drexelin yliopistosta arvioi, että kudostulostustekniikat kaupallistuvat noin 30 vuodessa. Solubiologi Vladimir Mironov South Carolinan lääketieteellisestä yliopistosta sanoo, että kudostulostus voi tulevaisuudessa uudistaa biolääketieteen samalla tavoin kuin kirjapaino mullisti kirjojen valmistuksen viisisataa vuotta sitten. Hänen mukaansa tulostimella voi periaatteessa printata ihmisestä kaiken muun paitsi aivoja.

Aivot saadaan ehkä kuitutekniikalla. Jo nykyisin tamperelaiset tutkijat ohjaavat hermosolujen kehitystä kuiturakenteiden avulla. Aluksi pyritään kasvattamaan kä­sien ja jalkojen hermoja. Tulevaisuudessa Alzheimerin tautia, Parkinsonin tautia ja aivoinfarkteja hoidetaan paikkaamalla aivoja yhtä arkisesti kuin hammaslääkäri nyt korjaa hampaita.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018