Lokakuun 11. päivänä 2002 tapahtui Myyrmannin kauppakeskuksessa Vantaalla voimakas räjähdys. Seitsemän ihmistä sai surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui. Tässä kuvataan Suomen oloissa harvinaisen laajamittaista rikostutkintaa

Teksti: Kimmo Himberg

Lokakuun 11. päivänä 2002 tapahtui Myyrmannin kauppakeskuksessa Vantaalla voimakas räjähdys. Seitsemän ihmistä sai surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui. Tässä kuvataan Suomen oloissa harvinaisen laajamittaista rikostutkintaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2010Perjantai-ilta pääkaupunkiseudun kauppakeskuksessa. Ihmisvilinää, aloitellaan viikonlopun viettoa. Sulkemisaika lähestyy, väki harvenee, tehdään viimeisiä ostoksia.Kahtakymmentäviittä minuuttia vaille kahdeksan tapahtuu valtava räjähdys. Myyrmannin lähes pyöreä keskusaukio vaurioituu pahoin, seinä- ja kattolevyjä ja lasia putoaa ja murskautuu lattialle. Paljon pahempaa ilmenee pian räjähdyksen jälkeen: yhteensä seitsemän ihmistä on kuollut ja suuri joukko loukkaantunut. Myöhemmin lasketaan, että 164 henkilöä on tarvinnut hoitoa.Helsingin hätäkeskukseen ja Vantaan poliisin hätänumeroon tehdään minuuteissa useita kymmeniä ilmoituksia tapahtuneesta. Tiedot vaihtelevat, mutta kaikista käy ilmi, että on kyse täysin poikkeuksellisesta onnettomuudesta. Ensimmäiset ambulanssit ovat paikalla kahden minuutin kuluttua ensimmäisestä soitosta, ensimmäinen poliisipartio viiden minuutin kuluttua.Onnettomuuden tapahduttua viranomaisten tärkein tehtävä on aina pelastustoiminta ja sen turvaaminen. Myyrmanniin saapuu lyhyessä ajassa paljon ensihoito- ja pelastusyksiköitä. Myös poliisitutkinta aloitetaan kuitenkin jo puolen tunnin kuluttua.

Kaasuonnettomuus vai terrori-isku?Räjähdyksen kokeneilla ei ole käsitystä sen aiheuttajasta. Jotkut todistajat arvelevat syyksi kaasua. Hyvin pian kuitenkin selviää, ettei kiinteistössä ollut mitään kaasulaitteita, jotka olisivat voineet räjähtää. Alkuhämmennyksessä ja paniikissa muistellaan myös, että paikalla oli klovni, joka täytti lapsille ilmapalloja – ehkäpä hänen kaasupullonsa...? Tosiasiassa palloja täytettiin yksinkertaisella käsipumpulla.Näistä arveluista heijastuu silminnäkijätodistelun yleinen ongelmallisuus: on poikkeuksellista, että ihminen kykenee sokeeraavassa tilanteessa, ehkä paniikissa, tekemään täsmällisiä havaintoja ja muistaa ne tilanteen mentyä ohi. Tämä on yksi syy, miksi nykyaikainen rikostutkinta yhä enemmän nojaa teknisiin menetelmiin.Jos kyseessä ei siis ollut onnettomuus, vaihtoehdot ovat yhä huolestuttavampia. Tahallinen teko? Ehkä jopa terrori-isku? Maailmalta kertyneen kokemuksen mukaan tällaisessa tapauksessa pitää valmistautua siihen, että räjähdyspanoksia on asetettu useita. Sen vuoksi poliisi tyhjentää kauppakeskuksen heti, kun hoidon tarpeessa olleet uhrit on viety pois. Pommiryhmä koirineen tutkii alueen, ennen kuin räjähdyspaikan tutkinta voidaan aloittaa.

Ennätystyöläs tutkinta alkaaVakavankin rikoksen tapahtumapaikan tutkii yleensä yhden poliisilaitoksen rikostekninen yksikkö, usein vain kahden rikospaikkatutkijan voimin. Myyrmannin räjähdyksen tekniseen rikostutkintaan osallistuu tutkijoita seitsemästä poliisilaitoksesta ja Keskusrikospoliisista. Ensi tuntien aikana ymmärretään, että edessä on ehkäpä kaikkien aikojen työläin tekninen tutkinta.Poikkeuksellisia rikoksia ja niiden tutkintaa jälkikäteen tarkasteltaessa unohtuu joskus, että tutkinnan alkutilanteessa ei ole vielä mitään siitä tiedosta, jonka jälkeenpäin tunnemme. Myyrmannin tutkinnan alkuvaiheessa tavoitteeksi ei siis aseteta pelkästään räjähdyksen syyn ja mahdollisen räjäyttäjän henkilöllisyyden selvittämistä. On myös selvitettävä räjähdyspanoksen, mahdollisen pommin, rakenne, samoin kuin se, onko räjäyttäjä toiminut yksin. Nämä tiedot auttavat päättelemään, onko aihetta varautua uusiin räjähdyksiin, kukaties jossain toisaalla.

