Ekologisuus on nyt taajamasuunnittelun hitti, eikä siihen välttämättä tarvita edes uusia tekniikoita, vain nykyisten luovaa yhdistelyä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009


Ekoudesta on tullut uusi kuntamuoti.
Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala käynnistivät viime vuonna hankkeen Kohti hiilineutraalia kuntaa. Espoo puolestaan hakee Euroopan vihreän pääkaupungin titteliä.

Lisäksi suomalaiset suunnittelevat Kiinaan kokonaan uutta ekokeidasta, ja Britanniassa kiistellään pääministeri Gordon Brownin ideasta pystyttää kokonaista kymmenen ekokaupunkia.

Onko nyt keksitty nerokas tapa kesyttää ilmastonmuutosta ruohonjuuritasolla, vai onko menossa vain uusi viherpesukampanja? Otetaanpa selvää.

Tehdään ensin mielikuvitusvierailu ekokaupunkiin.

Ekokaupungissa autoillaan kyberkulkimella

Kuvitellaan itsemme aikamatkalle 2010-luvun EcoCityyn, jota suomalaiset suunnittelevat Kiinaan Beijingin lähelle.
Noustessamme aikakoneesta hämmästelemme ensimmäiseksi liikennettä.

Kaduilla kulkee hiljaa hieman oudon näköisiä mutta kuitenkin autoa muistuttavia kulkuneuvoja, CyberCabeja. Onneksi niillä matkustaminen on helppoa.

Kutsumme kyberkulkimen paikalle kännykällä. Satelliittipaikannusjärjestelmä ohjaa kulkuneuvon viereemme.

Kännykkä toimii myös avaimena. Astumme sisään ja ilmoitamme CyberCabille määränpään. Sitten vain istumme kuin taksin takapenkillä, sillä automaattiauto kulkee itsestään mukavinta mahdollista reittiä pitkin, sähköllä tietenkin. Maksu veloitetaan automaattisesti tililtä.

Ajokortit on ekokaupungissa siirretty museoon, tarpeettomina. CyberCabia on yhtä helppo käyttää kuin hissiä. Oikeastaan kulkuneuvo onkin eräänlainen hissi eli vaakahissi, jota ympäristöajattelija Eero Paloheimo on, kaiken muun muassa, ideoinut kirjassaan Syntymättömien sukupolvien Eurooppa. Kirja käännettiin kiinaksi muutama vuosi sitten, ja se antoi kimmokkeen uuden ekokaupungin suunnittelulle.

CyberCabin voi toteutettaa nykyisellä tekniikalla, korostavat asiantuntijat. Kaikki osatekniikat ovat saatavissa; tarvitaan vain pioneereja, jotka yhdistävät palikat.

Suomessa suunniteltiinkin muutama vuosi sitten Vantaa Aviapolikseen ja Tampereen Hervantaan automaattista väylätaksia, joka olisi paljolti samanlainen kuin CyberCab mutta kulkisi ainakin alussa tiettyä reittiä pitkin (Hissi vie uusiin suuntiin, Tiede 1/2005, s. 12-13). Sittemmin hankkeen ympärillä on kuitenkin vallinnut hiljaisuus.


Pioneereja ehkä kaivataan täälläkin. Jos CyberCabin uskotaan toimivan Kiinassa, eikö vastaavaa kannattaisi kokeilla saman tien Suomessakin?


Sähköautojen latauspisteistä se lähtee

Jotain toki tehdään kotikulmillakin. Espoon kaupunki hankkii, yhteistyössä Fortumin kanssa, käyttöönsä kymmenkunta hybridi- ja sähköautoa. Latauspisteitä olisi alussa viisi.  Uusikaupunki suunnittelee puolestaan tuulisähköliikennettä. Rakennettaisiin lisää tuulivoimaloita, jotka tuottaisivat sähköä sekä autoihin että yleensä verkkoon. Latauspisteinä käytettäisiin lämmitystolppia.

