Onko niissä elämää? Voitelevatko ne jään liikkeitä? Kuka upottaa niihin kairansa ensimmäisenä? Tutkijoiden jäänalainen kilpailu alkaa olla ratkaisuvaiheessa.



Julkaistu Tiede -lehdessä 2/2010

Vuonna 1911 norjalainen Roald Amundsen ja brittiläinen Robert Falcon Scott kilpailivat siitä, kumpi ehtisi ensin etelänavalle. Kun Scott ymmärsi jäävänsä toiseksi, hän kertoman mukaan lausahti: - Hyvä Jumala, tämä on kauhistuttava paikka.

Kauhistuttava totisesti, ainakin Scottille, sillä koko hänen ryhmänsä menehtyi paluumatkalla kylmään ja nälkään.
Sata vuotta Amundsenin ja Scottin jälkeen Etelämantereella on käynnistynyt uusi kilpajuoksu. Jääkannen alta on paljastunut järviä, jotka ovat täynnä makeaa vettä. Nyt tutkimusryhmät kilpailevat siitä, kuka pääsee tutkimaan niitä ensin.


Ensimmäinen löytyi 1969

Sulat järvet yli neljä kilometriä paksun jään alla kuulostavat järjenvastaisilta. Järvet ovat kuitenkin kiistaton tosiasia, ja niitä löydetään koko ajan lisää.

Kun neuvostoliittolaiset tutkijat vuonna 1957 perustivat tutkimusasemansa Vostokiin, heillä ei ollut aavistustakaan, että yli kolmen kilometrin syvyydessä on jättimäinen makean veden allas. Kun lennot tutkimusasemalle alkoivat, lentäjät havaitsivat, että alue erottui muusta ympäristöstä tasaisen ja soikean muotonsa ansiosta. - He kutsuivat sitä järveksi tietämättä, että alla todella on sellainen, kertoo tutkija Neil Ross skotlantilaisesta Edinburghin yliopistosta.

Viitteitä oli saatu jo 1950-luvulla, kun kaukoluotaintutkimukset ja seismiset laitteet antoivat outoja lukemia. Tulokset voitiin tulkita vain siten, että jääpeitteen alla piili sulaa vettä. Ensimmäinen järvi, Itä-Antarktiksella sijaitseva Sovjetskaja, löytyi jo niin varhain kuin vuonna 1969. Neljän vuoden kuluttua tutkija Neil McIntyre teki Etelämantereella ensimmäisen järvilaskennan ja sai summaksi seitsemäntoista. Samoihin aikoihin kansainvälinen tutkijaryhmä, joka mittasi jääpeitteen paksuutta Vostokin alueella, havaitsi, että sen alla täytyy olla vettä.


Vostok maailman 6. suurin

Aluksi järvihavainnot eivät herättäneet suuria intohimoja. Etelämantereen tutkimus ei ollut muodikasta, eikä kukaan vielä puhunut ilmastonmuutoksesta. Asenne alkoi kuitenkin vaihtua viimeistään 1990-luvun puolivälissä. Silloin tutkijat tutustuivat ERS-1-satelliitin tallentamaan aineistoon, joka paljasti Vostokjärven mitat. Vesimassaltaan maailman kuudenneksi suurimmasta järvestä tuli mediasensaatio (ks. Biologit himoitsevat Vostokjärveen, Tiede 3/2001, s. 42-43, tai tiede.fi/arkisto).

Tämän jälkeen Edinburghin yliopiston tutkijat ovat kartoittaneet jäänalaisia vesiä kahteen otteeseen. Vuonna 2005 määrä nousi jo yli 140:n. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon Nasan äskettäisessä laskennassa, jossa tarkasteltiin myös järvien toimintaa, saatiin lukemaksi 280.
Kartoitusta johtanut Martin Siegert Edinburghin yliopistosta uskoo, että järviä voi olla tuhansia. Onhan suuri osa mantereesta vielä tutkimatta.


Maalämpö sulattaa, jää eristää

Etelämanner on ollut jäässä ainakin 35 miljoonaa viime vuotta. Miten sulat vedet ovat kertyneet jääpeitteen alle? Neil Rossin mukaan järvet syntyvät maapallon sisältä tulevan geotermisen lämmön ja jääpeitteen eristyksen ansiosta.

- Parhaat olot järvien muodostumiseen on paikoissa, joissa maankuori on ohut mutta jääpeite paksu, Ross sanoo. Näissä paikoissa geoterminen lämpö sulattaa lumen vedeksi ja paksu jääpeite eristää sen ulkoilman hyytävistä pakkasista. Myös peitteen paine alentaa veden sulamislämpötilaa.

Kukaan ei tiedä jäänalaisten järvien ikää, mutta mitä syvemmällä järvi sijaitsee, sitä vanhempi se luultavasti on. Parhaimmillaan vesi saattanee olla kymmenien miljoonien vuosien ikäistä. Voisiko siellä piillä elämää ja millaista? Mikrobeja? Leviä? Kenties selkärangattomia eläimiä?


