Unohda kynttilät.

Uudet valotekniikat tulevat joulukuusiinkin. Jos haluat ihailla täysin synteettistä ja mahdollisimman teknistä puuta, oikea paikka on tänä vuonna Australian Melbourne. Se pyrkii maailman joulumetropoliksi pystyttämällä tekokuusen, jossa on kymmenentuhatta ledilamppua.

Jos taas haluat elävän mutta futuristisen joulupuun, joudut odottamaan vähän aikaa. Puuta, jonka neulaset hohtavat valoa, vasta suunnitellaan. Ratkaisua haetaan uudelta monitieteiseltä tutkimusalalta: synteettisestä biologiasta. Sen ideana on koota eläviä "koneita" biokomponenteista samaan tapaan kuin elektroniikkaa kasataan elottomista osista.

Valovoimaa meribakteerilta

Valopuuta ovat ideoineet esimerkiksi brittiläisen Cambridgen yliopiston kasvitieteen opiskelijat. Yhdeksänhenkinen joukkue osallistui synteettisen biologian kansainväliseen opiskelijakisaan, jota Massachusettsin tekninen yliopisto on jo monta vuotta järjestänyt alaa edistääkseen.

Cambridgelaiset hakivat valovoimaa Vibrio fischeri -meribakteerista, joka majailee Euprymna scolopes -mustekalan valoelimissä. Bakteeri tuottaa sinistä hohdetta, joka alhaalta katsoen sulautuu ylhäältä siilautuvaan kuunvaloon. Näin mustekala piiloutuu öisessä meressä uivilta saalistajilta.

Opiskelijat siirsivät Vibrion valogeenejä biologien lempipöpöön, kolibakteeriin. Lasillinen siirtogeenisiä bakteereita ravintoliemessään loisti niin, että valossa kuulemma pystyi lukemaan.

Työnsä teoriaosassa joukkue ideoi vauhdikkaita sovelluksia, kuten itsevalaisevia puita, joilla voi korvata katuvalot. Päivällä puu keräisi energiaa fotosynteesillä ja pimeään aikaan tuottaisi valoa.

Britannian media kehitti heti jatkoidean: tehdään itsevalaiseva joulukuusi, niin ei tarvitse sählätä kynttilöiden kanssa.

Valopuuta on kaavailtu muuallakin. Esimerkiksi viisi jatko-opiskelijaa Hertfordshiren yliopistosta on laatinut suunnitelman geenien siirtämiseksi douglaskuuseen meduusoista tai tulikärpäsistä.

Valogeeni osataan siirtää

– Valogeenin siirtäminen kuuseen on periaatteessa mahdollista, sanoo professori Matti Karp Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän on tutkinut bioluminesenssia kolmekymmentä vuotta.

– Jo kauan sitten on tehty valaiseva tupakkakasvi. Myös eläimiin on saatu geeninsiirrolla bioluminesenssia, josta jouluinen esimerkki on fluoresoiva porsas.

Sian alkioihin on nimittäin siirretty meduusan geenejä. Näin professori Wu Chinn-Chihin johtamat Taiwanin kansallisen yliopiston eläintieteilijät ovat tuottaneet possuja, jotka reagoivat siniseen valoon hehkumalla vihreää. Päivänvalossakin ne vihertävät hieman, mutta muuten ne näyttävät tavallisilta sioilta. Hiljattain sama saatiin aikaan kissalla.

On siis ainakin periaatteessa mahdollista, että joskus näemme jouluasetelman, jossa itsevalaisevan joulukuusen juurella röhkii fluoresoiva joulupossu.

Tietenkin tällaisten siirtojen takana on tieteellisempiäkin tavoitteita. Valaiseviksi tehdyt solut ovat biotekniikan työjuhtia. Valo antaa tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa solun toiminnasta ja esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksesta.

Stoppia neulasten irtoilulle

Itsevalaiseva puu ei viehättäne jokaista. On varmasti ihmisiä, joiden mielestä havut ovat kauneimmillaan kynttilänvalossa. Ehkä futuristit ja traditionalistit ovat kuitenkin yhdestä asiasta yhtä mieltä: hyvän joulupuun neulaset eivät varise ennen aikojaan.

Neulaspidon parantaminen on ollut yhtenä jalostustyön tavoitteena suurissa joulupuumaissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Tanskassa. Ilman kasvinjalostustakin neulasten pysyvyyttä voi kuitenkin petrata kemian keinoin.

Kasvit tuottavat etyleeniä, vauhdittajakaasua, jonka tiedetään kypsyttävän hedelmiä ja nopeuttavan kukkien kukkimista. Se saa myös Pohjois-Amerikassa suositun joulupuun, palsamipihdan, pudottamaan neulasensa, havaitsivat Kanadan Lavalin yliopiston ja Nova Scotian maatalousopiston tutkijat. Testioksien kesto piteni runsaasta kuukaudesta liki kolmeen, kun niille annettiin 1-mcp:tä ja avg:tä, aineita, joilla parannetaan hedelmien ja kukkien säilyvyyttä.

1-mcp on kaasu, jolla joulupuita voisi suojata kuljetuksen aikana. Avg:tä taas voi liuottaa kasteluveteen ja voisi periaatteessa käyttää myös kotona.

Muotovalioita kloonaamalla

Valtamielipide lienee sekin, että kaunein joulupuu on mahdollisimman säännöllisen ja symmetrisen muotoinen.

Tanskalaiset ovat yhdessä saksalaisten kanssa tutkineet kaukasianpihdan kloonaamista. Tavoitteena on saada viljelmältä vain valiomuotoisia puita ja vähentää hukkaprosenttia. Aihe kiinnostaa, koska vähämetsäinen Tanska vie yli kymmenen miljoonaa joulupuuta vuodessa. Tanskalaisia puita tuodaan Suomeenkin jonkin verran.

Joulupuiden kasvatusta palvelee myös kuusen perimän selvittäminen. Uumajan kasvitutkimuskeskus Ruotsissa johtaa kansainvälistä tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa kuusen genomi. Kahden vuoden päästä on tarkoitus saada valmiiksi ainakin karkea kartta.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri ja tietokirjoittaja. 

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2011

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25796
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.