Koulun päättyessä nuori on elämänsä kenties tärkeimmän päätöksen edessä: töihin vai opiskelemaan? Koulutuksen tuottavuustutkijan mukaan ei kannata miettiä kahta kertaa. Jos haluaa hyvät tulot, koulut on käytävä nuorena.



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Vuosia totuimme kuulemaan mantraa, jonka mukaan mahdollisimman korkea koulutus kannattaa aina. Ennen lamaa alettiin kuitenkin puhua kädentaitojen puolesta ja viestiä tukivat otsikot, joiden mukaan "Putkimies tienaa paremmin kuin maisteri". Eikö koulutus siis kannatakaan?

- Uutisoinnissa esimerkit vedetään aina jakauman ääripäistä. Toisessa päässä on urakkapalkkaa saava putkimies ja toisessa akateeminen kirjastovirkailija, selittää tutkimusjohtaja Roope Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Hän muistuttaa, että keskimäärin koulutus kannattaa erinomaisesti ja tuottoaste on korkea.
- Jokainen koulussa vietetty vuosi nostaa elinkaaren aikaisia tuloja jopa 14 prosenttia, sanoo koulutuksen tuottavuutta pitkään tutkinut Uusitalo.

Jotkut ennustavat, että yleistyessään koulutus kärsii inflaation, mutta Uusitalo ei näe tästä mitään merkkejä.

- Palkkaerot eri koulutustasojen välillä ovat kasvaneet, ja toistaiseksi koulutus on suojannut hyvin työttömyydeltä. Vaikka koulutuksen tarjonta on viime vuosina lisääntynyt, kysyntä on lisääntynyt vielä enemmän.


Maisterin pitää malttaa

Roope Uusitalo pitää koulutusta investointina inhimilliseen pääomaan ja sanoo, että sitä voidaan arvioida samalla tavalla kuin mitä tahansa sijoitusta. Pitää vain tuntea kustannukset, tuotot ja riskit.

Yliopistokoulutukseen investoivan kustannus on se, että opiskeluaikana ja vastavalmistuneena saa pienempää palkkaa kuin ammattikoulutuksen hankkinut. Vastoin yleistä käsitystä useimmat akateemisesti koulutetut kuitenkin ottavat ammattikoulutetut tuloissa kiinni jo 33-vuotiaana. Siitä eteenpäin maisteri tai diplomi-insinööri alkaa nauttia tuottoja investoinnistaan.

Nyt puhutaan kuitenkin keskiarvoista. Poikkeamat alaspäin muodostavat koulutusinvestoinnin riskin. Se kai on periaatteessa suuri, sillä nuoret eivät voi hajauttaa sijoituksiaan eri "osakkeisiin". Kaikki on yhden kortin varassa.
Uusitalo tietää, että sama koulutustaso tuottaa eri aloilla hyvinkin erilaiset tulot. Parhaiten tienaavat lääkärit, insinöörit ja lakimiehet, heikoiten humanistit ja yhteiskuntatieteilijät.

- Kyseessä ei kuitenkaan ole riski vaan ero, jonka pitäisi olla ammatinvalintaoppaita lukeneiden tiedossa.
Entä riski, ettei hyvälläkään koulutuksella löydä hyväpalkkaista työtä?

- Riski on siedettävä, Uusitalo sanoo, ja se laskee iän myötä. 35-vuotiaista maistereista noin joka viides häviää keskiansioissa ammattikoulusta valmistuneille, mutta 45-vuotiaista enää vajaat 10 prosenttia.


Pärjäisikö fiksu ilmankin?

Mitä pidempi koulutus, sitä parempi palkka. Yhteys on selvä, mutta onko se juuri koulutus, joka tuottaa hyvät tulot? Entä jos niistä saadaankin kiittää koulutettujen muita ominaisuuksia - älykkyyttä, perhetaustaa tai suvun kontakteja? Pärjäisivätkö ikäluokan fiksuimmat taloudellisesti hyvin  kuluttamatta koulun penkkiä?

