Universumin selityksiä on tahkottu valittavaksi asti. Tutkijat jahtaavat kaiken teoriaa, joka kuvaisi meitä ympäröivää maailmaa kissoista galakseihin.
Joko pian tulee valmista?


Joko pian tulee valmista?

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2008


Harpon iloisena pitkin Turun yliopiston luonnontieteiden talon käytävää, sillä säieteorioiden pikkuriikkiset peruselementit, braanit, ja M-teorian kosmiset seinämät ylimääräisine ulottuvuuksineen ovat siistissä järjestyksessä pääkopassani.

Nyt ymmärrän, että ne kaikki liittyvät samaan asiaan, tutkijoiden haluun kuvata ympäröivä maailma yhdellä kaiken teorialla. Se selittäisi, miksi maailmankaikkeutemme on sellainen kuin se on.

Kaiken teoria kertoisi, miksi hiukkasista muodostuu meille tuttuja atomeita juuri tietyssä suhteessa, miksi Aurinko tuottaa energiaa sen verran kuin tuottaa, sekä senkin, montako ulottuvuutta on olemassa. Osa teorioista lupaa nähdä jopa alkuräjähdyksen tuolle puolen ja kertoa, miten universumimme sai alkunsa! Nykyiset teoriat nimittäin lakkaavat toimimasta maailmankaikkeuden alun hillittömässä tiheydessä. 

Turun yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Iiro Vilja kertoi minulle, millaisessa vaiheessa kaiken teoriat ovat ja mikä niissä mättää.


Makro ja mikro yhteen nippuun

Kaiken teoria on niin tähtitieteilijöiden kuin fyysikoidenkin unelma. Se on todellinen Graa¬lin malja, teoria, joka selittäisi universumin alun, hiukkasten vuorovaikutukset, aineen syvimmän rakenteen, galaksien muodostumisen ja tähtien synnyn.

Halu kiteyttää kaikki yhteen teoriaan tai jopa yhteen ainoaan yhtälöön kertoo siitä, miten syvästi uskomme luonnon rakentuvan muutaman perusperiaatteen pohjalta.

Käytännössä kaiken teorian muotoilu tarkoittaa sitä, että tutkijat yrittävät sovittaa yhteen kaksi aikamme tärkeintä fysiikan teoriaa: vetovoima ja hiukkasten väliset vuorovaikutukset pyritään saamaan saman katon alle, sillä molempia tarvitaan maailmankaikkeuden synnyn ja kehityksen selittämiseen.

Toinen yhdistettävistä teorioista liittyy suureen mittakaavaan. Se on maailmankaikkeuden kehitystä upeasti selittävä yleinen suhteellisuusteoria, joka edustaa vetovoimaa. Se ei kuitenkaan kerro mitään pienen mittakaavan ilmiöistä eli siitä, mitä hiukkasten kesken tapahtuu. Tätä maailmaa kuvaa sen sijaan ansiokkaasti kvanttifysiikka, mutta se taas ei sisällä vetovoimaa.

Nämä makro- ja mikrokosmosta kuvaavat teoriat ovat kuin kaksi tunnelia, joiden kaivaminen aloitettiin vuoren vastakkaisilta puolilta. Kaiken teorian kehittäjät yrittävät saada tunnelit osumaan yhteen.
Helpommin sanottu kuin tehty. Moni huippufyysikko on yrittänyt. Albert Einstein on heistä tunnetuin.


Einsteinin ei äkännyt

Heinäkuussa 1923 Göteborgissa pidetyssä Nobel-gaalassa Einstein puhui suhteellisuusteoriasta, mutta ei malttanut olla kertomatta parilla lauseella uudesta intohimostaan: "Teorian yhtenäisyyteen pyrkivä äly ei voi tyytyä siihen, että on kaksi olemukseltaan täysin toisistaan riippumatonta kenttää."

Kentillä Einstein tarkoitti vetovoimaa ja sähkömagneettista voimaa, joiden yhdistämistä hän mietti siitä pitäen lähes lakkaamatta. Muita luonnon perusvoimia ei tuolloin vielä tunnettu.

Einstein päätyi yhä monimutkaisempiin laskelmiin. Parin vuosikymmenen ajan hän suhtautui työhönsä kuitenkin hyvin optimistisesti. Silti keskeneräinen työ rasitti häntä.

Vähitellen hän eristyi yhä enemmän muusta tiedeyhteisöstä ja totesi yhdistämisyrityksistään ironisesti: "Useimmat älyni lapset päätyvät jo hyvin nuorina särkyneiden toiveiden hautausmaalle."

