Yli kymmenen vuotta käytettynä se päihittää luonnonkuusen.

Kumpi on parempi ympäristön kannalta, muovi- vai luonnonkuusi?

Selkäydinrefleksi on, että luonnonkuusi tietenkin! Sehän on uusiutuvaa materiaalia, ja muovikuuseen uhrataan uusiutumattomia raaka-aineita. Eikä muovikuusitehtaita ole Suomessa, vaan kuusen kyljessä lukee todennäköisesti Made in China.

Rahtilaivat päästävät hiilidioksidia ilmaan kuljettaessaan muovikuusta suomalaisen perheen olohuoneen nurkkaan.Lasketaan nyt kuitenkin ympäristökuormituksen suuruusluokka, ennen kuin kiirehditään tuomitsemaan.

Muovikuusessa valmistus pahin

Ympäristökuormituksen laskeminen on aina eräänlaista omenien ja päärynöiden ynnäämistä, mutta ainakin jäljen koosta saa karkean arvion MIPS-laskentamallilla.Sen avulla selviää, montako kiloa uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja tuotteen valmistamiseen ja kuljettamiseen on kulunut. Yleensä se antaa myös osviittaa siitä, millainen hiilijalanjälki tuotteella on.

Muovikuusi on loppujen lopuksi melko yksinkertainen tuote. Siinä missä jonkin muutamakymmengrammaisen elektronisen komponentin valmistamiseen on voinut mennä kilokaupalla uusiutumattomia luonnonvaroja, kuusi kiloa painavaan muovikuuseen tärveltyy niitä konsulttiyhtiö D-mat oy:n MIPS-asiantuntija Satu Lähteenojan mukaan vain 18 kiloa.

Muovikuusi toimitetaan pahvipakkauksessa, johon kuluu vain joitakin satoja grammoja uusiutuvia ja uusiutumattomia resursseja. Pakkauksen voi siis unohtaa.

Sen sijaan laivarahti Kiinasta Suomeen - 15 000 kilometriä - tuottaa Lähteenojan laskuriin noin 7 kilogramman uusiutumattomien resurssien kulutuksen. Kuorma-autokuljetukset Kiinassa ja Suomessa lisäävät syntitaakkaa vielä parilla kilolla, jos matkaa tulee noin 500 kilometriä. Yhteensä uusiutumattomia luonnonvaroja kuluu noin 27 kiloa yhtä muovikuusta kohden. Uusiutuvia kuluu niin vähän, että niitä on turha huomioida.

Älä hae autolla

Muovikuusi on kevyt, ja sen saa mukaan marketista muiden jouluostosten mukana. Aidon kuusen moni hakee autolla vähän kauempaa. Henkilöautolla ei tarvitse ajaa kuin vaivaiset 13 kilometriä, kun uusiutumattomia luonnonvaroja on jo kulunut samat 27 kiloa. Ja muovikuustahan voi käyttää useana jouluna!

Vaakakuppi alkaa siis yllättäen kallistua muovikuusen puolelle. Mutta eihän sitä tavallista latvakuustakaan tarvitse välttämättä autolla hakea. Kyllähän niitä sentään tuodaan asutuskeskuksiin rekoillakin. Annetaan Lähteenojan hieman jossitella.

- Jos latvakuusia tuodaan kuorma-autossa, vaikka kerralla 200 kuusta, päästään 27 uusiutumattoman kilon edestä kulkemaan noin 1 300 kilometriä. Verrattuna kuorma-autolla noin 130 km:n päästä tuotuun kuuseen muovikuusi on ekotehokkaampi, jos sitä käyttää vähintään kymmennen vuotta.

Ratkaisevaa on siis hankintatapa, ei niinkään se, onko kuusi suomalaista puuta vai kiinalaista muovia. Toisaalta ympäristövaikutukset ovat joka tapauksessa aika pienet.

Tarkastelussa luonnonkuusen ajateltiin olevan metsässä kasvava latvakuusi. Kuusia kuitenkin myös viljellään joulupuiksi. Niiden lannoitus ja kuljetukset ehkä jopa Tanskasta asti lisäävät tietysti luonnonvarojen kulutusta.

Julkaistu Tiede -lehdessä 13/2009

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.