Kolme kairaushanketta menossa

Vastauksia ei saada, ennen kuin jokin tutkijaryhmä kairaa järveen asti. Mutta mikä ryhmä? Tämä kysymys on johtanut tutkijat nokkapokkaan siitä, miten kairataan, missä kairataan ja kuka kairaa.

Etelämantereella on käynnissä kolme eri projektia, joissa aiotaan porata järviin asti ja ottaa niistä näytteitä. Venäläiset aikovat luonnollisesti porata Vostokjärveen. Edinburghin yliopiston tutkijat valmistautuvat porautumaan kolmen kilometrin syvyydessä sijaitsevaan Ellsworthjärveen vuonna 2012 tai 2013 ja yhdysvaltalaiset Whillansin jäävirran alla sijaitsevaan järveen 2011 tai 2012.

Käytännössä kilpajuoksun tulevat voittamaan venäläiset, jotka ovat jo poranneet Vostokjärven yläosiin asti. He ovat vain parinsadan metrin päässä tavoitteestaan.

Aiheesta syntyneen kiistan asetelma on venäläiset vastaan muut. Brittiläiset ja amerikkalaiset tutkijat syyttävät venäläisiä siitä, että he kairaavat Vostokjärveen vaikka "likaisin käsin", kiinnittämättä huomiota riskienhallintaan vain ehtiäkseen perille ensimmäisinä. Brittiläiset ja amerikkalaiset ryhmät taas testaavat ja kehittävät välineistöään vuosia minimoidakseen saastumisen riskin.

Vostokjärveen porautuminen on arvostelijoiden mielestä myös tieteellisesti toisarvoista. Vostok on täysin toisenlainen kuin alueen muut järvet, joten sen ei uskota kertovan mitään yleistämiskelpoista. Toisaalta jos venäläiset löytävät sieltä mikrobeja, tieteellinen sensaatio on valmis.


Järvien vesi liikkuu

Etelämantereen järvien ihmeet eivät kuitenkaan pääty mahdolliseen elämään. Aivan hiljattain on nimittäin havaittu, että jotkin järvet tyhjenevät salaperäisesti.

Ensimmäisen havainnon järvien aktiivisuudesta teki luultavasti yhdysvaltalaisen Scrippsin valtameritutkimuslaitoksen Helen Fricker vuonna 2006. Hän koetti kartoittaa satelliittikuvien avulla, missä kohden jääpeitteen alla kiinteä maa loppuu ja meri alkaa. Rajakohdassa meren päällä olevalla alueella jää "keikkuisi", mikä näkyisi maanpinnan korkeuden muutoksina, mutta kiinteällä maalla jää pysyisi paikoillaan. Selvitys perustui satelliitteihin, jotka mittaavat maanpinnan korkeuseroja laserin avulla.

Fricker teki oudon havainnon. Hän näki selvän vajoaman alueella, joka oli vuorenvarmasti sisämaata. Pinnan alla oli siis liikahtanut jotakin. Mutta mitä?

Fricker selvitti asiaa Nasan ja Goddardin avaruuskeskuksen tutkijoiden kanssa. He havaitsivat, että vajoaman liepeillä oli muutakin omituista. Joissakin paikoissa jääkansi nousi, joissakin se laski. Pinnan alla möyri jotakin - ja pian he ymmärsivät, että se oli vettä. Kohdassa, jossa jää oli vajonnut, oli tyhjentynyt järvi. Se kulki nyt omia polkujaan jääkannen alla ja pullisteli sitä kulkiessaan. (Ks. Antarktiksen alla velloo vesistö, Tiede 3/2007, s. 4.)


Vesi voi liukastaa jäävirtoja

Miksi järvet tyhjenevät ja minne vesi menee, ei toistaiseksi tiedetä. Todennäköisin selitys on, että jään paino yksinkertaisesti pusertaa veden liikkeeseen, jolloin se leviää laajalle alueelle jääpeitteen alle. - Jään alla vesi voi kulkea jopa ylämäkeen, sanoo Neil Ross. Tutkijat ovat nyt yhä kiinnostuneempia siitä, miten vesi vaikuttaa jään liikkeisiin, jäävirtoihin.

Professori Matti Leppäranta Helsingin yliopistosta vertaa Etelämantereen jäätikköä pöydälle läiskäistyyn taikinamassaan. - Kun tarpeeksi kauan odottaa, se alkaa valua reunoiltaan.

Samoin Etelämantereen jäätikkö valuu vähitellen mereen, mutta ainoastaan, kun maaston muoto antaa siihen mahdollisuuden. Näihin kohtiin syntyy jäävirtoja, joista tunnetuin on Recoveryn jäävirta Itä-Antarktiksella. Se työntää vuosittain 35 miljardia tonnia jäätä Weddellinmereen.

