Miltä tuntuisi lätkämatsin tv-lähetys, jossa pelaajat luistelevat olohuoneesi pöydällä? Tulevilla tekniikoilla näet liikkuvan kuvan kolmiulotteisena ilman kaksivärilaseja.


Tulevilla tekniikoilla näet liikkuvan kuvan kolmiulotteisena ilman kaksivärilaseja.




"Ja teidän on vain ojennettava kätenne ja otettava suklaalevy kuvaruudusta", kehuu suklaatehtailija Villi Vonkka "televisiosuklaasalia".

Näin kiteytti Roald Dahlin lastenkirja Jali ja suklaatehdas (Charlie and the Chocolate Factory) vuonna 1964 kansan tai ainakin lasten käsityksen ihanteellisesta kotiteatterista.

Esineiden, edes suklaalevyn, toimittaminen television kautta on yhä tieteisfantasiaa, mutta japanilaiset puhuvat jo tuoksun ja tunnon siirtämisestä. Japanin 3D-konsortio, johon kuuluvat muun muassa Matshushita ja Sony, tähtää kolmiulotteisiin televisiolähetyksiin 2020-luvulla ja sitten vielä pitemmälle. Tutkijat tavoittelevat virtuaalitodellisuuslähetyksiä, jotka välittäisivät esimerkiksi jalkapallostadionilta myös hien hajun. Ja katsoja voisi taputtaa pelaajaa olalle.

Euroopan Unionilla on oma 3D-tv-konsortionsa, jossa työskentelee kaksisataa tutkijaa. Hanketta koordinoi professori Levent Onural turkkilaisesta Bilkentin yliopistosta. Hän puhui syyskuussa BBC:n haastattelussa vähän vaatimattomammin "holografisesta televisiosta", joka näyttää jalkapallo-ottelun sohvapöydällä. Miniatyyrikokoiset, valosta tehdyt mutta todelliset pelaajat liikkuvat vaakasuoran tason yläpuolella.

Teknistä toteutusta on kuvailtu toistaiseksi varsin epämääräisesti. Japanilaisten mukaan tuntemuksia saataisiin aikaan ilmanpaineen, ultraäänen ja sähköärsytyksen kaltaisilla efekteillä. Vaikka tyydyttäisiin näköaistimuksiin, ympäri kuljettavaa kolmiulotteista kuvaa saamme vielä odottaa.

- Menee kauas 2020-luvun tuolle puolelle, sanoo suomalainen asiantuntija, tekniikan lisensiaatti Jyrki Kimmel, joka työskentelee vanhempana tutkimuspäällikkönä Nokian tutkimuskeskuksessa.

Onko tiedossa maisemia, joiden osia voi myös kosketella oikeasti eli ilman datahanskoja, kuten Star Trek -elokuvien Holodeckissä? Kimmel toppuuttelee, ettei sen kaltainen näyttö onnistu, jos tilassa on pelkkää ilmaa, jota pystyy hengittämään.





3D-käsitteitä


- Stereoskooppinen kuva on väreiltään kahdeksi versioksi eroteltu kuva, joka näkyy kolmiulotteisena värillisillä katselulaseilla.


- Autostereokooppinen näyttö (autostereoscopic screen) esittää kolmiulotteisen kuvan ilman katselulaseja. Näyttö voi toimia lentikulaaristen linssien, parallaksiesteen tai holografian avulla.

Lentikulaarinen linssi (lenticular lens) on pienten kuperien linssien joukko, joka näyttää hieman eri kuvan eri suuntiin.

Lentikulaarinen näyttö (lenticular screen) on näyttö, joka on peitetty lentikulaarisilla linsseilla.

Parallaksieste on näköeste, joka peittää osan kuvan pikseleistä eli kuvapisteistä niin, että oikeaan ja vasempaan silmään tulee hieman eri kuva ja syntyy kolmiulotteinen vaikutelma.

Holografia tarkoittaa kolmiulotteisen kuvan tuottamista lasersäteen avulla. Hankkeita holografisen elokuvan tai television kehittämiseksi on vireillä.


- Cave on kolmiulotteinen vir¬tuaalitila (CAVE, Cave Automated Virtual Environment).


- Immersio tarkoittaa virtuaaliympäristöön uppoutumista.


Kolmiulotteista paljain silmin

Myös professori Onuralin mukaan kaikkein villeimmät kotiteatteritekniikat ovat kymmenen vuoden päässä ja kauem¬panakin. Sen sijaan yksinkertaisemmat tekniikat eli kuvaruudut, jotka luovat illuusion kolmiulotteisuudesta, voivat tekniikan puolesta tulla koteihin jo kolmen vuoden kuluttua.

