Suomi on maailman maiden joukossa kummajainen: palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin. Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?


palkansaajista yli 70 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.
Nyt työmarkkinat kuitenkin täyttyvät hyvin koulutetuista työntekijöistä
ja järjestäytymistraditio on vaarassa - vai onko sittenkään?



Suomi on siinä määrin koulutusyhteiskunta, että vasta 30-34-vuotiaiden ikäluokka on kokonaisuudessaan työelämässä. Tästä joukosta jo 44 prosenttia on korkeasti koulutettuja. Runsaan vuosikymmenen kuluttua heitä on sama osuus koko työvoimasta. Muutosta jouduttaa se, että eläkkeelle siirtyvät nopeimmin vähiten koulutusta saaneet. Samaan suuntaan vaikuttavat maahanmuuttajat, koska heistä työelämään pääsevät ovat koulutetumpia kuin suomalaiset.




Nämä tekijät selittävät, miksi palkansaajien järjestäytymisaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea:
* keskitetty sopimuspolitiikka on tukenut hyvinvointivaltion nopeaa kehitystä ja aluksi myös tuloerojen tasoittumista
* teollisuuden ja julkisen sektorin vahva järjestäytymisperinne levisi yksityisen sektorin koulutettujen toimihenkilöiden keskuuteen
* ammattiliittojen jäsenmaksut on peritty vaivattomasti palkasta
* jäsenmaksut on hyväksytty verovähennyksiin
* ammattiliittoja lähellä olevista ja riippumattomista työttömyyskassoista maksettu ansiosidonnainen päiväraha on 500 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta hieman suurempi kuin Kelan peruspäiväraha.




Murros johtaa kilpaan jäsenistä










STTK Toimihenkilökeskusjärjestö. 20 jäsenliittoa, joissa jäseniä noin 650 000, naisia 68 %, miehiä 32 %. Suurimmat liitot Toimihenkilöunioni (126 000), Terveys- ja sosiaalialan Tehy (124 000) ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty (73 000).
Akava Korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö. 31 jäsenliittoa, joissa jäseniä 448 000, naisia 56 %, miehiä 44 %. Suurimmat liitot Opetusalan ammattijärjestö (114 000), Tekniikan akateemisten liitto (62 000) ja Insinööriliitto (57 000).
Muut Toimihenkilöiden keskusjärjestöihin kuulumattomissa liitoissa on jäseninä noin 50 000 korkea-asteen koulutuksen suorittanutta työntekijää. Rippunen heistä on järjestäytynyt Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön jäsenliittoihin.
Akava ja STTK edustavat jo noin 1,1:tä miljoonaa työntekijää. Yksittäisistä keskusjärjestöistä SAK on kuitenkin edelleen suurin. Sen liitoissa on jäseniä noin 1 050 000.




Syntyykö koulutetuille oma järjestö?












Järjestäytymisasteessa Suomelle tekevät seuraa vain Ruotsi ja Tanska - tai oikeammin Suomi tekee seuraa naapureilleen. Järjestäytymistä tukenut valtakunnallinen sopimusjärjestelmä omaksuttiin meille näiltä kahdelta naapurilta 1960-luvun lopulla; Norjassa keskitetyt sopimukset eivät ole koskaan olleet yhtä kattavia.

Maailmanlaajuisesti järjestäytymisasteista on vaikea saada täsmällisiä ja vertailukelpoisia tietoja. Oheisen taulukon prosentit ovat Pohjoismaita lukuun ottamatta peräisin eri ajoilta ja erilaisista lähteistä, joista keskeisin on Kansainvälisen työjärjestön Ilon tilasto viime vuodelta. Kehittyvien maiden, kuten Intian, Etelä-Afrikan ja Turkin, luvut sisältävät vain virallisen talouden piirissä olevat palkansaajat, jotka muodostavat vähemmistön työvoimasta. Kiinan luku kuvaa virallisen talouden piirissä olevien valtion ammattiliittoihin kuuluvien palkansaajien järjestäytymisastetta; muu ay-toiminta on kielletty.







Monelle riittää jo työttömyyskassa















































































Maa
Suomi

70

Ruotsi

70

Tanska

70

Norja

55-60

Kiina

90

Belgia

55-60

Turkki

55-60

Etelä-Amerikka

50-60

Irlanti

40-45

Brasilia

40-45

Slovakia

35-40

Taiwan

35-38

Kanada

28-30

Britannia

alle 30

Hollanti

25-27

Filippiinit

25-27

Italia

25-35

Kolumbia

25-30

Saksa

25

Australia

23-25

Intia

20-25

Singapore

20-22

Ranska

12-15

Yhdysvallat

13







Hyvinvointi turvaisi jäsenet










Kimmo Kevätsalo on työelämää ja ay-liikettä tutkiva ja niistä aktiivisesti kirjoittava valtiotieteen tohtori. Tuorein teos, yhteistyössä Irmeli Puntarin ja Satu Roosin kanssa syntynyt Työelämän valttikortit julkaistiin maaliskuussa. Parhaillaan Kevätsalo työskentelee muun muassa hankkeessa, jossa selvitetään EU-maiden palkka- ja työehtoja internet-kyselynä.
Suomessa tutkimusta tehdään osoitteessa
www.palkkalaskuri.fi
Mikäli haluat osallistua, käy täyttämässä kyselylomake. Euroopassa vastaajia on kertynyt tähän mennessä noin 170 000, meillä noin 6 000.



Globaali liike utopiaa
Globaalissa maailmassa, jossa työt karkaavat ulkomaille, on alettu - ainakin kahvipöytäkeskusteluissa - kaivata globaalia järjestötoimintaa, joka panisi markkinavoimille hanttiin. Kansalaisvastarinnan tutkijat pitävät ay-liikettä merkittävänä globalisaation haittoja vastustavana kansalaisliikkeenä, mutta ensi sijassa ay-järjestöt ovat kuitenkin kansallisia järjestöjä jopa kaikkein kehittyneimmissä markkinatalousmaissa.

Ay-liikkeellä on kyllä kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, mutta ne ovat byrokraattisia ja resursseiltaan pieniä tiedotusorganisaatioita ja keskustelukerhoja, joiden yhteistoimintaa vaikeuttavat vahvat etniset, poliittiset ja kansalliset perinteet. Nämä nousevat esiin jopa EU:n alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä. Esimerkiksi Saksan, Skandinavian ja Etelä-Euroopan blokit kiistelevät jatkuvasti asemistaan ja julkilausumien yksityiskohdista.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti