Suomi on maailman maiden joukossa kummajainen: palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?


palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.
Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä
ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?



Suomi on siinä määrin koulutusyhteiskunta, että vasta 30-34-vuotiaiden ikäluokka on kokonaisuudessaan työelämässä. Tästä joukosta jo 44 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Runsaan vuosikymmenen kuluttua heitä on sama osuus koko työvoimasta. Muutosta jouduttaa se, että eläkkeelle siirtyvät nopeimmin vähiten koulutusta saaneet. Samaan suuntaan vaikuttavat maahanmuuttajat, koska heistä työelämään pääsevät ovat koulutetumpia kuin suomalaiset.




Nämä tekijät selittävät, miksi palkansaajien järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea:
* keskitetty sopimuspolitiikka on tukenut hyvinvointivaltion nopeaa kehitystä ja aluksi myös tuloerojen tasoittumista
* teollisuuden ja julkisen sektorin vahva järjestäytymisperinne levisi yksityisen sektorin koulutettujen toimihenkilöiden keskuuteen
* ammattiliittojen jäsenmaksut on peritty vaivattomasti palkasta
* jäsenmaksut on hyväksytty verovähennyksiin
* ammattiliittoja lähellä olevista ja riippumattomista työttömyyskassoista maksettu ansiosidonnainen päiväraha on 500 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta hieman suurempi kuin Kelan peruspäiväraha.




Murros johtaa kilpaan jäsenistä










STTK Toimihenkilökeskusjärjestö. 20 jäsenliittoa, joissa jäseniä noin 650 000, naisia 68 %, miehiä 32 %. Suurimmat liitot Toimihenkilöunioni (126 000), Terveys- ja sosiaalialan Tehy (124 000) ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty (73 000).
Akava Korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö. 31 jäsenliittoa, joissa jäseniä 448 000, naisia 56 %, miehiä 44 %. Suurimmat liitot Opetusalan ammattijärjestö (114 000), Tekniikan akateemisten liitto (62 000) ja Insinööriliitto (57 000).
Muut Toimihenkilöiden keskusjärjestöihin kuulumattomissa liitoissa on jäseninä noin 50 000 korkea-asteen koulutuksen suorittanutta työntekijää. Rippunen heistä on järjestäytynyt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön jäsenliittoihin.
Akava ja STTK edustavat jo noin 1,1:tä miljoonaa työntekijää. Yksittäisistä keskusjärjestöistä SAK on kuitenkin edelleen suurin. Sen liitoissa on jäseniä noin 1 050 000.




Syntyykö koulutetuille oma järjestö?












Järjestäytymisasteessa Suomelle tekevät seuraa vain Ruotsi ja Tanska - tai oikeammin Suomi tekee seuraa naapureilleen. Järjestäytymistä tukenut valtakunnallinen sopimusjärjestelmä omaksuttiin meille näiltä kahdelta naapurilta 1960-luvun lopulla; Norjassa keskitetyt sopimukset eivät ole koskaan olleet yhtä kattavia.

Maailmanlaajuisesti järjestäytymisasteista on vaikea saada täsmällisiä ja vertailukelpoisia tietoja. Oheisen taulukon prosentit ovat Pohjoismaita lukuun ottamatta peräisin eri ajoilta ja erilaisista lähteistä, joista keskeisin on Kansainvälisen työjärjestön Ilon tilasto viime vuodelta. Kehittyvien maiden, kuten Intian, Etelä-Afrikan ja Turkin, luvut sisältävät vain virallisen talouden piirissä olevat palkansaajat, jotka muodostavat vähemmistön työvoimasta. Kiinan luku kuvaa virallisen talouden piirissä olevien valtion ammattiliittoihin kuuluvien palkansaajien järjestäytymisastetta; muu ay-toiminta on kielletty.







Monelle riittää jo työttömyyskassa















































































Maa
Suomi

70

Ruotsi

70

Tanska

70

Norja

55-60

Kiina

90

Belgia

55-60

Turkki

55-60

Etelä-Amerikka

50-60

Irlanti

40-45

Brasilia

40-45

Slovakia

35-40

Taiwan

35-38

Kanada

28-30

Britannia

alle 30

Hollanti

25-27

Filippiinit

25-27

Italia

25-35

Kolumbia

25-30

Saksa

25

Australia

23-25

Intia

20-25

Singapore

20-22

Ranska

12-15

Yhdysvallat

13







Hyvinvointi turvaisi jäsenet










Kimmo Kevätsalo on työelämää ja ay-liikettä tutkiva ja niistä aktiivisesti kirjoittava valtiotieteen tohtori. Tuorein teos, yhteistyössä Irmeli Puntarin ja Satu Roosin kanssa syntynyt Työelämän valttikortit julkaistiin maaliskuussa. Parhaillaan Kevätsalo työskentelee muun muassa hankkeessa, jossa selvitetään EU-maiden palkka- ja työehtoja internet-kyselynä.
Suomessa tutkimusta tehdään osoitteessa
www.palkkalaskuri.fi
Mikäli haluat osallistua, käy täyttämässä kyselylomake. Euroopassa vastaajia on kertynyt tähän mennessä noin 170 000, meillä noin 6 000.



Globaali liike utopiaa
Globaalissa maailmassa, jossa työt karkaavat ulkomaille, on alettu - ainakin kahvipöytäkeskusteluissa - kaivata globaalia järjestötoimintaa, joka panisi markkinavoimille hanttiin. Kansalaisvastarinnan tutkijat pitävät ay-liikettä merkittävänä globalisaation haittoja vastustavana kansalaisliikkeenä, mutta ensi sijassa ay-järjestöt ovat kuitenkin kansallisia järjestöjä jopa kaikkein kehittyneimmissä markkinatalousmaissa.

Ay-liikkeellä on kyllä kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, mutta ne ovat byrokraattisia ja resursseiltaan pieniä tiedotusorganisaatioita ja keskustelukerhoja, joiden yhteistoimintaa vaikeuttavat vahvat etniset, poliittiset ja kansalliset perinteet. Nämä nousevat esiin jopa EU:n alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä. Esimerkiksi Saksan, Skandinavian ja Etelä-Euroopan blokit kiistelevät jatkuvasti asemistaan ja julkilausumien yksityiskohdista.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.