Uutta on autostereokooppinen näyttö, jossa kolmiulotteinen kuva näkyy paljaalla silmällä. - Kuva koostuu kuvapisteistä eli pikseleistä, Jyrki Kimmel selittää tekniikan perusteita. - Kun osa pikseleistä näytetään oikealle ja osa vasemmalle silmälle, saadaan kolmiulotteisuuden illuusio kaksiulotteiseen tasoon.

Teknisiä toteutuksia on useita. Lentikulaaritekniikassa näyttö on peitetty mikroskooppisilla linsseillä, jotka taittavat valoa niin, että silmiin tulee eri kuva. Toinen tekniikka on parallaksiesteet, jossa kuvasta osa peitetään niin, että silmiin pääsevät vain tietyt valonsäteet, kumpaankin omansa.

Kuva voidaan jakaa myös ajallisesti. Kummallekin silmälle näytetään vuorotellen omaa näkökulmaansa.


Kuusiseinäisiä teattereita

Astetta hurjempi fantasia on kuva, joka liikkuu katsojan ympärillä. Kuvitelkaa, millaista olisi katsoa Jurassic Parkia, jossa dinosauruksia vaeltelee joka puolella.

"Teattereita", jotka luovat kolmiulotteisen virtuaalitodellisuuden, on toiminut korkeakoulujen ja yritysten laboratorioissa ja melkein viisitoista vuotta. Niistä vain käytetään toista nimeä: Cave.

Nimitys Cave eli luola tulee englannin kielen sanoista Cave Automated Virtual Environment. Ensimmäisen Cave-tilan rakensi vuonna 1992 Chicagossa Illinoisin yliopiston tutkija Thomas A. DeFanti työtovereineen.

Suomen nykyaikaisin Cave-tila sijaitsee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Lattia on tehty viiden sentin paksuisesta lasilevystä. Kolme sivuseinää ja katto ovat suuria näyttöruutuja. Vain oviseinä on mykkä.

Virtuaalitilalla pääsee matkaamaan periaatteessa mihin vain: rakennuksiin, kaupunkeihin, laivan komentosillalle, meren alle, molekyylin sisään, ilmaan, öljynporauslautalle, avaruuteen. Katsoja sukeltaa kuvan sisään. Puhutaankin immersiosta eli uppoutumisesta.

Projektorit heijastavat kuvat seinille. Katsoja pitää katselulaseja, jotka tahdistetaan videokuvan kanssa niin, että syntyy kolmiulotteinen vaikutelma. Tehokas tietokone laskee jokaisesta näkymästä kuvan kummallekin silmälle erikseen. Laitteet myös seuraavat käyttäjän liikkeitä niin, että esineet näyttävät aidoilta eri kulmista katsottuina.
Cave-tekniikan kotiteatteriversiota on varmaankin mietitty yhtä kauan kuin virtuaalitiloja on ollut olemassa.

Katselulasien tarve ja ennen kaikkea laitteiden hinta kuitenkin pitävät tekniikan vielä kaukana massamarkkinoilta. Koteihin kuusiruutuinen teatteri tulee todennäköisesti muita teitä kuin suoraan teollisuuden virtuaalitiloista.


Ultraäänellä hajuaistimuksia

Virtuaaliteknologian tutkija, professori Asko Ellman Tampereen teknillisestä yliopistosta kertoo, että kolmiulotteisen kuvan alalla on kaksi vahvaa trendiä: - Ensimmäinen on pelikonemaailma kypäränäyttöineen, ja toinen on kolmiulotteinen elokuva, jota muun muassa George Lucas kehittää.

Myös huvipuistot perehdyttävät kuluttajia uuteen teatterimaailmaan. Brittiläinen teemapuisto Alton Towers valmisti vuoden 2006 sesonkia varten ohjelman, joka esitetään viisiseinäisessä virtuaalitilassa. Aihe on, kuinkas muuten, Jali ja suklaatehdas.

Ideariihissä kypsyy vielä paljon mielikuvituksellisempia ratkaisuja. Sony sai jo vuonna 2004 Yhdysvaltojen patentin menetelmälle, jossa ultraäänipulssit synnyttävät aivokuoressa näkö-, kuulo-, maku- haju- ja tuntoaistimuksia. Joskus voi tulla korvalappukotiteatteri kaikilla herkuilla. Yhtiö on paaluttanut patenttireviiriä hyvissä ajoin.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018