Albrecht Fölsingin kirjoittama Albert Einsteinin elämäkerta (Terra Cognita, 1999) kertoo vielä senkin, että illalla 17. huhtikuuta 1955 Einstein pyysi tuoreimmat laskelmansa tarkasteltavaksi sairasvuoteelleen. Seuraavana yönä hän kuoli.


Supergravitaatio syntyi

Kaiken teorioista innostuttiin toden teolla uudelleen vasta 1970-luvulla, kun yhdysvaltalaiset tutkijat kirjoittivat ensimmäisen supergravitaatioteorian. - Siinä kvantittunut vetovoima yhdistyy hiukkasten standardimallin laajennukseen, niin sanottuun supersymmetriaan, Iiro Vilja selittää.

Kvantittunut vetovoima tarkoittaa sitä, että suhteellisuusteorian vetovoima on jaettu pieniin energiapaketteihin eli kvantteihin. Kvanttivetovoiman välittäjähiukkaseksi (siis sähkömagneettisen voiman fotonia vastaavaksi hiukkaseksi) oletetaan gravitoni-niminen hiukkanen.

Jos näin olisi, pysyisimme maapallon pinnalla siksi, että vaihdamme sen kanssa jatkuvasti triljoonia näkymättömiä gravitoneja. Suhteellisuusteorian vetovoima ei tarvitse gravitoneja, sillä se liittyy avaruuden geometriaan.

Supergravitaatio siis yhdistää kvanttifysiikkaan vetovoiman. Sille nostettiin maljoja tieteellisissä kokouksissa ympäri maailmaa, ja huhtikuussa 1980 Stephen Hawking mainitsi Cambridgen yliopiston Lucas-professuurin virkaanastujaisesitelmässään, että joidenkin läsnäolijoiden aikana saatetaan nähdä täydellinen teoria. Hän tarkoitti supergravitaatiota, joka olisi matemaattisesti hiottu loppuun asti ja jonka välittäjähiukkanen olisi myös havaittu.


Pisteet venyivät säikeiksi

Supergravitaatiossa hiukkasia kuvaillaan pistemäisiksi. Myöhemmin 1980-luvulla pistemäinen peruselementti venyi tutkijoiden hyppysissä säikeeksi, joka on kuin minimaalinen langan pätkä tai lenkki.

- Säieteorioissa eri hiukkaset, myös voimien välittäjähiukkaset, olisivat säikeiden erilaisia värähtelytiloja. Esimerkiksi elektroni, protoni ja vetovoimaa välittävä gravitoni olisivat kaikki saman elementin erilaista värähtelyä, Vilja kertoo. - Niissä hiukkaskiihdyttimien energioissa, joissa me tätä nykyä havainnoimme luontoa, säikeet kuitenkin näyttäisivät tutun pistemäisiltä.

Jotta värähtelytilat riittäisivät selittämään kaikki havaitut hiukkaset, säikeiden on värähdeltävä vähintään kymmenessä ulottuvuudessa. Ulottuvuuksia tarvitaan siis kuusi enemmän kuin olemme tottuneet ajattelemaan. 
 
Ylimääräiset ulottuvuudet olisivat käpertyneet minimaalisen pieniksi. Muutoin olisimme jo huomanneet ne.
- Se, miten ulottuvuudet käpertyvät, vaikuttaa teorian kuvaaman universumin ominaisuuksiin, Vilja tiivistää.


Teorioita putkahti liikaa

Fyysikot muotoilivat säikeistä ja ylimääräisistä ulottuvuuksista teorioita, jotka yhdistävät sähkömagneettisen voiman sekä heikon ja vahvan ydinvoiman. Samalla teoriat tuottavat ikään kuin siinä sivussa vetovoiman. Se voidaan tulkita avaruuden kaarevuudeksi aivan niin kuin suhteellisuusteorian kuvaama vetovoima, vaikka se onkin kvantittunut.

Tämä kuulostaa upealta - mutta pahaksi onneksi säikeistä muotoutuu lukemattomia erilaisia teorioita. Pelkästään pakkaamalla ylimääräisiä ulottuvuuksia näkymättömiksi eri tavoin saadaan aikaan teorioiden runsaus.
Lopulta joukosta nousi viisi erilaista teoriatyyppiä, jotka kaikki selittävät sen, mitä ympärillämme havaitsemme. Viisikin on kuitenkin liikaa, silloin kun niiden joukosta ei pystytä havainnoin löytämään voittajaa.

