Jos avioliitot lakkautettaisiin kokonaan,nyky-Suomessa kärsisivät lähinnä keskivertomiehet.

Juuri nyt -sarja

Teksti: Marko Hamilo

Pitääkö avioliiton olla sukupuolineutraali? Homot ja lesbot katsovat, että heillä kuuluisi tasa-arvon nojalla olla oikeus avioliittoon siinä missä heteropareillakin. Yhdenvertaisuutta voi kuitenkin tarkastella toisestakin näkökulmasta.

Historiallisestihan avioliitossa oli kyse seksuaalisuuden yhteiskunnallisesta sääntelystä. Seksi ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella oli vuosisatojen ajan syntiä ja rikos. Esi- ja ulkoaviollinen heteroseksi laillistettiin Suomessa jo 1920-luvulla, vaikka sosiaalisten normien vallankumous antoi odottaa itseään 1960-luvulle. Heteroseksuaalisuuden yhteiskunnallinen vapautuminen oli pitkä ja asteittainen prosessi.

Homoseksuaalisuus lakkasi Suomessa olemasta rikos vuonna 1971. Homot siis siirtyivät suoraan täyskiellosta heteroiden kanssa yhdenvertaiseen vapauteen. Sen jälkeen on säädetty laki rekisteröidystä parisuhteesta, ja nyt puhutaan jo avioliitosta. Miksi valtion on pitänyt alkaa kontrolloida samaa sukupuolta olevien parisuhteita, kun samaan aikaan avoliiton ja avioliiton eroa heterosuhteissa on liudennettu?

Ennemminkin voisi kysyä, onko avioliitto tarpeellinen instituutio enää heterosuhteissakaan. Mitä tapahtuisi, jos avioliitto lakkautettaisiin?

Yksiavioisuutta muutenkin

Jos 1800-luvun vasemmistolaisilta yhteiskuntakriitikoilta kysytään, ilman avioliittoa ihmiset palaisivat luonnolliseksi oletettuun promiskuiteettiin eli moniavioisuuteen.

Suomalainen antropologi ja evoluutiopsykologian klassikko Edvard Westermarck oli toista mieltä. Hän kirjoitti väitöskirjassaan avioliiton historiasta 1891 aikansa muodikkaita promiskuiteettiteorioita vastaan.

Westermarckin mukaan antropologien keräämät havainnot maailman kulttuureista todistivat, ettei yksiavioisuus ollut vain porvarillista hapatusta tai kristillinen instituutio. Maailman kulttuureissa monivaimoisuus osoittautui harvinaiseksi, eikä täyttä promiskuiteettia saati monimiehisyyttä tavattu juuri miltään heimolta.

Vihkiminen todistajien takia

Eikä avioituminen välttämättä ole kaivannut kirkkoakaan. Ilman papin aamentakin on Suomessa solmittu päteviä avioliittoja.

"Avioliittoa koskevissa kiistoissa unohdetaan usein, että kirkollisella vihkimisellä on Suomessa ja muualla Euroopassa paljon kristinuskoa lyhyempi historia", kirjoitti Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Vanhastaan nimittäin jo kihlaus oli sitova sopimus. Kun sen jälkeen isä antoi hääjuhlan yhteydessä morsiamen käden sulhasen käteen ja johdatti parin aviovuoteeseen, sopimus vain pantiin täytäntöön.

Vainio-Korhosen mukaan kirkollinen vihkiminen on uudempi lisä, jota katolinen kirkko yritti juurruttaa yleiseksi käytännöksi keskiajalta lähtien. Papin aamen ei kuitenkaan ollut juridisesti pakollinen ennen vuonna 1734 säädettyä lakia.

Hääjuhla on modernin ihmisen näkökulmasta romanttinen rituaali. Kirkollinen vihkiminen oli aikanaan tärkeä siitä paljon käytännöllisemmästä syystä, että näin avioliitolle oli todistajat, selittää Helsingin yliopiston oikeushistorian dosentti Mia Korpiola.