- Eivät, vastaa Roope Uusitalo. Hän kertoo lukuisista tutkimuksista, joissa on selvästi pystytty osoittamaan koulutuksen ja tulotason syy-seuraussuhde. Koska talous- ja yhteiskuntatieteissä on vaikea järjestää

kontrolloituja koetilanteita, asiaa on tutkittu muun muassa identtisillä kaksosilla ja "tosielämän koetilanteissa".

- Tulokset ovat aina olleet samansuuntaisia: koulutuksen vaikutus on selvästi positiivinen.


Aikuisena tulos heikompi

Ihan aina tulotaso ei nouse, vaikka hankkii lisää koulutusta.  Ne harvat tutkimukset, joita on tehty aikuiskoulutuksesta, antavat Uusitalon mukaan melko pessimistisen kuvan sen kannattavuudesta.

Tärkein syy on takaisinmaksuaika. Jos nelikymppinen lähtee opiskelemaan itselleen uutta ammattia, kannattavuus jää heikommaksi, sillä hän ennättää käyttää uusia taitojaan ly¬hyemmän aikaa kuin nuoriso-opiskelija.

Syitä aikuiskoulutuksen heikkoon tuottavuuteen on muitakin. Merkittävä osa aikuiskoulutuksesta on työvoimapoliittista koulutusta, jonka mielekkyyttä on kritisoitu rajustikin. Toinen aikuiskoulutuksen suurista osa-alueista muodostuu kansalais- ja työväenopistojen kielikursseista, jotka ovat monelle opiskelijalle vapaa-ajan harrastus.

- Italian opiskelun tavoitteena ei välttämättä ole saada parempaa liksaa vaan parempaa pitsaa, Uusitalo hymyilee.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Hyvät naiset ja herrat!

Juhlapuheet on tapana aloittaa puhuttelemalla kohteliaasti yleisöä, ja tavanomainen, mutta viime aikoina yllättävää huomiota herättänyt avausrepliikki on "Hyvät naiset ja herrat". Huomiota herättävä seikka on naisten ja herrojen rinnastaminen, vaikka tosielämässä naisen vastapari on tavallisesti mies.

Miksei puhetta aloiteta tasapuolisesti sanomalla "Hyvät naiset ja miehet"? Joskus näin sanotaankin, mutta se tulkitaan pikemmin provokaatioksi tai huumorin tavoitteluksi kuin normaaliksi puhutteluksi.


Virallisluontoisten suomenkielisten puheiden pitäminen alkoi runsaat 150 vuotta sitten Helsingin yliopiston Savo-Karjalaisessa Osakunnassa. Useimmissa akateemisissa tilaisuuksissa ei tarvinnut edes miettiä, miten naisia puhuteltaisiin, koska opettajien ja opiskelijoiden joukko koostui vain miehistä. Silloin kun herroilla oli daamit mukana, puhuttiin ruotsia, ranskaa tai muita sivistyskieliä. Vähitellen suomalaiskansallinen innostus valtasi myös naiset, ja julkinen puhe kääntyi yhä useammin suomeksi.


Ongelmaksi nousi kuitenkin se, mikä suomen sana vastaisi ruotsin sanaa dam. Sehän ei tarkoita mitä naista tahansa, vaan herrasväkeen kuuluvaa hienoa naista. Nykysuomalainen olisi luultavasti tyytynyt vastaavassa tilanteessa sanaan daami, mutta 1800-luvulla tämä oli ideologisesti mahdotonta, kun lainasanoja haluttiin välttää.


Yhtenä vaihtoehtona kokeiltiin rouvaa, mutta kun se merkitsi ensisijaisesti naimisissa olevaa naista, olisi pitänyt erikseen mainita rouvat ja neidit ja osata valita oikea vaihtoehto kuulijoiden siviilisäädyn mukaan. Niinpä nainen sai jäädä sekä ruotsin kvinna- että dam-sanan vastineeksi. Juhlapuheen alussa se on taatusti kuulostanut ensin barbaariselta, mutta kun siihen on totuttu, ei asiaan ole kiinnitetty huomiota ennen kuin nyt, kun yleinen tasa-arvokeskustelu on herkistänyt kielenkäyttäjät havaitsemaan loukkauksia sielläkin, missä niitä ei taatusti ole.
Paha vain, että sitä kaikille kelpaavaa puhuttelusanaa ei ole vieläkään keksitty.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018