Toisin kuin 1980 - luvun alussa odotettiin interferonista ei tullut syöpien kukistajaa. Siitä kuitenkin tuli ensimmäinen kunnon lääke ms - tautiin. Nyt interferonista povataan pelastajaa influenssapandemioihin.




Entä jos seuraavan pandemian aiheuttaa Tamiflulle vastustuskykyinen influenssakanta? Mitä jos kaiken lisäksi kyseessä on nykyistä sikainfluenssaa ärhäkämpi tauti? Mikä avuksi? Vastaus voi olla: interferonit.

Sikainfluenssavirus (H1N1) on interferoneille erittäin herkkä, osoittaa marraskuussa Journal of Virology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus. Ne estävät tehokkaasti viruksen kasvua ja leviämistä tulehdusalueella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Pamela Österlundin mukaan havainto tukee interferonien mahdollista käyttöä lääkehoitona H1N1-infektiossa, mikäli virus kehittyy vastustuskykyiseksi nykyisille viruslääkkeille. Viime kesänä julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella interferoneista voisi olla apua myös pelätyn lintuinfluenssaviruksen (H5N1) iskiessä.

Ympyrä sulkeutuu. Interferonien historia käynnistyi tutkimuksista influenssavirusten parissa. Niihin on nyt palattu.


Löytyi Englannissa 1950-luvulla

Interferonien tarina alkaa Lontoosta vuonna 1956. Sveitsiläinen tuore tohtori Jean Lindenmann saapuu sinne brittien kansalliseen lääketieteelliseen tutkimuslaitokseen, missä hän tapaa brittitutkija Alick Isaacsin. Molemmat ovat havainneet omituisen ilmiön: tartuntakyvyttömiksi tehdyt eli inaktivoidut influenssavirukset häiritsevät elävien influenssavirusten lisääntymistä soluissa. Mistä tämä johtuu?

Alkaa hedelmällinen yhteistyö. Vuonna 1957 Lindenmann ja Isaacs toteavat, että virusten häirinnän aiheuttaa eräs proteiini. Kanan alkion solut tuottavat sitä, kun ne altistetaan inaktivoiduille viruksille. Proteiini saa nimen interferoni (engl. interfere, häiritä).

Interferonit nousevat löytymistään seuraavina vuosikymmeninä ihmelääkkeen maineeseen. Niiden havaitaan virusten lisäksi estävän syöpäsolujen lisääntymistä - syöpä kuulostaa 1970-luvulla samalta kuin varma kuolema. Odotukset ovat korkealla. "Lähinnä syöpätutkimuksen vuoksi interferonista on tullut tiedotusvälineiden ’supertähti’, johon kohdistetaan epärealistisia toiveita", kirjoittaa interferonitutkimuksen pioneeri Kari Cantell tässä lehdessä eli silloisessa Tiede 2000:ssa lokakuussa 1980.


Suomalaistuotteeksi 1970-luvulla

Alkuvaiheessa suurimpia ongelmia ovat interferonin vaikea saatavuus ja epäpuhtaudet. Cantellin ansiosta alfainterferonia opitaan 1960-luvulla keräämään valkosoluista ja puhdistamaan. Suomi pääsee maailmankartalle, sillä koko 1970-luvun ajan eri puolilla maailmaa valtaosa potilaskokeista tehdään täällä kerätyllä aineella. Tutkimus käy kuumana. Interferonia kokeillaan moneen: kasvaimiin, erilaisiin virustauteihin, keskushermoston sairauk¬siin, psykiatrisiin sairauksiin, ihotauteihin, reumaan ja sokeritautiin.

Cantell tempaistaan kansainväliseen mediamylläkkään, ja tutkimusryhmä saa kansainvälisen vierailijatulvan. Hän päätyy muun muassa juomaan rommia Kuuban yksinvaltiaan Fidel Castron kanssa.

"Kultaakin kalliimman interferonin kerrottiin olevan maailman kallein aine, niin että yksi gramma sitä maksaisi 100 miljoonaa Saksan markkaa eli yhtä paljon kuin 25 sähköveturia. Kirjoituksia ilmestyi eri puolilla. Kasvavalla huolestuneisuudella luin otsikoita, joissa interferonista puhuttiin uutena ihmelääkkeenä ja sitä verrattiin penisilliiniin. Arvasin, että edessä ovat tuuliset ajat", muistelee Cantell kirjassaan Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää - iloja ja suruja (WSOY 1993).

Cantell oli oikeassa. Tutkimustulokset syöpäpotilailla ovat ristiriitaisia. Lisäksi interferoni aiheuttaa tilapäisenä sivureaktiona flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta; osa flunssan oireista johtuukin tosiasiassa elimistön interferonituotannon käynnistymisestä.

Epäselvien hoitotulosten myötä suuret toiveet romuttuvat. Moni tutkija ja lääkefirma heittää pyyhkeen kehään. Interferonista ei olekaan mihinkään. Kuvaavaa on, että vuonna 1979 lääkejätti Schering-Plough ostaa geeniteknisesti valmistetun alfainterferonin patenttioikeudet talousvaikeuksiin joutuneelta biotekniikkayhtiö Biogenilta vain kahdeksalla miljoonalla dollarilla.
Tarina ei pääty kuitenkaan tähän. Onneksi.


Läpimurto ms-taudissa

Nykyisin interferoneissa pyörivät isot rahat.  Vuonna 2008 maailmanlaajuiset markkinat olivat kahdeksan miljardia dollaria. Se ei ole ihan pikkusumma: esimerkiksi insuliinin markkinat olivat 12,5 miljardia dollaria. Ei siis mikään turha lääke.