Näytti siis siltä, että säikeillä leikkiminen oli hedelmätöntä, ja tutkijoiden kiinnostus niitä kohtaan alkoi hiipua.


Säikeistä kasvoi seinämiä

- 1990-luvun puolivälin jälkeen alkoi säieteorioiden uusi kukoistus, kertoo Iiro Vilja.

Princetonissa työskentelevä professori Edward Witten, jota monet pitävät aikamme matemaattisena guruna, päästi näet muut runsaudenpulasta. Hän oivalsi, että jos asiaa tarkastellaan 11-ulotteisessa avaruudessa, erilaiset säieteoriat ovat saman asian eri puolia.

 Witten onnistui yhdistämään viisi säieteoriaa niin sanotuksi M-teoriaksi. Vilja selittää, että nyt peruselementti on kuin venytetty säie tai eräänlainen kalvoseinämä. - Nimen M-kirjaimen merkitys ei ole täysin selvillä, mutta se ehkä tulee englannin kalvoa tarkoittavasta sanasta membrane.

Onnistuiko Witten - joka päätyi fysiikan tohtoriksi vasta opiskeltuaan historiaa ja jätettyään haaveensa toimittajan urasta - siis siinä, mikä jäi Einsteinilta kesken?


Ei ainakaan vielä.

- Säieteoriat, joihin M-teoriakin tavallaan kuuluu, ovat matemaattisesti vielä keskeneräisiä. Lisäksi säieteorioiden suora testaaminen on mahdotonta, sillä hiukkaskiihdyttimissä saavuttamamme suurimmatkin energiat ovat vielä niin vähäisiä, että säikeet näkyvät pelkkinä pisteinä, Iiro Vilja vastaa.

Säikeet ehkä havaitaan

Jos säikeet pystyttäisiin havaitsemaan, fyysikot tietäisivät ainakin olevansa oikealla tiellä.

Ne ovat kuitenkin kooltaan alle niin sanotun Planckin pituuden, joka on  miljardisosan miljardisosa atomin ytimen koosta. Tämän vuoksi niitä ei ehkä koskaan pystytä suoraan havaitsemaan. Jäävätkö ne siis pelkäksi matemaattiseksi leikiksi?

Eivät välttämättä. Osa säieteorioista ennustaa, että säikeet voisivat venyä universumin laajetessa niin suuriksi, että ne voisivat vetovoimallaan kirkastaa taakseen jääneiden tähtien valoa. Tämä mikrolinssi-ilmiö paljastaisi säikeet, vaikkei niitä itseään nähtäisikään.

Säikeet voivat niin ikään värisyttää aika-avaruutta ja aiheuttaa gravitaatioaaltoja. Niiden havaitsemiseksi on rakennettu suuria ilmaisia, mutta toistaiseksi aalloista ei ole saatu mitään merkkejä.

Myös Cernissä juuri toimintansa aloittanut suuri LHC-kiihdytin (Large Hadron Collider) saattaa tehdä säieteorioihin liittyviä havaintoja. Se voisi todentaa ylimääräisten ulottuvuuksien olemassaolon, jos niihin vuotaisi energiaa kiihdyttimellä aikaansaaduissa hiukkastörmäyksissä.

Iiro Vilja ei kuitenkaan pidä säieteorioita kovin lupaavina: - Niiden kimpussa on hyöritty jo yli 25 vuotta, eikä valmista ole tullut. En olisi niiden suhteen optimistinen, mutta ehkä säieteoreetikot ovat nokkelampia kuin uskommekaan.

Toivotaan niin, sillä tällä hetkellä ei ainakaan näy muuta tietä kaiken teoriaan.


Kun braanit törmäsivät

Jos M-teorian matematiikka saataisiin kuntoon ja sen yhteys todellisuuteen varmistettua, tähtitieteilijöillä olisi viimein tehokas työkalu, jolla tutkia kaiken alkua.

- Teorian 11 ulottuvuuden joukossa olevia neliulotteisia avaruuksia nimitetään braaneiksi, Vilja selittää. - Oma avaruutemme olisi yksi braani.

Se olisi voinut syntyä 13,7 miljardia vuotta sitten, kun antibraani ja braani törmäsivät sen lähellä toisiinsa. Törmäys olisi nimittäin laukaissut omassa braanissamme äkillisen, nopean laajenemisen, jollainen tiettävästi tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen.

