Jos ranskalaisilta kysytään, kunnia evoluutioteoriasta kuuluu heidän suurille luonnontutkijoilleen. Tänä vuonna koko maa on juhlinut kreivi Buffonia, joka hylkäsi luomisopin.


heidän suurille luonnontutkijoilleen. Tänä vuonna koko maa on
juhlinut kreivi Buffonia, joka hylkäsi luomisopin.




Pariisin kasvitieteellinen puutarha, Jardin des Plantes, ei liene kaikille Pariisin-kävijöillekään tuttu, eikä sitä yleisesti edes lueta kaupungin ykkösnähtävyyksiin. Itse olen pyrkinyt pistäytymään siellä aina kun olen Pariisiin osunut, itse asiassa jo yli puolen vuosisadan ajan.

Kun astuu sisään puutarhan itäisestä portista Seinejoen puolelta Austerlitzin sillan korvasta, kohtaa ensimmäisenä Jean-Baptiste Lamarckin patsaan, jonka jalustassa on paljon puhuva teksti: Kehitysopin perustajalle. Kukapa tällaista kunniaa Ranskassa myöntäisi englantilaiselle Charles Darwinille!

Komean plataanikujan toisessa päässä, suuren museorakennuksen edustalla on toinen patsas. Se on omistettu Lamarckin opettajalle kreivi Buffonille, puutarhan pitkäaikaiselle johtajalle, jonka syntymästä tuli syyskuussa kuluneeksi 300 vuotta.


Linnén henkevä aikalainen

Buffonin kreivi, Georges-Louis Leclerc, teki elämäntyönsä samaan aikaan kuin toinen tämän vuoden juhlittu merkkimies, ruotsalainen eliöiden luokitteluopin isä Carl von Linné. Miehet eivät koskaan tavanneet toisiaan, eikä tapaamisesta ehkä ollut niin väliäkään, kun kumpikin piti itseään aikansa huomattavimpana luonnontutkijana.
Ihmisinä ja tutkijoina Linné ja Buffon olivat hyvin erilaisia.

Linné oli systemaatikko, järjestäjä, joka halusi asettaa jokaisen kasvi- ja eläinlajin omalle paikalleen luonnon järjestelmässä. Buffon oli kuvailija ja tyyliniekka, jota systeemit ja lajien täsmälliset nimet eivät kiinnostaneet. Linné oli professori, joka pysyi koko ikänsä pohjimmaltaan smoolantilaisena papinpoikana. Buffon oli ranskalaisen henkevyyden läpitunkema kirjailija ja hovimies, joka saattoi teksteissään hioa yhtä ja samaa lausetta uudelleen ja uudelleen ennen kuin sai sen esteettisesti tyydyttävään muotoon.




Buffon tiesi, miten kirjoittaa


Astuessaan Ranskan akatemian jäsenyyteen 1753 Buffon piti kuuluisan puheen, jonka aiheena ei ollut luonnonhistoria vaan tyyli.

"Hyvin kirjoitetut teokset elävät jälkipolville: tietojen määrä, tosiseikkojen ainutlaatuisuus, keksintöjen uutuuskaan eivät ole kuolemattomuuden takeita; jos niitä sisältävät teokset käsittelevät vain pieniä kohteita, jos ne on kirjoitettu ilman makua, hienostusta ja henkeä, ne katoavat, sillä tiedot, tosiseikat ja keksinnöt irtautuvat helposti, kulkeutuvat muualle ja joutuvat ehkä sitten taitavampien käsien toteuttamiksi."

"Nämä asiat ovat ihmisen ulkopuolella, mutta tyyli on ihminen itse. Tyyli ei siis ole irrotettavissa, pois vietävissä eikä muutettavissa; jos se on korkeaa, jaloa ja ylevää, kirjailija pysyy ihailtuna kaikkina aikoina, sillä ainoastaan totuus on pysyvä ja jopa ikuinen."

Buffon tiesi mistä puhui. Hän kirjoitti teoksensa niin loistavalla tyylillä, että nykyään niitä luetaan kaunokirjallisuutena.



Kasvitiede sytytti fyysikon

Buffon oli syntyisin varakkaasta porvarisperheestä Bourgognesta, Ranskan itäosasta. Opiskeltuaan Dijonin jesuiittaopistossa lakimieheksi hän innostui matematiikasta ja fysiikasta ja vietti sitten hyvän aikaa eri puolilla Ranskassa, Sveitsissä ja Englannissa.

