Suomessa junien turvallisuus perustuu ihmisen ja tekniikan yhteistyöhön. Kuvitus: Jukka Fordell
Suomessa junien turvallisuus perustuu ihmisen ja tekniikan yhteistyöhön. Kuvitus: Jukka Fordell

Automatiikka jarruttaa, jos veturinkuljettajan huomio herpaantuu.

Sata kilometriä tunnissa kulkeva ja satoja tonneja painava juna syöksyy asemien ohi ja talojen välistä, jyristää tunneleihin ja ylittää siltoja hidastamatta. Juna lähestyy kaarretta, jossa nopeutta täytyy laskea. Veturinkuljettaja ei huomaa opasteita eikä aloita jarrutusta.

Mitä sitten tapahtuu, riippuu siitä, missä maassa ollaan. Espanjassa veturinkuljettajan unohdus aiheutti lähes kahdeksankymmenen ihmisen kuoleman. Suomen rautateillä automatiikka olisi aloittanut jarrutuksen jo kauan ennen vaaran paikkaa kuljettajan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä huolimatta.

Monissa maissa junaliikennettä valvotaan automaattisesti, mutta useissa järjestelmät ovat täynnä aukkoja. Junan koko reittiä ei tarkkailla, eikä hätäjarrutus hidasta ennakoivasti vaan vasta vaaratilanteessa.

Suomessa kulunvalvonta sisältää tarkastuspisteitä pitkin matkaa, ja laitteet radalla ja veturissa seuraavat junan kulkua lähtöasemalta määränpäähän. Automatiikka huolehtii siitä, että junat noudattavat nopeusrajoituksia ja opasteita. Kulunvalvonta onkin parantanut junaliikenteen turvallisuutta melkoisesti:  junaturmia sattuu nykyään vain muutamia vuodessa, ja nekin ovat yleensä lieviä. Tarvittaessa järjestelmä pystyy ohjaamaan junia lähes itsenäisesti.

Baliisi ohjaa liikennettä

Valvontaan tarvittavat perustiedot järjestelmä kerää kiskojen välissä olevien radiolähettimien eli baliisien avulla. Baliisit toimivat pareittain, joten järjestelmä tietää junan kulkusuunnan siitä, kumman baliisin veturi ylittää ensimmäisenä.

Kulkusuunnan lisäksi baliisit antavat tietoa nopeusrajoituksista ja valo-opasteista sekä kertovat, missä sijaitsee seuraava baliisi ja minkä tasoisella rataosuudella juna liikkuu.

Baliisien tiedot tallentuvat junan tietokoneeseen, johon kuljettaja on ennen lähtöä syöttänyt junan numeron sekä tiedot junan painosta, pituudesta ja jarrutukseen vaikuttavista teknisistä ominaisuuksista.

Tietokoneesta löytyvät myös tiedot ajokelistä: onko radalla jäätä ja lunta vai ovatko kiskot kuivat. Syksyisin on otettava huomioon jopa radalle pudonneiden lehtien vaikutus.

Kolmesta lähteestä kertyvät tiedot yhdistetään junan tietokoneessa, joka laskee niiden perusteella jarrutuskäyrät eli ohjeistuksen junan turvalliseen pysäyttämiseen eri ajonopeuksissa. Junan kuljettaminen on suurelta osin jarruttamisen taidetta. Suuren massan nopeutta ei voi muuttaa äkkipäätöksillä.

Tietokone muistuttaa ja opastaa junankuljettajaa ruudulla näkyvin ohjein ja äänimerkein. Äänimerkkien ansiosta kuljettajan ei tarvitse vilkuilla nopeusmittaria, vaan hän voi keskittyä kulkuväylän tarkkailuun.

Suomalainen kulunvalvontajärjestelmä osaa myös joustaa. Tavallista painavammassa lastissa oleva juna voi ottaa vauhtia, jotta se selviää ylämäestä. Toisaalta se voi ajaa alinopeutta alamäessä. Kallistuvakorinen juna saa ajaa kaarteissa tavallista junaa suuremmalla nopeudella. Kulunvalvonta voi sallia kaarrenopeuden nostamisen, jos kuljettaja on syöttänyt tietokoneeseen tiedot ajettavan rataosuuden kaarteista ja kallistuksista.

Jarrua turvallisesti

Kulunvalvontalaitteisto ei ole ainoa turvajärjestelmä. Radan varrella on ohjauskeskuksia, merkinantolaitteita ja opastimia sekä viimeisenä turvakerroksena aitoja, puomeja ja järeitä puskureita.

Kaikista varotoimista huolimatta jokin saattaa mennä pieleen. Jos juna ylittää suurimman sallitun nopeuden, järjestelmä varoittaa kuljettajaa äänimerkillä ja näyttöruudun kautta. Jos kuljettaja ei reagoi ilmoituksiin ja ylinopeus nousee rajalle, jonka jälkeen normaali jarrutus ei enää riittäisi turvalliseen pysäyttämiseen, automaattinen hätäjarrutus alkaa pysäyttää junaa.

Hätäjarrut menevät päälle myös silloin, kun automatiikka havaitsee vikaa junan tavallisessa jarrujärjestelmässä.

Vuosien mittaan järjestelmää on muutettu niin, että hätäjarrutuksen kynnys on noussut. Ennen järjestelmä hätäjarrutti oitis, jos juna ajoi 15 kilometriä yli sallitun nopeuden. Nykyisin hätäjarrutukseen pyritään turvautumaan vain tosi tarpeessa. Junien turvallisuus ei siitä ole kuitenkaan vähentynyt, pikemminkin parantunut. siPysäyksiin asti viety hätäjarrutus voi nimittäin vaurioittaa junaa, aiheuttaa vammoja matkustajille ja sekoittaa liikenteen normaalia kulkua.

Petri Forsell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2013

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.