Kaikkien karvakorvien tärkeät ilon lähteet. Karvaisten korvien väliin mahtuu paljon iloa. Jopa ihan pikkuisten korvien.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2008

Leikkivän koiran ilmeestä ei voi erehtyä. Innostuminen vetää suupielet sivuille, ja näyttää kuin koira nauraisi. Ihmisten ja eläinten ilmeet ovat monelta osin niin erilaisia, että rinnastukset vaativat varovaisuutta, mutta tässä tapauksessa ensivaikutelma osuu oikeaan. Tutkijoiden mukaan koiran leikki-ilmeen sosiaalinen merkitys ja se, mitä sen aivoissa samaan aikaan tapahtuu, muistuttaa läheisesti ihmisen naurua.

Ihmisaivoissa naurua ohjaavat alueet sijaitsevat hyvin vanhoissa aivojen osissa. Yhdysvalloissa vaikuttava virolaissyntyinen aivotutkija ja emeritusprofessori Jaak Panksepp on huomauttanut, että samankaltaisia rakenteita löytyy monien muidenkin nisäkkäiden aivoista: ne kehittyivät kauan ennen kuin ihmisten sukuhaara erkani omille teilleen.

Luottamus lämmittää

Kissa ei naura näkyvästi, mutta mielihyväkemikaalit hyrräävät senkin aivoissa. Kun kissa pyydystää pingispalloa tai narun päässä vedettyä paperitolloa, sen aivoissa erittyy hyvän olon tunnetta aiheuttavia serotoniinia ja dopamiinia samoin kuin villin sukulaisen pyydystäessä oikeaa hiirtä. Tutun, luotetun kissakaverin nuoltavana oleminen puolestaan käynnistää endorfiinien erityksen. Yhtä mukavasti endorfiininsa saa liikkeelle hakeutumalla luotetun ihmisen silitettäväksi.

Leikkien lisäksi luottamus on olennainen osa koirien ja kissojen hyvää elämää.

- Ihmistä tai toista eläintä kohtaan tunnettu luottamus syntyy kahdesta tekijästä: ennustettavuudesta ja toistuvista mielihyväkokemuksista, kertoo Tiede-lehdelle sähköpostihaastattelussa David Morton, biolääketieteen ja etiikan professori Birminghamin yliopistosta.

- Ennustettavuutta luovat samanlaisina toistuvat rutiinit, mielihyväkokemuksia taas esimerkiksi ystävällinen kosketus ja yhteiset kävelylenkit.

Tuttuuteen myös vaihtelua

Tuttua ja turvallista voivat olla sekä ihmiset että paikat. Koira ja kissa nauttivat molemmista, mutta niiden keskinäinen painoarvo on erilainen mustin ja mirrin maailmankuvassa.

Koiran aivoissa ne osat, joissa tapahtuu sosiaalisten suhteiden hahmottaminen, ovat kehittyneemmät kuin kissalla. Vastaavasti koiran käyttäytymisestä huomaa, että sille oman perheen seura on vielä suurempi asia kuin kissalle.

Kissan aivoissa taas kolmiulotteisen tilan hahmottamiseen käytettävät alueet ovat kehittyneemmät kuin koiralla. Ei siis ihme, että tuttu paikka on kissan turvallisuudentunteelle tärkeämpi kuin koiran.

Yhdessäolon ja turvallisuudentunteen lisäksi eläinten hyvään oloon vaikuttaa ratkaisevasti eräs tekijä, joka jää omistajilta usein huomaamatta ja jonka merkitys on kunnolla valjennut tutkijoillekin vasta eläinten stressihormonien mittauksissa. Se on valinnanvapaus.

Mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tapahtumiin tai siirtyä paikasta toiseen vähentää eläinten stressihormonien eritystä. Jo tieto riittää eläimelle, sen ei tarvitse konkreettisesti ravata eri paikoissa. Esimerkiksi sisäkissan hyvinvointia lisää ulkoilutarha, johon kissa halutessaan pääsee luukusta tai ikkunasta.