Julkaistuaan joitakin tutkimuksia kokeellisesta fysiikasta hän sai nimityksen Ranskan tiedeakatemian apujäseneksi. Pian hän ranskansi englantilaisen Stephen Halesin kirjan Vegetable Statics, joka oli aikansa merkittävin kasvifysiologian teos. Kasvitiede otti nyt Buffonin valtaansa siinä määrin, että hän siirtyi tiedeakatemiassa mekaniikan osastosta kasvitieteen osastoon. Samalla hän sai nimityksen Pariisin kuninkaallisen puutarhan intendentiksi, missä toimessa hän oli kuolemaansa asti, lähes puoli vuosisataa.

Buffon johti puutarhaa tarmokkaasti ja laajensi sen aluetta muun muassa häätämällä entisiä asukkaita ja purattamalla heidän talojaan. Puutarhan yhteyteen kasvoi myös eläintarha, joka vieläkin on jäljellä. Buffon avustajineen alkoi myös pitää säännöllisiä yleisöluentoja luonnon ihmeellisyyksistä.


Teos paisui suursarjaksi

Parhaiten Buffon muistetaan kuitenkin kirjallisista töistään, etenkin suuresta teoksestaan, jolle hän antoi nimen Histoire naturelle, Luonnonhistoria, jäljitellen näin roomalaisen Pliniuksen kuuluisaa yleisensyklopediaa Historia naturalis.

Alkuaan Luonnonhistorian piti olla vain kuvaus "kuninkaallisen kabinetin" kokoelmista, mutta se paisui kaikkien maailman eläinten, kasvien ja kivennäisten esittelyksi. Suunnitelma oli liian valtava jopa Buffonin tarmolle.

Ensimmäinen nide ilmestyi 1749 ja viimeinen, 36. nide Buffonin kuolinvuonna 1788. Tuolloin kreivi oli saanut käsitellyksi nelijalkaiset, linnut ja kivennäiset; matelijat, sammakkoeläimet, kalat, hyönteiset, alemmat eläimet ja kasvit jäivät toisten harteille, ja niitä koskevia niteitä ilmestyi vielä pitkään 1800-luvun mittaan.

Valtaosan teksteistään Buffon kirjoitti kotikartanossaan Montbardissa, missä hän vietti suurimman osan vuodesta. Pahat kielet väittivät, että hän pistäytyi Pariisissa vain palkkaansa nostamassa ja varastamassa ideoita virkaveljiltään tiedeakatemiassa.


Maan teoriasta äläkkä

Ajatuksensa maapallon kehityshistoriasta Buffon julkaisi jo Luonnonhistorian ensimmäisessä niteessä nimellä Maan teoria. Siinä Buffon kyseenalaisti vallitsevan käsityksen, jonka mukaan maapallo ja koko sen elämän kirjo oli luotu kerralla 6 000 vuotta sitten.

Myöhemmin tekemiensä raudan kuumennus- ja jäähtymiskokeiden perusteella Buffon päätteli, että maapallo oli 75 000 vuotta vanha. Sen sulan aineksen jäähtyminen oli vienyt 40 000 vuotta, tästä maaeläinten syntyyn oli tarvittu 25 000 vuotta ja ihmiseen vielä 4 000 vuotta lisää.

Radikaalit ajatukset herättivät närkästystä Pariisin yliopiston teologeissa, ja Buffonin oli mukauduttava heidän tuomioonsa. Välttääkseen sensuurin hän suostui laatimaan julkisen peruutuskirjoituksen.

Buffon ei kuitenkaan luopunut aiheestaan. Kun hän kolme vuosikymmentä myöhemmin saattoi palata siihen kuningas Ludvig XVI:n tukemana, hän julkaisi 1778 Luonnon aikakaudet -niteen.


Kirjoja luettiin kaikkialla

Luonnosta innostuneet aikalaiset jättivät teologien tuomion omaan arvoonsa, ja Luonnonhistoriasta tuli aikansa bestseller. Siitä otettin nopeasti uusia painoksia, ja sitä alettiin kääntää useille kielille.

Seuraavalla vuosisadalla Luonnonhistoria oli Ranskan kirjastojen yleisimpiä teoksia, ja siitä tehtiin valikoimaa jos jonkinlaista: Buffonin kauneimmat, Nuorison Buffon, Lasten pikku Buffon, Koulu-Buffon, Perhe-Buffon, jopa Pieni hurskas ja siveä Buffon, vaikka kreivin omassa hurskaudessa ja siveydessä ei aina liene ollut kehumista.

Edelleenkin Buffon kuuluu Ranskan kirjallisuuden suuriin nimiin, ja luonnontutkimuksessa hänet muistetaan - muuallakin kuin synnyinmaassaan - ennen kaikkea kehitysopin edelläkävijänä.


Anto Leikola on oppihistorian emeritusprofessori. Hänen artikkelinsa Carl von Linnéstä ilmestyi tässä lehdessä tammikuussa. Ks. Linné järjesti luonnon, Tiede 1/2007, s. 28-33.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018