Tutkijat uskovat, että jääjärvet ja jäävirrat vaikuttavat toisiinsa. Järvien vesi voi toimia liukasteena, joka saa jäävirrat kulkemaan nopeammin. Esimerkiksi Recoveryn yläjuoksulla, missä ei ole järviä, jäävirta etenee 2-3 metriä vuodessa, mutta järvialueella vuosivauhti kiihtyy 50 metriin.

Ross kuitenkin muistuttaa, että järvillä voi olla myös päinvastainen, hidastava vaikutus. - Ne voivat pitää veden säilössä, jolloin se ei pääse levittäytymään jäävirtojen alle.

Kysymyksiä riittää. Mitkä järvet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitkä ovat erillään? Mitkä järvet tyhjenevät ja mitkä säilyttävät vetensä? Mitkä liukastavat jäävirtoja ja mitkä toimivat liukastetta poistavina nieluina? Seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää, miten jäänalainen vesiverkko toimii.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.





Vostok: elämää vai ei?


Venäläiset kairasivat jo aiemmin Vostokjärven jäätyneisiin yläosiin, ja silloin otetuista näytteistä etsittiin mikrobeja. Tulokset olivat kahtalaisia.

Kun Yhdysvalloissa tutkittiin Vostok-näytettä, millilitrasta sulatettua jäävettä löytyi satoja, jopa tuhansia kuolleita bakteereja.

Sen sijaan ranskalais-venäläinen ryhmä, joka analysoi toista näytettä, ei löytänyt bakteerisoluja käytännössä lainkaan. Dna-testit tosin viittasivat siihen, että näytteessä olisi mukana termofiilisiä eli kuumassa eläviä bakteereja.

Tiedeyhteisö ei ole ottanut Vostokin näytteisiin kantaa. Yleisesti ajatellaan, että saastumisen riski maastossa tai laboratoriossa on niin suuri, että asia ratkeaa vasta uusien näytteiden myötä.







Mistä jäätyminen alkoi?

Jani Kaaro


Järvien ohella tutkijoita pohdituttaa Etelämantereen jääpeite. Se syntyi keskellä lämpökautta ja ilmeisesti hyvin nopeasti.



Miksi Etelämanner alkoi jäätyä noin 35 miljoonaa vuotta sitten, on edelleen arvoitus. Maapallo oli tuolloin paljon lämpimämpi paikka kuin nyt, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 3-4 kertaa nykyistä suurempi.

Tutkijat ovat pitkään arvelleet, että Etelämantereen jäätyminen olisi seurausta sen ja Etelä-Amerikan mannerlaattojen irtaantumisesta toisistaan. Syntynyt Drakensalmi olisi ohjannut lämpimät merivirrat pois Etelämantereen ympäriltä, jolloin alue olisi alkanut jäähtyä.

Teoria sai vahvistusta vasta neljä vuotta sitten merenpohjan kerrostumista kairattujen kalanhampaiden isotooppien analyysistä. Tulokset osoittivat, että Drakensalmi todella syntyi samanaikaisesti kun jäätyminen alkoi.


Vuoret, joita ei pitäisi olla

Toinen puoli jäätymisen arvoituksesta ovat vuoret, jotka seismisiä tutkimuksia tehneet venäläiset 1950-luvulla havaitsivat jääpeitteen alta. Nykyään näiden Gamburtsevinvuorten uskotaan olevan kiintopiste, josta jääpeitteen synty mantereen itäosaan alkoi. Jäätä olisi muodostunut ensin vuorten rinteille, mistä se olisi laajentunut ympäristöön.

Gamburtsevinvuoret ovat kiinnostaneet geologeja suuresti, sillä niiden olemassaolo sotii alan käsityksiä vastaan. Yleensä poimuvuoret syntyvät mannerlaattojen reunoille kahden laatan törmätessä toisiinsa, mutta Gamburtsevin jono sijaitsee laatan keskellä. Toinen vaihtoehto on, että vuoret eivät olisi poimuttuneita vaan tuliperäisiä, mutta tämä on epätodennäköistä. - Niiden ei pitäisi olla olemassa, totesi vuorijonoja tutkinut yhdysvaltalaisgeologi Robin Bell BBC:n haastattelussa toissa vuonna.


Terävyys viittaa pikajäätymiseen

Tuoretta tietoa Gamburtsevinvuorista saatiin viime keväänä. Tuolloin tuloksensa julkaisi kansainvälinen tutkijaryhmä, joka selvitti vuorijonon rakennetta tutkalaitteilla ja seismisillä menetelmillä. Ne vahvistivat, että vuoristo sijaitsee noin neljän kilometrin syvyydessä ja on laajuudeltaan Alppien luokkaa. (Ks. Antarktiksen jäävuori varmistui, Tiede 4/2009, s. 9.)

Tutkijoiden yllätykseksi vuorijonot osoittautuivat Alppien lailla terävähuippuisiksi. Koska jää kuluttaa maaperää, jäätiköitymisen olisi odottanut hiertäneen vuoret tasaisiksi. Terävät huiput viittaavat siihen, että jääpeite muodostui nopeasti.



 


Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018