Rotta osaa nauraa

Kun simpanssit ajavat leikillään toisiaan takaa, niiden läähätys jopa kuulostaa ihmisen naurulta. Kaukaisempien eläinsukulaistemme kikatus voi olla vaikeampi tunnistaa. Panksepp havaitsi vasta niinkin hiljattain kuin 2005, että rotat päästelevät naurua vastaavia sirkutuksia painiessaan keskenään.

Jos ihminen kutittaa kesyä rottaa, se sirkuttaa ja pitää tilannetta  miellyttävänä - näin voidaan päätellä siitä, että se tulee kutitettavaksi uudestaan. Lemmikkirottien omistajilta nauru jää kuulematta vain siitä syystä, että useimpien muiden rotan äänten tavoin se sijoittuu ultraäänialueelle eli on liian korkeaa ihmiskorvalle.

Pienlemmikkien, kuten marsujen, hamsterien tai kanien, tuntemukset jäävät usein vähemmälle huomiolle kuin kissojen ja koirien. Kissan ja koiran evoluutiossa aivotoiminta on osittain pysähtynyt nuoren eläimen asteelle. Siksi aikuisenkin eläimen käyttäytymisessä säilyy pentumaisia piirteitä, mikä saa ihmisen helposti kiintymään niihin lujemmin ja hoivaavammin ja tarkkailemaan niitä aktiivisesti. Pienestä koostaan huolimatta hiiret ja hamsterit ovat siis aivotoiminnaltaan aidommin aikuisia eläimiä kuin kissat ja koirat.

Pienikin tarvitsee virikkeitä

Jyrsijöiden ja kanien tuntemukset jäävät huomaamatta myös siksi, että saaliseläiminä niillä on synnynnäinen taipumus reagoida pelkoon ja kipuun jähmettymällä liikkumattomaksi tai näyttämällä normaalilta. Luonnossa tämä on eduksi, koska näin välttyy kiinnittämästä petojen huomiota. Omistaja saakin eläimen sisäisestä tilasta usein aavistuksen vasta, jos hän sattuu koskettamaan esimerkiksi paikallaan pysyttelevää kania ja tuntee sen sydämen hakkaavan hurjasti.

Mistä pienten lemmikkien hyvä elämä sitten koostuu?

David Morton luettelee tutkimusten osoittamia tekijöitä, jotka ovat osin samoja kuin kissoilla ja koirilla. Lajitoverin seura ja kosketus on tärkeää kaikille sosiaalisille lajeille, kuten kanille ja marsulle, kunhan yksilöt valitaan niin, että ne sopivat yhteen. Tärkeitä ovat myös riittävä liikkumatila ja virikkeet, kuten vaikka paperi silputtavaksi tai kuivaheinäkasa, johon mahtuu kaivautumaan.

- Ratkaisevinta on tieto, painottaa eläinten hyvinvointitutkimuksen uranuurtaja, professori Donald Broom Cambridgen yliopistosta. - Mitä enemmän omistaja tietää lemmikkinsä luonnollisesta elinympäristöstä ja elintavoista, sitä paremmin hän pystyy järjestämään sille olot, joissa se pääsee toteuttamaan synnynnäistä käyttäytymistään.

Aivojen rakenne ratkaisee

Koolla ei siis ole väliä: iloa näyttää mahtuvan pieneen päähän siinä missä isoonkin.

Asia ei ole yllättävä, jos ajattelee tuntemusten toista laitaa eli eläinten kipua. Nisäkkäiden kipureaktiosta nimittäin tiedetään jo, että se riippuu ainoastaan kivun voimakkuudesta, ei eläimen omasta koosta. Hiiren kipu on yhtä suurta kuin hevosen (ks. Mistä tietää, että eläimeen sattuu? Tiede 5/2006, s. 42-46).

