"Parissa vuodessa ihmisten tajuntaan upposi kaksi tosiasiaa: Kukaan ei voi paeta katastrofia, jos se tapahtuu, ja suurin osa väestöstä ehtii nähdä ihmislajin lopun. Yhtäkkiä ilmaston huononeminen lakkasi olemasta tulevien sukupolvien ongelma. Alkoi tapahtua."

Energiainsinöörin havaintoja vuodelta 2039




Julkaistu Tiede -lehdessä 10/2009

Ihminen tottuu muutoksiin äkkiä. Kaikki ovat jo melkein unohtaneet, että vielä vajaat kymmenen vuotta sitten, vuonna 2030, oli suuria näyteikkunoita ja paljon valoja.

Nyt ikkunat on pantu umpeen. Joissakin liikkeissä ikkunan tilalla on näyttöruutu. Nykyisellä orgaanisten ledien tekniikalla ruudut toimivat vähällä sähköllä.

Asuntoihin on jätetty pienet ikkunat. Hyvää läpinäkyvää eristettä ei ole onnistuttu kehittämään vieläkään, mutta kokonaan päivänvalosta ei ole haluttu luopua. Pieni energiahukka kestetään kalliinkin energian aikana.

Yhtä ja toista on muuttunut myös talojen sisällä. Energiaa tuhlaavat parvekkeet on suljettu paksuilla seinillä. Huoneistosaunat ovat kadonneet. Yleiset saunat, joissa energiaa kuluu kohtuullisen vähän saunojaa kohti, ovat taas muodissa.

Pimeällä ero entiseen näkyy selvimmin. Tunnistimet sytyttävät valot vain silloin, kun joku liikkuu kadulla. Satelliittikuvista on valomeri kadonnut. Ne valot, jotka tarvitaan, on tarkasti suunnattu alaspäin. Taivasta ei haluta valaista nykyisillä sähkönhinnoilla.

Liikenne näyttää ensi silmäykseltä samanlaiselta kuin ennenkin. Kulkuneuvot olisi tunnistanut 1900-luvunkin ihminen. Eron huomaa, kun tarkkailee katuelämää pienen hetken. Ensin sen havaitsee korva: liikennemelu muistuttaa metsän huminaa. Mäntämoottorien käyttö on kaupungeissa kielletty.

Kaikki kulkuneuvot - erikokoiset henkilöautot, bussit, ratikat ja kaduille palanneet johdinautot - ovat aina täynnä. Matkan hinta riippuu täyttöasteesta. Matemaatikot ja logistiikkavelhot ovat kehittäneet tekniikan, jonka avulla matkustaja melkein aina pystyy valitsemaan haluamansa matkan täydessä kulkuneuvossa. Tyhjän kuljettamiseen ei energiaa tuhlata. Jos ei ole matkustajia, kuljetetaan tavaralähetyksiä.

Turisteja ei kaduilla näy, mutta eipä täältäkään juuri huvinpäiten lähdetä muualle. Kun energiaa alettiin säästää, helpointa oli leikata matkoista. Nyt ihmetellään, miten ihmiset ennen saattoivat lentää Suomesta Aasiaan vain kastaakseen varpaansa Tyyneenmereen.


30 vuotta meni jahkaamiseen

Lähihistoria jakautuu kolmeen jaksoon. Vuosia 1970-2000 voi nimittää suuren kieltämisen ajaksi. Seuraava kolmenkymmenen vuoden jakso oli puhumisen ja viherpesun aikaa. Vuonna 2030 alkoi kolmas jakso, jolla ei vielä ole nimeä.
Yleensä ihmiskunta näyttää tarvitsevan 30 vuotta myöntääkseen, että ongelma on olemassa. Seuraavat kolmekymmentä vuotta menevät asian päivittelemiseen. Sitten ryhdytään toimiin.

Suunnitelmat energiaongelman ratkaisemiseksi olivat valmiina jo vuosisadan alussa - useimmat ideat juontuivat jopa 1900-luvulta. Mutta kaikki pysähtyi kiistaan taakan jakamisesta.

Princetonin yliopiston tutkijat Robert Socolow ja Stephen Pacala olivat vuonna 2006 ehdottaneet, että rikkain viidennes maailman väestöstä leikkaa hiilipäästöjään noin kahdella miljardilla tonnilla viidenkymmenen vuoden aikana. Köyhä maailma eli loput neljä viidennestä väestöstä hidastaa päästöjen kasvua, mutta saa kasvattaa absoluuttista päästömäärää niin ikään kahdella miljardilla tonnilla. Tällä tavalla saadaan kokonaispäästöt pysymään entisellään eli noin seitsemässä miljardissa tonnissa 2050-luvulle saakka. Vuosisadan jälkipuoliskolla niitä päästäisiin jo alentamaan.

