Suomi on maailman maiden joukossa kummajainen: palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?


palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.
Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä
ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?



Suomi on siinä määrin koulutusyhteiskunta, että vasta 30-34-vuotiaiden ikäluokka on kokonaisuudessaan työelämässä. Tästä joukosta jo 44 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Runsaan vuosikymmenen kuluttua heitä on sama osuus koko työvoimasta. Muutosta jouduttaa se, että eläkkeelle siirtyvät nopeimmin vähiten koulutusta saaneet. Samaan suuntaan vaikuttavat maahanmuuttajat, koska heistä työelämään pääsevät ovat koulutetumpia kuin suomalaiset.




Nämä tekijät selittävät, miksi palkansaajien järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea:
* keskitetty sopimuspolitiikka on tukenut hyvinvointivaltion nopeaa kehitystä ja aluksi myös tuloerojen tasoittumista
* teollisuuden ja julkisen sektorin vahva järjestäytymisperinne levisi yksityisen sektorin koulutettujen toimihenkilöiden keskuuteen
* ammattiliittojen jäsenmaksut on peritty vaivattomasti palkasta
* jäsenmaksut on hyväksytty verovähennyksiin
* ammattiliittoja lähellä olevista ja riippumattomista työttömyyskassoista maksettu ansiosidonnainen päiväraha on 500 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta hieman suurempi kuin Kelan peruspäiväraha.




Murros johtaa kilpaan jäsenistä










STTK Toimihenkilökeskusjärjestö. 20 jäsenliittoa, joissa jäseniä noin 650 000, naisia 68 %, miehiä 32 %. Suurimmat liitot Toimihenkilöunioni (126 000), Terveys- ja sosiaalialan Tehy (124 000) ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty (73 000).
Akava Korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö. 31 jäsenliittoa, joissa jäseniä 448 000, naisia 56 %, miehiä 44 %. Suurimmat liitot Opetusalan ammattijärjestö (114 000), Tekniikan akateemisten liitto (62 000) ja Insinööriliitto (57 000).
Muut Toimihenkilöiden keskusjärjestöihin kuulumattomissa liitoissa on jäseninä noin 50 000 korkea-asteen koulutuksen suorittanutta työntekijää. Rippunen heistä on järjestäytynyt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön jäsenliittoihin.
Akava ja STTK edustavat jo noin 1,1:tä miljoonaa työntekijää. Yksittäisistä keskusjärjestöistä SAK on kuitenkin edelleen suurin. Sen liitoissa on jäseniä noin 1 050 000.




Syntyykö koulutetuille oma järjestö?












Järjestäytymisasteessa Suomelle tekevät seuraa vain Ruotsi ja Tanska - tai oikeammin Suomi tekee seuraa naapureilleen. Järjestäytymistä tukenut valtakunnallinen sopimusjärjestelmä omaksuttiin meille näiltä kahdelta naapurilta 1960-luvun lopulla; Norjassa keskitetyt sopimukset eivät ole koskaan olleet yhtä kattavia.

Maailmanlaajuisesti järjestäytymisasteista on vaikea saada täsmällisiä ja vertailukelpoisia tietoja. Oheisen taulukon prosentit ovat Pohjoismaita lukuun ottamatta peräisin eri ajoilta ja erilaisista lähteistä, joista keskeisin on Kansainvälisen työjärjestön Ilon tilasto viime vuodelta. Kehittyvien maiden, kuten Intian, Etelä-Afrikan ja Turkin, luvut sisältävät vain virallisen talouden piirissä olevat palkansaajat, jotka muodostavat vähemmistön työvoimasta. Kiinan luku kuvaa virallisen talouden piirissä olevien valtion ammattiliittoihin kuuluvien palkansaajien järjestäytymisastetta; muu ay-toiminta on kielletty.







Monelle riittää jo työttömyyskassa















































































Maa
Suomi

70

Ruotsi

70

Tanska

70

Norja

55-60

Kiina

90

Belgia

55-60

Turkki

55-60

Etelä-Amerikka

50-60

Irlanti

40-45

Brasilia

40-45

Slovakia

35-40

Taiwan

35-38

Kanada

28-30

Britannia

alle 30

Hollanti

25-27

Filippiinit

25-27

Italia

25-35

Kolumbia

25-30

Saksa

25

Australia

23-25

Intia

20-25

Singapore

20-22

Ranska

12-15

Yhdysvallat

13







Hyvinvointi turvaisi jäsenet










Kimmo Kevätsalo on työelämää ja ay-liikettä tutkiva ja niistä aktiivisesti kirjoittava valtiotieteen tohtori. Tuorein teos, yhteistyössä Irmeli Puntarin ja Satu Roosin kanssa syntynyt Työelämän valttikortit julkaistiin maaliskuussa. Parhaillaan Kevätsalo työskentelee muun muassa hankkeessa, jossa selvitetään EU-maiden palkka- ja työehtoja internet-kyselynä.
Suomessa tutkimusta tehdään osoitteessa
www.palkkalaskuri.fi
Mikäli haluat osallistua, käy täyttämässä kyselylomake. Euroopassa vastaajia on kertynyt tähän mennessä noin 170 000, meillä noin 6 000.



Globaali liike utopiaa
Globaalissa maailmassa, jossa työt karkaavat ulkomaille, on alettu - ainakin kahvipöytäkeskusteluissa - kaivata globaalia järjestötoimintaa, joka panisi markkinavoimille hanttiin. Kansalaisvastarinnan tutkijat pitävät ay-liikettä merkittävänä globalisaation haittoja vastustavana kansalaisliikkeenä, mutta ensi sijassa ay-järjestöt ovat kuitenkin kansallisia järjestöjä jopa kaikkein kehittyneimmissä markkinatalousmaissa.

Ay-liikkeellä on kyllä kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, mutta ne ovat byrokraattisia ja resursseiltaan pieniä tiedotusorganisaatioita ja keskustelukerhoja, joiden yhteistoimintaa vaikeuttavat vahvat etniset, poliittiset ja kansalliset perinteet. Nämä nousevat esiin jopa EU:n alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä. Esimerkiksi Saksan, Skandinavian ja Etelä-Euroopan blokit kiistelevät jatkuvasti asemistaan ja julkilausumien yksityiskohdista.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.