Interferoneille kävi hieman samalla tavoin kuin sildena¬fiilille. Sildenafiilista toivottiin alun perin lääkettä kor¬keaan verenpaineeseen ja angina pectorikseen, mutta tulokset olivat siltä osin pettymys. Lääke auttoi kuitenkin toisenlaiseen vaivaan - sildenafiili tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Viagra.
Interferoni ei lunastanut kaikkia toiveita syöpälääkkeenä mutta mullisti ms-taudin eli keskushermoston pesäkekovettumataudin hoidon.

- Se oli merkittävä edistysaskel, koska kyseessä oli ensimmäinen taudin kulkuun vaikuttava lääke, toteaa Husin neurologian klinikan vastuualuejohtaja Markus Färkkilä.

Ms-taudin interferonihoidot alkoivat Suomessa keväällä 1996, kun beetainterferoni 1b tuli myyntiin. Vuonna 2008 interferonien tukkumyynti oli Suomessa 26,5 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa, 22,4 miljoonaa euroa koostui ms-taudin hoitoon käytettävistä beeta-1a- ja 1b-interferoneista.


Interferoni jyllää muuallakin

Färkkilän mukaan tulevaisuudessa interferonit väistyvät ms-taudin hoidossa, kun saadaan uusia, tehokkaampia lääkkeitä. Hän kuitenkin uskoo, että interferoneita käytetään vielä alkaneellakin vuosikymmenellä, uusilla lääkkeillä kun on paremman tehon kääntöpuolena vakavien haittojen riski. 

Kari Cantell uskoi jo kolmekymmentä vuotta sitten, että interferoneja tullaan 2000-luvulla käyttämään rutiininomaisesti monien tautien hoitoon.

Alfainterferonia käytetään nykyisin liitännäishoitona pahanlaatuiseen melanoomaan ja aids-potilailla esiintyvään Kaposin sarkoomaan. Lisäksi alfainterferoni on tärkeä osa hoitoa kroonisissa B- ja C-hepatiitti-infektioissa, joita sairastaa maailmassa noin 600 miljoonaa ihmistä. Hepatiittivirukset aiheuttavat maksakirroosia ja -syöpää.

Toiveeni interferonien laaja-alaisesta käytöstä toteutui, iloitsee eläkepäiviään viettävä Cantell.


Pelastus pandemioissa?

"Interferonien käyttö tautien ehkäisyssä ja hoidossa vaatii paljon tietoa, ja tällä alalla riittää tutkimustyötä vuosikymmeniksi eteenpäin", Cantell kirjoitti vuonna 1980 Tiede 2000 -lehdessä. Nykyisin erilaisten interferonien vaikutustavat soluissa tiedetään jo hyvin. Interferoneita tuotetaan bioteknisesti kolibakteerissa, ja ne on hyväksytty lääkkeiksi. Tutkimustyö ei silti ole ohi.

Pamela Österlund toivoo tutkimuksia siitä, miten interferoneja voisi hyödyntää tulevissa pandemioissa.

- Asialla on spekuloitu, mutta varsinaiset tutkimukset puuttuvat. Ajatellaan, että interferonihoito on kallista ja tautina influenssa on useimmiten lievä. Riskitapauksissa lääke saattaisi kuitenkin olla tärkeä.

Influenssapandemia ei ole ainoa ihmiskunnan virusuhka. Interferonin on todettu estävän myös muun muassa äkillistä vakavaa keuhkotieoireyhtymää eli sarsia apinoilla. Tästä raportoi Nature Medicine -lehti vuonna 2004.

Kenties interferonien tarina saa vielä jatko-osan.


Mari Heikkilä on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti,
mikrobiologi ja Mediuutiset-lehden toimittaja.





Interferonien vuodet


1957 Alick Isaacs ja Jean Lindenmann julkaisevat ensimmäiset tutkimuksensa. He ristivät löytämänsä proteiinin interferoniksi.


1963 Kari Cantell onnistuu puhdistamaan valkosoluista interferonia. Suomalaisen alfainterferonin tuotanto käynnistyy.


1969 Cantellin puhdistamaa interferonia annetaan ensimmäistä kertaa potilaalle.


1970-luvulla selviää, että interferoneja on erilaisia: sidekudossolujen tuottama fibroblasti-interferoni eli beetainterferoni sekä valkosolujen tuottamat alfa- ja gammainterferoni. Interferoneja aletaan kokeilla monenlaisiin sairauksiin. Sivuvaikutuksina potilaille ilmaantuu tilapäisesti kuumetta ja flunssan kaltaisia oireita. Ilmenee, että osa virustautien oireista johtuukin elimistössä infektion aikana syntyneistä interferoneista.


1978 Charles Weissman saa geeninsiirron avulla kolibakteerit valmistamaan biologisesti aktiivista ihmisen valkosoluinterferonia. Interferonin tuottaminen helpottuu.


1981 ensimmäinen potilas saa injektiona biosynteettistä interferonia.


1980-luvulla selviää, että interferonien ohella on suuri joukko syntytavaltaan ja vaikutuksiltaan samankaltaisia proteiineja, sytokiineja. Niitä ja niiden vasta-aineita käytetään nyt monien tautien hoidossa.


1986 SPR:n veripalvelun tuottama valkosoluinterferoni, Finnferon-alpha, rekisteröidään Suomessa lääkkeeksi. Myyntilupa myönnetään aluksi kurkunpään papilloomien ja karvasoluleukemian hoitoon. Myöhemmin käyttöaiheet laajenevat.


1996 Ms-taudin interferonihoidot alkavat Suomessa, kun beetainterferoni 1b tulee markkinoille.


2000-luvulla interferonien myynti kasvaa nopeasti. Vuosikymmenen alussa se on noin 1,5 miljardia dollaria ja lopussa yli 8 miljardia dollaria.


Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018