”Hän saattaa olla tekijä”Päinvastoin kuin elokuvissa todellisuuden rikospaikkatutkinta on äärimmäisen tarkkaa ja siksi hidasta. Paikka dokumentoidaan kuvaamalla ja piirtämällä, ja laboratoriotutkimuksia varten kerätään näytteitä. Tuntien kuluessa räjähdyksestä Myyrmanniin kokoontuu yli 20 rikospaikkatutkijaa, Rikosteknisen laboratorion asiantuntijaa ja oikeuslääkäriä. Alkaa tekninen tutkinta, joka jatkuu pitkälle seuraavan vuoden kevääseen.Kauppakeskuksen keskusaukio on kokenut täydellisen hävityksen. Sen lattia on täynnä debristä, sekalaista jätettä: seinä- ja kattolevyjen palasia, lasinsirpaleita, metallia. Vahinkojen perusteella ei ole vaikea alustavasti todeta, että räjähdys on tapahtunut juuri keskusaukiolla. Täällä olleet uhrit ovat myös saaneet pahimmat vammat. Välittömästi kuolleet ovat tutkinnan alkaessa vielä paikoillaan, ja oikeuslääkärit suorittavat alustavia tutkimuksiaan. Yhden kohdalla Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön päällikkö, itsekin kokenut rikospaikkatutkija, toteaa lyhyesti: ”Hän saattaa olla tekijä.” Ammattilaisen arvio osoittautuu sittemmin oikeaksi.Jossakin tuon lattiaa peittävän jätteen joukossa ovat ne jäännökset, jotka pommista ovat jäljellä. Niiden perusteella pitää päätellä pommin rakenne. Mutta tällaista jätettä ei noin vain lakaista säkkeihin ja viedä pois. Päivien ajan osa tutkijoista käy läpi koko lattiapinnan. He poimivat jokaisen huomionarvoisen esineen ja merkitsevät löytöpaikan tarkoin pohjapiirrokseen.

Räjähdyspiste paikantuuTutkijat kiinnittävät heti alussa huomiota siihen, että ehjiksi jääneissä seinäpinnoissa ja metallisissa jäteastioissa ja hissin ovissa on tuhansia pieniä painaumia. Lattian jäteaineksesta löytyy selitys: tuhansittain lyijy- ja teräshauleja, joiden ainoa mahdollinen alkuperä on itse pommi. Uhrien vammat ovat yleisimmin juuri haulien aiheuttamia.Pinnoille ja rakenteille aiheutuneiden vaurioiden vakavuuden perusteella räjähdyspiste kyetään pian paikantamaan keskusaukion lattiatason tuntumaan, lähes keskellä olevan istuinympyrän sivuun, missä on seissyt teräsrakenteinen, valurautapohjainen roska-astia. Astia löytyy läheltä kaatuneena ja pahoin vaurioituneena. Räjähdyslieska on tehnyt sen pohjaan reiän ja tunkeutunut edelleen useiden senttimetrien syvyyteen betonilattiaan. Tämä antaa aiheen olettaa pommin rakenteen olleen sellainen, että räjähdyksellä on ollut niin sanottu ontelovaikutus: sen voima purkautui erityisen voimakkaasti yhteen suuntaan. Tämän perusteella päätellään alustavasti, että pommi on rakennettu muodoltaan suppilomaiseen kuoreen. Myöhemmin ilmenee, että kyseessä mitä ilmeisimmin oli kahden litran muovinen virvoitusjuomapullo, jonka kaulaosa todellakin kapenee suppilomaisesti.