Pienellä annoksella mielikuvitusta ja optimistista ajattelua voi helposti nähdä, miten tällaiset pienet askeleet lopulta synnyttävät uudenlaisen liikenteen.

Ensin tulee sinne tänne sähköajoneuvojen latauspisteitä sekä vedyn tai biodieselin tankkausasemia. Määrä kasvaa aluksi hitaasti, mutta pian sähköautoja, mopoautoja ja hybridejä sekä sähköavusteisia ja tavallisia polkupyöriä liikkuu kaduilla jo aika paljon. Samaan aikaan paranee joukkoliikenne.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö liikenteessä loppuu vähitellen, melkein huomaamatta. Jonakin päivänä kaikki vain on toisin.

Lopulta, kun kaikista kaupungeista on tullut ekokaupunkeja, ihmetellään, miten 1900- ja 2000-luvulla asuinympäristöä pystyttiin rakentamaan niin epäekologisesti ja epätaloudellisesti.


Uudenlainen taajama luodaan tutuista osista

Muu kuin liikenne näyttää ekokaupungissa päällepäin tutulta. Tuulimyllyt pyörivät, aurinkopaneelit kimmeltävät, lämpöpumput hurisevat, ja biovoimalat kehräävät jätteistä sähköä.

Tällaista tulee olemaan esimerkiksi Songdon kaupungissa, jota rakennetaan Korean rannikolle, Sŏulin ja Incheonin lähelle. Vuonna 2014 Songdossa on määrä asua 65 000 henkeä, ja työntekijöitä siellä on päivittäin 300 000. Hanke on saanut joukon ympäristösertifikaatteja ja Sustainable Cities Award -palkinnon.

Bussit kulkevat vetypolttokennoilla. Sähköautoille rakennetaan latauspisteitä. Autoja tosin tarvitaan vain vähän, koska kaupunki on suunniteltu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden paratiisiksi.

Polttokennolämmitysvoimala tuottaa sekä lämpöä että sähköä. Jätteet kuljetetaan alipaineputkissa, joten jäteautot tulevat lähes tarpeettomiksi.

Monet ratkaisut ovat täysin näkymättömiä, esimerkiksi se, että rakennusmateriaalina aiotaan käyttää energiatehokkaasti valmistettua iCRETE-betonia.

Tällä tavoin tunnetuista ratkaisuista luodaan uusi kokonaisuus.


Vanhat keskukset vihertyvät huomaamatta

Vielä näkymättömämpiä ovat ekologistavat muutokset vanhoissa kaupungeissa.

Uusikaupunki hyödyntää Yaran lannoitetehtaan jätelämpöä kaukolämpöverkossa. Biopolttoaineyritys Rovina tekee kalanperkuujätteistä biodieseliä öljylämmitykseen.

Parikkalassa pohditaan lietelannan biovoiman hyödyntämistä. Edellytykset ovat hyvät paikassa, jossa toimii tuhannen emakon sikala. Nautaeläimiäkin löytyy nelisentuhatta. Mynämäellä suunnitellaan olkien, naattien, kantojen ja risujen käyttöä biopolttoaineiden raaka-aineina.

Mökkikunnissa, kuten Kuhmoisissa ja Padasjoella, pohditaan mökkien energiataloutta. Kuhmoinen suunnittelee energiaopasta, joka on suunnattu erityisesti mökkeilijöille.

Matkustustarvetta vähentävä videoneuvotteluverkko on tekniikan parantuessa helppo levittää kaikkialle. Uudessakaupungissa ammattioppilaitoksella on videoneuvottelujärjestelmä, josta yritykset voivat vuokrata palvelinaikaa. Padasjoki aikoo aloittaa videoneuvottelukokoukset.

Yhtään nollapäästökaupunkia ei vielä ole

Kuulostaa aika epäeksoottiselta. Samanlaisia parannuksia tehdään monissa muissakin kunnissa. Varmaan joka kunnasta löytyy jotakin ekologista.

