Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Puheenaihe-sarja

Teksti: Marko Hamilo

Lomakauden päätteeksi väiteltiin taas alkoholin haitoista ja hyödyistä. Kohtuulle on aina vain vaikea määrittää järkevää turvarajaa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2012

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n määrittämä viikoittaisen käytön riskiraja on naisilla 16 ja miehillä 24 alkoholiannosta, esimerkiksi kolmanneslitran keskiolutpullollista tai 12 senttilitran viinilasillista. Suurkuluttajan kriteerit täyttyvät myös, jos mies juo kerralla yli 7 tai nainen yli 5 annosta.

Terveysriski kasvaa kuitenkin jo pienemmästä määrästä, tähdensi yleislääketieteen erikoislääkäri Esti Laaksonen heinäkuussa MTV3:n haastattelussa. Hänen mielestään viralliset riskirajat ovat liian korkeat.

Laaksosen mukaan naisilla jo yksi päivittäinen annos lisää rintasyövän riskiä ja kaksi altistaa maksakirroosille. Kohtuukäytöksi Laaksonen kutsuu 1–4 annosta viikossa.

Tilkka hellii sydäntä

Terveellisimmän mahdollisen juomatavan etsintä on melkoista tasapainoilua. Mikä on pahasta maksalle tai haimalle, voi olla hyväksi sydämelle.

– On olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa näkyy alkoholin vaikutus sekä kokonaiskuolleisuuteen että eritoten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, sanoo kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.

Alkoholin haittoja suhteessa juotuun määrään kuvaa j-kirjainta muistuttava J-käyrä. Sen mukaan pienistä alkoholimääristä on enemmän hyötyä kuin haittaa, eli kohtuukäyttäjä elää raitista pidempään. Vähän suuremmilla määrillä hyödyt ja haitat asettuvat tasapainoon ja ovat täysin raittiin tasoa. Tätä enemmän juovan elämää hallitsevat viinan varjopuolet.

Kauhasen mukaan J-käyrän haitattomin alue osuu naisilla noin 1–2 päiväannoksen kohdalle, miehillä hivenen ylemmäksi.

Mutta rasittaa maksaa

Kauhanen ei silti suosittelisi alkoholia terveysvaikutteiseksi tuotteeksi oikein kenellekään. Yksilölliset alttiudet erilaisille sairauksille tunnetaan vielä huonosti.

– Pienetkin alkoholiannokset jatkuvasti nautittuna pitävät maksaa rasitustilassa ja alkavat lisätä alkoholimaksasairauksien riskiä, eikä nykyisin pystytä ennustamaan, ehkäistyykö ihmisen sydänkohtaus vai ehtiikö maksa vaurioitua ennen sitä, Kauhanen sanoo.

– Ihan pienillä annoksilla maksakirroosin riski on toki pieni, mutta se on olemassa, ja naiset voivat sairastua miehiä nopeammin.

Vaikka pari kolme pulloa keskiolutta joka ilta voisi teoriassa olla isolle miehelle ihan terveellinen alkoholimäärä, siinä pysyminen saattaa olla vaikeaa.

– Harva alkoholin käyttäjä ainakaan Suomessa pitäytyy kiltisti sellaisessa tasaisen pienessä kulutuksessa, jossa hyödyt olisivat suurimmillaan. Kulutus vaihtelee, ja varsinaiset ryypingit ovat aina haitallisia, Kauhanen muistuttaa.

– Yleistä on sekin, että päivittäin käytetyt alkoholimäärät alkavat kasvaa, aluksi ehkä pikku hiljaa, mutta joillakuilla hyvinkin pian. Mahdollisuus, että alkoholi aiheuttaa riippuvuutta, on aika merkittävä.

Juontitapakin vaikuttaa

Kauhasen mukaan alkoholin haitat ovat yllättävän kulttuurisidonnaisia. Joissakin amerikkalaisissa tutkimuksissa J-käyrä nousee nopeammin ylös suojaavalta alueelta kuin monissa eurooppalaisissa aineistoissa.

– Syy voi olla muussa kuin alkoholissa itsessään, Kauhanen arvelee. Näyttöä on esimerkiksi siitä, että väkevä calvados tai brandy kuuman kahvin kanssa tyhjään vatsaan on syöpäriskiä ajatellen selvästi huonompi idea kuin punaviini salaattiaterian kera, Kauhanen vertaa.

Yksilö voi ottaa huomioon ne riskitekijät, joista hän on tietoinen. Jos on jo diagnosoitu maksa- tai haimasairauksia, ei tietenkään ole järkevää kuormittaa näitä elimiä yhtään enempää. Jos suvussa esiintyy alkoholismia, kannattaa varoa päivittäiselle kohtuukäyttäjälle salakavalasti kehittyvää riippuvuutta.

Eikä alkoholin suojaavasta vaikutuksestakaan ole todennäköisesti hyötyä, jos suvussa ei ole sydän- ja verisuonitauteja ja omat kolesteroliarvot ovat kunnossa.

Vähentää kannattaisi

Pitäisikö yhteiskunnan virallisia suosituksia sitten madaltaa?

Kauhasen mukaan eri tutkimuksissa on saatu eri arvioita siitä, missä kohdassa suojaava vaikutus häviää. Eräässä eri maiden väestötutkimuksia yhdistelleessä isossa selvityksessä alkoholia käyttävien miesten kokonaiskuolleisuus kohtasi raittiiden tason vasta 3–4 annoksen päivittäisellä kulutuksella. Näinkin paljon juovat miehet siis elivät yhtä pitkään kuin kokonaan raittiit.

– Tulos on lähellä sitä rajaa, jonka suomalaiset terveysasiantuntijat aikoinaan lanseerasivat niin sanotuksi turvarajaksi, eli miehille 24 viikkoannosta, ei enempää.

Kun on saatu tietoa muista riskeistä, paine puristaa suosituksia tiukemmiksi on kasvanut.

– Miksipä ei, ovathan miehetkin J-käyrän pohja-alueella, jos kuluttavat vain 1–2 annosta per päivä, Kauhanen sanoo.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.