Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Puheenaihe-sarja

Teksti: Marko Hamilo

Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2012

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määrittämä viikoittaisen käytön riskiraja on naisilla 16 ja miehillä 24 alkoholiannosta, esimerkiksi kolmanneslitran keskiolutpullollista tai 12 senttilitran viinilasillista. Suurkuluttajan kriteerit täyttyvät myös, jos mies juo kerralla yli 7 tai nainen yli 5 annosta.

Terveysriski kasvaa kuitenkin jo pienemmästä määrästä, tähdensi yleislääketieteen erikoislääkäri Esti Laaksonen heinäkuussa MTV3:n haastattelussa. Hänen mielestään viralliset riskirajat ovat liian korkeat.

Laaksosen mukaan naisilla jo yksi päivittäinen annos lisää rintasyövän riskiä ja kaksi altistaa maksakirroosille. Kohtuukäytöksi Laaksonen kutsuu 1–4 annosta viikossa.

Tilkka hellii sydäntä

Terveellisimmän mahdollisen juomatavan etsintä on melkoista tasapainoilua. Mikä on pahasta maksalle tai haimalle, voi olla hyväksi sydämelle.

– On olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa näkyy alkoholin vaikutus sekä kokonaiskuolleisuuteen että eritoten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, sanoo kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.

Alkoholin haittoja suhteessa juotuun määrään kuvaa j-kirjainta muistuttava J-käyrä. Sen mukaan pienistä alkoholimääristä on enemmän hyötyä kuin haittaa, eli kohtuukäyttäjä elää raitista pidempään. Vähän suuremmilla määrillä hyödyt ja haitat asettuvat tasapainoon ja ovat täysin raittiin tasoa. Tätä enemmän juovan elämää hallitsevat viinan varjopuolet.

Kauhasen mukaan J-käyrän haitattomin alue osuu naisilla noin 1–2 päiväannoksen kohdalle, miehillä hivenen ylemmäksi.

Mutta rasittaa maksaa

Kauhanen ei silti suosittelisi alkoholia terveysvaikutteiseksi tuotteeksi oikein kenellekään. Yksilölliset alttiudet erilaisille sairauksille tunnetaan vielä huonosti.

– Pienetkin alkoholiannokset jatkuvasti nautittuna pitävät maksaa rasitustilassa ja alkavat lisätä alkoholimaksasairauksien riskiä, eikä nykyisin pystytä ennustamaan, ehkäistyykö ihmisen sydänkohtaus vai ehtiikö maksa vaurioitua ennen sitä, Kauhanen sanoo.

– Ihan pienillä annoksilla maksakirroosin riski on toki pieni, mutta se on olemassa, ja naiset voivat sairastua miehiä nopeammin.

Vaikka pari kolme pulloa keskiolutta joka ilta voisi teoriassa olla isolle miehelle ihan terveellinen alkoholimäärä, siinä pysyminen saattaa olla vaikeaa.

– Harva alkoholin käyttäjä ainakaan Suomessa pitäytyy kiltisti sellaisessa tasaisen pienessä kulutuksessa, jossa hyödyt olisivat suurimmillaan. Kulutus vaihtelee, ja varsinaiset ryypingit ovat aina haitallisia, Kauhanen muistuttaa.

– Yleistä on sekin, että päivittäin käytetyt alkoholimäärät alkavat kasvaa, aluksi ehkä pikku hiljaa, mutta joillakuilla hyvinkin pian. Mahdollisuus, että alkoholi aiheuttaa riippuvuutta, on aika merkittävä.

Juontitapakin vaikuttaa

Kauhasen mukaan alkoholin haitat ovat yllättävän kulttuurisidonnaisia. Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa J-käyrä nousee nopeammin ylös suojaavalta alueelta kuin monissa eurooppalaisissa aineistoissa.

– Syy voi olla muussa kuin alkoholissa itsessään, Kauhanen arvelee. Näyttöä on esimerkiksi siitä, että väkevä calvados tai brandy kuuman kahvin kanssa tyhjään vatsaan on syöpäriskiä ajatellen selvästi huonompi idea kuin punaviini salaattiaterian kera, Kauhanen vertaa.

Yksilö voi ottaa huomioon ne riskitekijät, joista hän on tietoinen. Jos on jo diagnosoitu maksa- tai haimasairauksia, ei tietenkään ole järkevää kuormittaa näitä elimiä yhtään enempää. Jos suvussa esiintyy alkoholismia, kannattaa varoa päivittäiselle kohtuukäyttäjälle salakavalasti kehittyvää riippuvuutta.

Eikä alkoholin suojaavasta vaikutuksestakaan ole todennäköisesti hyötyä, jos suvussa ei ole sydän- ja verisuonitauteja ja omat kolesteroliarvot ovat kunnossa.

Vähentää kannattaisi

Pitäisikö yhteiskunnan virallisia suosituksia sitten madaltaa?

Kauhasen mukaan eri tutkimuksissa on saatu eri arvioita siitä, missä kohdassa suojaava vaikutus häviää. Eräässä eri maiden väestötutkimuksia yhdistelleessä isossa selvityksessä alkoholia käyttävien miesten kokonaiskuolleisuus kohtasi raittiiden tason vasta 3–4 annoksen päivittäisellä kulutuksella. Näinkin paljon juovat miehet siis elivät yhtä pitkään kuin kokonaan raittiit.

– Tulos on lähellä sitä rajaa, jonka suomalaiset terveysasiantuntijat aikoinaan lanseerasivat niin sanotuksi turvarajaksi, eli miehille 24 viikkoannosta, ei enempää.

Kun on saatu tietoa muista riskeistä, paine puristaa suosituksia tiukemmiksi on kasvanut.

– Miksipä ei, ovathan miehetkin J-käyrän pohja-alueella, jos kuluttavat vain 1–2 annosta per päivä, Kauhanen sanoo.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.