Miten sitten ekokaupunki voi erottua muista? Eikö koko käsite ole vaarassa vesittyä, kun mikä tahansa kylä voi julistaa itsensä ekologiseksi?

Periaatteessa ero on helppo tehdä mittaamalla päästöt kasvihuonekaasuina henkeä kohti. Ekologinen on kaupunki, jonka kasvihuonepäästöt ovat nolla ja joka silti tarjoaa kaiken ja mieluummin enemmän kuin tavallinen asutuskeskus.

Yhtään nollapäästökaupunkia ei vielä ole, mutta ekokaupungeiksi voimme kelpuuttaa kunnat, jotka vähentävät päästöjä enemmän ja ripeämmin kuin muut.


Ekologisuutta monesti vaikea verrata

Käytännössä ekologisuuden mittaaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.

Eteläruotsalainen Växjö ilmoittaa olevansa Euroopan vihrein kaupunki. Kasvihuonepäästöt ovat alle kolme tonnia asukasta kohti.

Uudessakaupungissa päästöt olivat Varsinais-Suomen energiatoimiston laskelmien mukaan vuonna 2006 noin 71 tonnia per asukas, kun lannoitetehdas lasketaan mukaan, ja ilman lannoitetehdastakin 12 tonnia.

Silti on vaikea sanoa varmasti, onko Växjö ekologisempi kuin Uusikaupunki. Jos on, niin ero on todennäköisesti pienempi kuin nykyiset luvut näyttävät.

Professori Jyri Seppälä Suomen Ympäristökeskuksesta SYKEstä huomauttaa Ympäristö-lehdessä, että Växjö on laskenut mukaan vain oman kunnan alueella syntyvät päästöt.

Useimmat kaupungit kuitenkin tuovat ruokansa ulkopuolelta. Jossain muualla tuotetaan ja käytetään lannoitteita ja fossiilisia polttoaineita tämän ruoan tuottamiseen. Kaikki kaupungit kuluttavat terästä, sementtiä ja monia muita materiaaleja, jotka tuotetaan muualla.

Kaupunki, joka itse keskittyy kevyeen ja sisäsiistiin teollisuuteen, voi olla suuri saastuttaja, jos tuonti sisältää paljon päästöjä.

Toisaalta kaupunki, jossa on lannoitetehdas, sementtitehdas tai muu hiilidioksidin tupruttaja, voi olla erittäin ekologinen, jos muualla on riittävän suuri hiilinielu.

Esimerkiksi Etelä-Korean Songdossa kaikki näyttää kauniilta, mutta kertomatta jätetään, kuinka paljon asukkaiden ja työssäkävijöiden huolto synnyttää päästöjä ulkopuolella.

Suomalais-kiinalainen ekokaupunki niin ikään keskittyy saastuttamattomaan teollisuuteen. "Hiilipitoiset" tavarat tuotettaisiin muualla, ja epäselvää on, kuinka suureksi tuonnin ekologinen jalanjälki muodostuisi.

Sama koskee muita suuria ekokaupunkihankkeita, kuten Masdaria (ks. Tervetuloa ekomekkaan!, Tiede 8/2008, s. 46-47, tai www.tiede.fi/arkisto) ja Zigguratia Arabiemiirikunnissa sekä Dongtania Kiinassa.


Mukaan pitäisi laskea myös tuontipäästöt

Ensimmäinen luotettava menetelmä kaupunkien "ekouden" mittaamiseksi syntyy, kun mukaan aletaan laskea tuontipäästötkin. Näin on tarkoitus toimia Uudenkaupungin, Mynämäen, Kuhmoisten, Padasjoen ja Parikkalan hiilineutraaliushankkeessa, johon osallistuu myös SYKE ja alan tutkijoita. (Ks. laatikko Kohti hiilineutraalia kuntaa.)
Kun "ulkoistetut" päästöt lasketaan, pystytään esimerkiksi päättämään, kannattaa ruokaa tuoda läheltä vai kaukaa.