Jäämiä lennokkien polttoaineestaRikosteknisen laboratorion räjähdeasiantuntija ottaa räjähdyspisteestä ja sen ympäristöstä useita näytteitä. Ensimmäisen vuorokauden aikana laboratorion analyyseissä todetaan, ettei näytteissä ole tavanomaisten siviili- tai sotilaskäyttöön tarkoitettujen räjähdysaineiden jäämiä. Sen sijaan löydetään jäämiä nitraatista, mikä on huomionarvoista, sillä nitraattisuolat ovat tunnettuja hapettimia muun muassa erilaisissa omatekoisissa räjähdysaineissa.Se, ettei analyyseissä löydetty kaupallisia räjähdysaineita, antaa tutkijoille aihetta pessimismiin, sillä räjähdysaineen koostumuksen selvittäminen muuttuu hakuammunnaksi. Räjähtäviä seoksia voi valmistaa lukemattomin tavoin, ja mahdollisia komponentteja on suuri määrä. Nyt rikoskemistit työskentelevät ympäri vuorokauden. Pommin rakennetta koskevia tietoja kaivataan nopeasti, sillä ne auttavat päättelemään, onko jossain toisaalla valmisteilla tai jo asennettuna muita samanlaisia. Lisää hyödyllistä tietoa saadaankin jo saman viikonlopun aikana, kun tutkijat seulovat useita näytteitä eri analyysimenetelmillä. Räjähdyspisteen läheisyydestä on löytynyt urheilutossu, johon on iskeytynyt kappale roska-astiasta irronnutta metallia. Se on siis ollut aivan astian vieressä, eli se on voinut olla pommin asettajan jalassa räjähdyshetkellä. Tossua tutkitaan, ja muiden analyysien ohella siitä määritetään haihtuvia yhdisteitä menetelmällä, jota kutsutaan headspace-kaasukromatografiaksi. Analyysissä löydetään muun muassa lennokkipolttoaineena käytettävän nitrometaanin jäämiä. Tällaiseen löydökseen ei räjähdysainetutkimuksissa ole koskaan ennen törmätty, ja tutkijat ovat aluksi epäuskoisia.

Tekijän henkilöllisyys selviääSamaan aikaan nyt jo rikokseksi varmistuvan tapahtuman tutkimukset etenevät toisaalla. Tapaus on lauantain vastaisena yönä määrätty Keskusrikospoliisin tutkittavaksi, ja tutkinta etenee laajalla rintamalla. Räjäyttäjäksi oletetun henkilöllisyys on selvinnyt. Nuori kemian opiskelija oli kiinnostunut räjähdysaineista ja oli vaihtanut internetissä tietoja muiden samanhenkisten kanssa. Oletus nitrometaanista räjähdysaineen komponenttina saa vahvistuksen, kun hänen kotoaan löytyy tyhjä lennokkipolttoainepullo. Räjähdyspaikan nitraattilöydös täsmentyy samalla ammoniumnitraatiksi.Pommin rakenne alkaa siis olla selvillä jo ensimmäisen viikonlopun aikana: ammoniumnitraattia ja nitrometaania limonadipullossa, jonka ympärille oli ilmeisesti teipattu suuri määrä hauleja.Keskeinen kysymys on kuitenkin avoin: miksi räjähdys tapahtui? Oliko tekijä tarkoittanut sen tapahtuvaksi juuri näin? Teknisen rikostutkinnan asiantuntijat haluavat selvittää, miten pommi on laukaistu, sillä tämä auttaa saamaan vastaukset näihin keskeisiin kysymyksiin.

Roska ja jäte seulotaan tarkoinKun räjähdysjäte on tutkittu paikalla, se kootaan muovilaatikoihin ja siirretään Keskusrikospoliisin tiloihin jatkotutkimuksia varten. Myös tämä keruu tehdään siten, että jokainen tuleva löydös on mahdollista paikantaa tietylle suppealle alueelle Myyrmannissa.Joukko rikosteknikoita seuloo seuraavien kuukausien aikana yli 750 kiloa räjähdysjätettä. Työvälineinä käytetään pieniä harjoja ja pinsettejä. Mielenkiintoiset löydökset ryhmitellään materiaalin ja löytöpaikan mukaan.

Räjähti ilmeisesti etuajassaHuomionarvoisia näytteitä alkaa kerääntyä, ja vähitellen niitä on niin paljon, että voidaan päätellä pommissa olleen omatekoinen ajastinlaite ja sähkönallin kaltainen sytytin. Ajastinta ja sytytintä ei saada kuitenkaan rekonstruoiduksi, sillä liian paljon materiaalia on lopullisesti tuhoutunut räjähdyksessä.Tämän jälkeen siirrytään spekulaatioihin: ajastinta tuskin tarvitaan, jos pommin on tarkoitus räjähtää rakentajansa käsissä, kuten nyt sattui. Mutta milloin räjähdys oli tarkoitettu tapahtuvaksi ja missä, jää ikuiseksi salaisuudeksi.Räjähdyspanoksen tarkka sijainti saadaan määritetyksi räjähdyspaikalla tehdyissä rekonstruktioissa. Useiden haulien lentorata selvitetään iskemäjälkien perusteella. Lentoradat merkitään langoilla, ja niiden risteämiskohta ilmaisee räjähdyspisteen, joka on aiemmin arvioidun mukaisesti roskasäiliön kohdalla noin yhden metrin korkeudella maasta eli säiliön kannen korkeudella. Se, oliko tekijän ollut tarkoitus sijoittaa pommi esimerkiksi piiloon roskasäiliöön, jää varmuudella selvittämättä.Toisessa rekonstruktiossa keväällä 2003 tehdään puolustusvoimien tutkimuskeskuksen koealueella Ylöjärvellä koeräjäytyksiä pommeilla, jotka rakennetaan tutkimuspäätelmien mukaan. Koeräjäytysten tuhovoima vastaa varsin tarkoin Myyrmannissa koettua.