Vaikka avioliitto oli periaatteessa juridisesti pätevä ilman papin aamentakin, näytöstä saattoi syntyä kiistaa. Siis hieman samaan tapaan kuin suullinen työsopimus nykyään: periaatteessa täysin pätevä, käytännössä hankala todistaa.

Sukujen välinen taloussopimus

Romanttinen nykyihminen helposti myös tulkitsee avioliiton kahden yksilön väliseksi liitoksi. Alkujaan avioliitto oli kuitenkin ennen kaikkea sukujen välinen sopimus, jonka vaikuttimet eivät liittyneet niinkään miehen ja naisen väliseen tunnesiteeseen vaan taloudellisiin tekijöihin. Suvuille avioliitot olivat keino kontrolloida omistussuhteita, Korpiola sanoo.

Toisiinsa rakastuneet mies ja nainen saattoivat kuitenkin joskus uhmata sukujen tahtoa. Kirkon asenne sen sijaan vaihteli. Korpiolan mukaan katolinen kirkko oli tässä kysymyksessä – ehkä hieman yllättäen – luterilaista enemmän yksilöiden oikeuksien puolella. Uskonpuhdistuksen jälkeen korostettiin enemmän perheenpään valtaa.

Suojeli lapsia, sitten miehiä

Avioliiton on usein ajateltu suojelevan heikompia osapuolia. Nuiva suhtautuminen esi- ja ulkoaviolliseen seksiin on turvannut monelle lapselle isän huolenpidon ja elatuksen.

– Varsinkin köyhät naiset, köyhien naisten vanhemmat, kunnolliset beetamiehet ja valtio ovat hyötyneet vahvasta avioliitosta ja vallitsevasta yksiavioisuudesta, sanoo Henry Laasanen, joka valmistelee miesten tasa-arvosta väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon.

Ilman yksiavioisuuteen kannustavia sosiaa­lisia normeja kaikkein halutuimmat miehet, "alfaurokset", vievät naiset keskinkertaisilta "beetamiehiltä". Seksuaalisten markkinoiden näkökulmasta perinteistä avioliittoa voikin pitää eräänlaisena tavallisten miesten liittona alfauroksia vastaan. Naisten taloudellinen itsenäisyys sotki pakan.

– Kun naiset ovat päässeet taloudellisesti omilleen, vahvasta avioliitosta on tullut heille yhä enemmän taakka. Valtiosta on tullut kelvollinen aviomiehen korvike.

Liiton ehtoja kevennetty

Itsenäistyneiden naisten intresseissä onkin ollut avioliiton ehtojen keventäminen, Laasanen toteaa.

Avioliiton sisältö on Laasasen mukaan vesittynyt lähes olemattomiin, kun avioliiton oikeusvaikutukset ovat laimentuneet: avioeron saanti on helpottunut, ja esi- ja ulkoaviollisesta seksistä on tullut laillista ja moraalisestikin suhteellisen hyväksyttyä.

– Häviäjiä ovat olleet töissä käyvät tylsät kunnon miehet, joiden valtti on ollut elatuskyky. Vahvassa avioliitossa ennen hyvinvointivaltiota heillä oli suotuisa asema, mutta nyt he jäävät pariutumisessa alfojen jalkoihin. He joutuvat koko lystin maksumiehiksi hyvinvointivaltion tulonsiirtojen ja elatusmaksujen kautta.

Konservatiivien kiusaksi?

Heterosuhteiden sääntely on perustunut historiallisesti siihen, että miehen ja naisen suhteesta voi syntyä lapsi, joka tarvitsee elatusta – ja toisaalta perii suvun omaisuuden. Mihin homot ja lesbot tarvitsevat avioliittoa?

– En näe homoavioliittoa kuin hyvin pienenä asiana, jolla tuskin tulee olemaan valtaisaa kannatusta, Laasanen sanoo.

– Homoliittojen edistämisessä lieneekin kyseessä lähinnä symbolinen kampanja konservatiiveja vastaan, jonka takana ovat pikemmin antikonservatiivit kuin homot itse.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2011

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. 

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.