Lähiruokaa on sekä meillä että muualla vuosia mainostettu ekologisena ja muutenkin hyvänä vaihtoehtona. Ruoan maku, terveellisyys ja hiilipäästöt riippuvat kuitenkin pääasiassa muusta kuin kuljetusmatkasta.

Esimerkiksi tomaatti, joka on viljelty Espanjassa ympäristöystävällisesti ja kuljetettu laivalla Suomeen, voi olla hiilineutraalimpi kuin lähitomaatti, joka on kasvatettu suurella energiamäärällä viereisessä kasvihuoneessa. (Ks. Lähiruoka ei palloa pelasta, Tiede 3/2009, s. 34-35, tai www.tiede.fi/arkisto)


Moottoriradankin voi selittää ekologiseksi

Riittävän luotettavien laskentamenetelmien puuttuessa on turha panna kaupunkeja paremmuusjärjestykseen "ekouden" mukaan.

Päästöjä voi kyllä vähentää, kun katsoo, ettei samalla ruveta saastuttamaan kahta vertaa toisessa paikassa.
- Minä sanon aina, että kunnan on itsensä tärkeintä tietää, missä mennään, kommentoi johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen Varsinais-Suomen energiatoimistosta.

- On tärkeintä tietää, mennäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan. 

Esimerkiksi kannattaa pohtia, kuinka ekologinen on suuri moottorirata: vaikkapa Gotland Ring, jota rakennetaan Gotlantiin. Bensaa palaa, mutta hankkeen puuhamiesten mukaan toiminta on mitä ympäristöystävällisintä. Radalla on tarkoitus järjestää myös ekoajokursseja autoilijoille. Autotehtaat pääsevät testaamaan entistä vihreämpiä moottoreita. Osa moottoriurheilukeskuksen sähköstä tuotetaan tuulimyllyillä.

Lopputulos varmasti onkin myönteinen, jos miljoonien autojen päästöt vähenevät ratakokeiden ansiosta. Mutta voi käydä päinvastoinkin, jos kehitystyö johtaa yhä isompiin ja saastuttavampiin moottoreihin.

Moottoriradan vaikutus on siis epäselvä, mutta yleisesti Gotlannissa on tehty hyvää työtä ympäristövaikutusten laskemiseksi. 

Gotlanti on realistinen esimerkki myös siksi, että saarella toimii sementtitehdas, joka yksinään tuottaa yli 70 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Kunnan energiasuunnitelma sisältää skenaarion, jossa kokonaispäästöt silti nollataan.

Tuuli- ja aurinkoenergiaa lisätään Gotlannissa niin, että sähköä pystytään tuottamaan yli oman tarpeen. Ylimääräinen sähkö viedään tasavirtakaapelia myöten mantereelle. Viety ekosähkö syrjäyttää hiiltä jossakin ja kompensoi polttoaineet, joita sementtitehdas tuo saarelle. Näin hiilitase voidaan saada neutraaliksi vuoteen 2025 mennessä.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Ruotsi vähentää kunnianhimoisemmin


- Suomen pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen): kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä 4,3 tonniin hiilidioksidia per asukas (nykyään noin kuusi tonnia)
- Tukholma: kasvihuonepäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä
- Gotlanti: energiahuolto hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä


Suomessa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke


- Tavoite: vähentää kasvihuonepäästöjä sekä seuraavina 2-5 vuotena että 6-20 vuotena enemmän kuin Euroopan unioni edellyttää
- Osanottajakunnat: Mynämäki, Uusikaupunki, Kuhmoinen, Padasjoki, Parikkala
- Osanottajayritykset: Aina Group, Deloitte, Microsoft, Solution Space, TAC Finland, Veikkaus
- Lisäksi 24 muuta yritystä tukee hanketta.
- Muut osanottajat: Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Lisätietoja:
www.ymparisto.fi/hiilineutraalitkunnat

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018