Esimerkki varoittaa kokeilijoitaVielä kahdeksan vuotta sitten tutkijat pohtivat vakavasti, onko turvallista julkaista tiedot räjähdysaineen selvitetystä koostumuksesta. Internetin arkipäiväistyminen on tehnyt kysymyksestä tarpeettoman: kaikki tieto räjähdysaineista ja pommien valmistuksesta on joka tapauksessa kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Myyrmannin räjähdys oli sikäli huomionarvoinen, että nitrometaani-ammoniumnitraattiräjähdettä ei tiettävästi ollut ennen sitä tavattu missään päin maailmaa.Myyrmannin räjähdys oli ensimmäinen 2000-luvun kansakuntaa järkyttäneistä rikoksista. Tekninen rikostutkinta oli poikkeuksellisen vaativa ja pitkäkestoinen. Työn tulokset tuntuvat jälkikäteen vähäisiltä valtavaan työmäärään nähden, mutta ne varmistivat osaltaan tärkeän havainnon: kyse oli yksittäisen nuoren asianharrastajan teosta, jonka onnettomaan lopputulokseen mitä ilmeisimmin myötävaikutti tietojen ja taitojen puute. Tekijä oli vasta aloittanut opintonsa ja vieraili räjähdekeskusteluissa kritiikittömillä keskustelupalstoilla. Uhrien vahingot olivat järkyttävät, mutta tapahtuma on toivottavasti saanut muut nuoret kokeilijat varovaisemmiksi.

Kimmo Himberg on Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja ja vieraileva professori Amsterdamin yliopistossa.Rikosteknisestä tutkinnasta aiemmin: Murha ratkeaa laboratoriossa, Tiede 1/2000 tai tiede.fi/arkisto

Miten kauan rikospaikka säilyy neitseellisenä?Rikospaikka muuttuu nopeasti, kun siellä liikutaan. Jälkiä häviää, ja asiaankuulumattomia uusia jälkiä syntyy. Siksi rikospaikan mahdollisimman täydellinen eristäminen asiattomien liikkumisen estämiseksi on rikospaikkatutkinnan ensimmäisiä toimenpiteitä.

Mistä tuntematon vainaja yleensä tunnistetaan?Tunnistaminen voi perustua puhtaasti ulkonäköön ja henkilökohtaiseen omaisuuteen, kuten henkilöllisyysasiakirjoihin ja koruihin. Suomessa tunnistus kuitenkin varmistetaan aina dna:sta, sormenjäljistä tai hampaistosta, mieluiten näistä kaikista.

Miten pienestä näytteestä saa dna-sormenjäljen?Rikostutkinnan dna-analyysimenetelmistä on kehitetty yhä herkempiä. Kokeellisesti on päästy jo kymmenien molekyylien tasolle, silminnäkymättömiin määriin.

Miten pitkältä ajalta on tallessa turvakamerakuvia?Tälle ei ole yhtenäistä käytäntöä. Tallennusaika voi vaihdella riippuen siitä, miten valvonnan järjestäjä on tarpeen määritellyt.

Voiko väärennetyn sormenjäljen paljastaa?Tiedossa ei ole tapauksia, jolloin rikostutkinnassa olisi tehty virhetunnistus varsinaisen sormenjälkiväärennöksen, sormenjäljen kopion, perusteella. Asiantuntija kykenee paljastamaan tällaisen väärennöksen. Sen sijaan väärennöksellä voi harhauttaa osaa sormenjälkitunnistukseen perustuvista laitteista esimerkiksi kulunvalvonnassa.

Miksi ihmiset tunnustavat olemattomia tekoja?Julkisuutta saaneiden selvittämättömien rikosten tekijöiksi ilmoittautuu lähes säännönmukaisesti useita henkilöitä. Taustalla voivat olla mielenterveysongelmat, joskus pelkkä julkisuushakuisuus.