Vastaavasti mielihyvän kokemisessa ratkaisevalta vaikuttaa, millaisista rakenteista kokijan aivot koostuvat - sillä ei ole väliä, kuinka pieneen tilaan evoluutio on tullut nämä rakenteet pakanneeksi.

Jaak Panksepp ja Antonio Damasio, tunnettu aivotutkija Iowan yliopistosta, ovat kartoittaneet nisäkkäiden aivojen limbistä järjestelmää, joka ihmisellä tiedetään keskeiseksi tunteiden kokemisessa. Kaikilta tutkituilta nisäkäslajeilta löytyi aivoista kaikki samat rakenteet ja kytkennät, joiden ihmisillä ajatellaan tuottavan perustunteet eli ilon, surun, pelon ja suuttumuksen. Toisin sanoen ei ole ainakaan anatomisia esteitä sille, että samat tunteet jylläisivät karvaistenkin korvien välissä.

Kun leikkisien koirien ja kehräävien kissojen lisäksi maailmaamme kansoittavat myös hilpeät rotat, missä kohtaa eläinkunnan sukupuuta kulkee raja, jonka tuolla puolen eläinten voi olettaa elävän elämäänsä automaattisesti, tuntemusten heilauttamatta?

- Mielihyväkokemuksiin liittyvistä prosesseista on löydetty viitteitä kaikilta selkärankaisilta eläimiltä, Donald Broom kertoo. - Nisäkkäät ja linnut ovat selvä tapaus, mutta kaloja on tässä mielessä tutkittu vasta vähän ja matelijoita vielä vähemmän.

Tuoreet tutkimustulokset kalojen oppimiskyvystä kuitenkin vihjaavat, että niiden tuntemuksilla olisi yhtäläisyyksiä muihin selkärankaisiin.

Onko mustekalalla kivaa?

Entä selkärangattomat? Broomin mukaan erityisen mielenkiintoinen ryhmä ovat mustekalat, esimerkiksi seepiat, joiden kyky nopeisiin värinvaihtoihin tekee niiden vedenalaisista kosiorituaaleista häkellyttävää nähtävää. Kilpailijan kohdatessaan koiras muuttuu hetkessä lähes mustanpuhuvaksi. Naarasta liehittelevän koiraan pinnassa taas syttyvät hehkumaan herkän helmenhohtoiset värikuviot.

 - Seepioilla siis on pitkälle kehittynyt kyky viestiä sisäistä tilaansa toisilleen, Broom tiivistää.

Viitteitä siitä, ettei kyse ole pelkästä automatiikasta, antaa seepian kyky lähettää kahta viestiä eri suuntiin. Jos toisella puolella uiskentelee kilpakosija ja toisella mielitietty, seepiakoiraan kylki alkaa hohkaa synkeitä värejä kilpailijan suuntaan samaan aikaan, kun neitoa kohti käännetty kylki loistaa kosioväreissä.

Voiko tämä siis tarkoittaa, että jopa noilla hyytelömöykyillä olisi hauskaa? Katsotaanpa taas aivoja ja valmiuksia.

Broom kertoo, että tuntemiskykyiseksi määritellään sellainen eläin, joka pystyy jossain määrin muistamaan omia tekojaan, arvioimaan riskejä sekä kokemaan toisen osapuolen uhkaavaksi tai houkuttelevaksi.

Kalat, mustekalat ja ravut saattavat hyvinkin kuulua tuntemiskykyisiin. Niillä on elimistössään kivunhavaitsemis- ja adrenaliinineritysjärjestelmä. Niillä on niin lyhyt- kuin pitkäkestoinen muisti, ne reagoivat käyttäytymisellään palkitseviin tilanteisiin, ja niiden tiedetään myös ottavan oppia lajikumppanien käyttäytymisestä. Yksilöiden välisiä temperamenttierojakin on havaittu.

Tiede ei kuitenkaan vielä pysty sanomaan mitään varmaa niiden mahdollisista iloista.

Helena Telkänranta on eläin- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018