Universumimme, samoin kuin lukuisat muut universumit, olisi voinut muodostua myös kahden braanin törmäyksessä, jossa kolarin energia olisi synnyttänyt toiseen braaniin ainetta. Ja tässä sitä nyt ollaan.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Teorioita riittää


Nykyiset teoriat kuvaavat hyvin jotakin puolta maailmankaikkeudesta, esimerkiksi suhteellisuusteoria selättää universumin suuren mittakaavan asiat ja standardimalli hiukkasten mikrokosmoksen. Mikään teoria ei kuitenkaan kata koko skaalaa. Teorioiden varmuudessa ja valmiudessa on isoja eroja.


Valitse näistä suosikkisi
























































TYYPPI
NIMI
MITÄ SELITTÄÄ, MISTÄ KOOSTUU ULOTTUVUUKSIA 
 NYKYTILA
Kvanttikenttäteoriat
         (teorioissa 
           perushiukkaset
              pistemäisiä)
 Hiukkasten
standardimalli
 Selittää hiukkasten ominaisuudet ja
niiden väliset vuorovaikutukset. Ei sisällä vetovoimaa.
 4
 Hyvin testattu ja toimiva. Vain massan aiheuttava Higgsin hiukkanen on havaitsematta; se voi löytyä Cernin LHC:llä.
  Supersymmetrinen
standardimalli
Standardimallin laajennos, jossa
jokaisella tutulla hiukkasella on superpartneri. (On tavallaan supersäieteorian toimiva osa.)

Yleensä 4. Voi olla myös
10 tai 11, joista 6 tai 7
käpertyneinä näkymättömíksi.


 Pystytään ensimmäistä kertaa testaamaan Cernin LHC:lla. Fyysikot odottavat havaitsevansa jonkin superpartnereista ja/tai Higgsin hiukkasen.
 Supergravitaatio
(useita teorioita)
Yhdistää vetovoiman ja hiukkasten
supersymmetriateorian
(kvanttigravitaatioteoria).
11
 Lähes ehjä matemaattinen kokonaisuus, mutta testaaminen vaatisi paljon nykyistä tehokkaampia kiihdyttimiä.
 Säieteoriat
     (kvanttiteorioita, 
     joissa perus-
elementit viivamaisia
säikeitä tai lenkkejä)
  Säieteoria
 Uudenlainen selitys rajalliselle joukolle hiukkasia ja niiden kaikille vuoro-
vaikutuksille, myös vetovoimalle.
  4+6, joista osa tai kaikki
käpertyneet näkymättömiksi.
 Testaaminen ei ole olennaista,
sillä kyse on eräänlaisesta supersäie-
teorian harjoitelmasta.
 Supersäieteoria Säieteorian yleistys
kaikille hiukkasille.
Sisältää yleisen suhteellisuusteorian.
 4+6, joista osa tai kaikki
käpertyneet näkymättömiksi.
Osa ylimääräisistä ulottuvuuksista saattaa olla suuria,
jopa millin kokoisia.
Matemaattisesti keskeneräinen (kuin vesikattoon rakennettu talo, josta huoneet puuttuvat). Hirmuinen määrä (10500) erilaisia versioita; puhutaan säiemaisemasta.
 M-teoria Supersäieteorian yleistys, joka yhdistää hiukkasfysiikan ja suhteellisuusteorian kvanttigravitaatioksi. Peruselementti "leveä säie" eli seinämämäinen kalvo. 4+7, joista osa käpertynyt
näkymättömiksi, osa jopa
millin osien kokoisia.
Matemaattisesti keskeneräinen. Ei pystytä toistaiseksi testaamaan. Jos osa ylimääräisistä ulottuvuuksista "suuria", ne
voisivat näkyä LHC:llä energiavuotona.
 Kvanttisilmukkateoria Yhdistää hiukkasten vuorovaikutukset ja suhteellisuusteorian. Itse aika-avaruus on kvantittunut alkeistilavuuksiin, jotka ovat eräänlaisia avaruuden solmuja tai toisiinsa kietoutuneita lenkkejä.  Yleensä 4.
 Tekeillä oleva teoria, jota ei
toistaiseksi voi testata.
 Suhteellisuusteoriat

Yleinen
suhteellisuusteoria


f(R)-teoriat


Selittää vetovoiman, ei sisällä hiukkasten vuorovaikutuksia. Selittää universumin suuren mittakaavan kehityksen.


Suhteellisuusteorian yleistyksiä, joilla yritetään selittää universumin kiihtyvä laajeneminen ilman pimeää energiaa.


4, useampikin käy. 



 Yleensä 4.


Matemaattisesti valmis, perusteellisesti testattu ja hyvin toimiva teoria.


 Kehittely kesken. Ei toimivia versioita.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018