Paljonko on selvittämättömiä henkirikoksia?Lähes joka vuosi pieni määrä henkirikoksia jää selvittämättä. Lisäksi on oletettavaa, että osa pysyvästi kadoksiin jääneistä henkilöistä on joutunut henkirikoksen uhriksi. Viimemainitusta seikasta johtuen aivan täsmällistä lukua ei ole mahdollista antaa. Sodanjälkeiseltä ajalta Suomessa on selvittämättömiä henkirikoksia yli 200.

Miksi jotkut vainajat muumioituvat?Vainaja voi muumioitua esimerkiksi kuivassa tilassa, jonka lämpötila ei ole liian korkea ja jossa ilma vaihtuu. Eri puolilla Eurooppaa vanhoja muumioita on toisaalta löydetty soista, jolloin selityksenä ilmeisesti on hapettomuus.

Seteleille on lukija, mutta mistä tunnistaa väärennetyn kolikon?Myös kolikkoautomaateissa on tunnistimet, jotka pystyvät seulomaan osan väärennetyistä kolikoista. Kuten seteleidenkin tapauksessa, koneet eivät kuitenkaan pysty täydelliseen suoritukseen. Asiantuntija käyttää tunnistukseen aitojen kolikoiden tunnettuja visuaalisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, joista osa ei ole julkista tietoa.

Onko olemassa kengänpohjarekisteri?Kyllä on. Sitä kutsutaan jalkineenjälkirekisteriksi, ja sitä käytetään varsinkin asuntomurtojen ja muiden päivittäisrikosten tutkinnassa. Rekisteriin tallennetaan muun muassa rikospaikoilta löydettyjä jälkiä.

Käyttääkö poliisi grafologiaa?Ei käytä. Käsialan persoonallisuutta tarkastelevalla grafologialla ei ole riittävää tutkimusperustaa, eikä alan menetelmiä ole todettu riittävän luotettaviksi oikeudellisiin näyttöihin. Rikostutkinnassa suoritetaan niin sanottua oikeudellista käsialanvertailua käsinkirjoitetun tekstin aitouden selvittämiseksi, mutta se ei ole grafologiaa.

Minkä perusteella veripisarasta näkee, onko se ihmisen vai jonkin eläimen?Sitä ei näekään. Asia on selvitettävä analysoimalla verestä lajityypillisiä tekijöitä.

Paljonko dna:n tutkiminen on lisännyt rikosten selviämisprosenttia? Vaikutusta selviämisprosenttiin on mahdotonta arvioida. Suomessa tehdään vuosittain satojatuhansia rikoksia, mutta dna-tutkimusta käytetään niistä vain runsaan viidentuhannen selvittämiseen. Siksi tilastollinen vaikuttavuus ei ole suuri. Dna-rekisteristä saadaan nykyään vuosittain noin 2 000 osumaa: selvittämättömään rikokseen löydetään tekijäehdokas.

Liikkuuko rahanpesussa oikeaa rahaa?Rahanpesussa pyritään hävittämään laittomin keinoin hankitun rahan tai omaisuuden alkuperä niin, etteivät lainvalvontaviranomaiset pysty perimään niitä rikoksentekijältä takaisin. Rahanpesussa liikutellaan myös käteisvaroja.

Onko tosielämässä tv-sarjan Monkin kaltaisia rikostutkijoita, jotka vain rikospaikkaa katselemalla näkevät, mitä on tapahtunut?Kokeneiden tutkijoiden sanotaan usein ”lukevan” rikospaikkaa, ja epäilemättä tälläkin alalla on erityislahjakkuuksia. Monk lienee kuitenkin yksin omassa luokassaan. Yleensä tapahtumainkulun selvittäminen on työlästä ja vaatii monen ammattilaisen yhteistyötä.

Voiko omat sormenjälkensä ja dna-jälkensä tuhota?Jos tarkoitetaan, voiko sormenpäänsä tai dna:nsa tuhota niin, ettei jättäisi tällaisia jälkiä, vastaus on ei. 1900-luvun alkupuolella maailmalla raportoitiin, että rikolliset koettivat tuhota sormenpäiden ihoa esimerkiksi hiomalla tai hapolla. Varsin pian iho kuitenkin korjaantui ennalleen. Dna:ta ei voi tuhota tuhoamatta kaikkia sitä sisältäviä soluja.

Tiede-lehti kysyi rikosteknisestä tutkimuksesta, Keskusrikospoliisin asiantuntijat vastasivat.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018