Rikkaat maat kaatoivat ohjelman toistuvasti; ne vaativat, että kaikkien on alennettava päästöjä. Köyhät vastasivat, että rikkaat olivat kolme vuosisataa ryövänneet luonnonvaroja ja heidän oli nyt aika maksaa myös vanhoista synneistä.

Sopimukseen ei päästy. Kaikkialla rakennettiin pääasiassa halvinta eli likaista hiilivoimaa, ilman hiilidioksidin talteenottoa. Aurinko- ja tuulivoima oli kallista. Ydinvoimaa taas vastustettiin, koska se oli ydinvoimaa.


Sitten herättiin Venus-ilmiöön

Käänne tapahtui 2020-luvun lopulla. Ensin korottivat äänensä tutkijat, sitten vakuutusyhtiöt. Media ryhtyi puhumaan Venus-ilmiöstä.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kuusi kansallista laboratoriota Yhdysvalloissa oli tutkinut äkillisten ilmastonmuutosten mahdollisuutta. Impacts-nimistä tutkimushanketta veti meritutkija, professori William Collins Lawrence Berkeleyn laboratoriosta. Yksi mahdollisista megailmiöistä oli suuri metaanipurske; sellainen voisi syntyä, jos merenalaiset metaanihydraattikerrokset lämmetessään sulaisivat, jolloin valtavasti metaania vapautuisi kertaheitolla.

Hydraatit pysyivät pitkään ilmastotutkimuksen sivukohteena, kunnes 2020-luvulla huomattiin, että lämpeneminen voi laukaista metaanipurskeen paljon nopeammin ja paljon todennäköisemmin kuin oli luultu. Tutkijat laskivat, että noin 20 prosentin todennäköisyydellä maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2060 mennessä yli 35 asteeseen. Kaikki ihmiset kuolevat.

Vakuutusyhtiöt ilmoittivat lopettavansa henkivakuutusten myöntämisen, ellei ongelmaa ratkaista. Suuri yleisökin oli oppinut, että uhkan ei tarvitse olla sataprosenttisen varma, jotta se kannattaa ottaa vakavasti.

Parissa vuodessa ihmisten tajuntaan upposi kaksi tosiasiaa: kukaan ei voi paeta katastrofia, jos se tapahtuu, ja suurin osa väestöstä ehtii nähdä ihmislajin lopun. Yhtäkkiä ilmaston huononeminen lakkasi olemasta tulevien sukupolvien ongelma. Alkoi tapahtua.


Muutoksiin käytiin tuplavauhdilla

Teollisuusmaiden energiajärjestö IEA oli vuonna 2008 julkaissut "sinisen tiekartan" energia- ja päästöongelmien ratkaisemiseksi. Kartan mukaan neljänkymmenen vuoden aikana 2010-2050 piti joka vuosi rakentaa muun muassa 55 hiilidioksidin talteenottolaitosta ja 32 tuhannen megawatin ydinvoimalaa sekä 14 000 neljän megawatin tuulivoimalaa maalle ja 3 750 vastaavaa myllyä merelle. Aurinkokennoilla tuli vuosittain kattaa 215 miljoonaa neliömetriä. Keskittäviä aurinkovoimaloita, kukin 250 megawattia, piti joka vuosi pystyttää 80 kappaletta.
Vuoteen 2030 mennessä ei tapahtunut juuri mitään. Sitten neljänkymmenen vuoden ohjelmaa ruvettiin viemään läpi parissakymmenessä vuodessa. Syntyi aikamoinen rytinä.

Ensiksi pysäytettiin joukko hiilivoimaloita. Ihmisistä tuli hetkessä energia- ja myös hintatietoisia, kun energiayhtiöt joutuivat rajoittamaan sähkön syöttöä kotitalouksiin. Siihen asti useimpia ihmisiä oli vaivannut pistorasiaharha: vaikka he tiesivät, että auton bensatankkiin pitää panna vaivalla tuotettua polttoainetta, perille ei mennyt, että sähkökin piti tuottaa jossakin - sitähän tuli pistorasiasta.

Nyt harha haihtui kerralla. Taloudellinen tilanne muuttui täysin. Energiasyöpöt tuotteet ja palvelut kallistuivat, vähällä energialla tehdyt tuotteet halpenivat suhteellisesti. Kaikki kulutus kuitenkin väheni, kun pääomia jouduttiin yhtäkkiä sitomaan energiatalouteen.


Energiatalous nieli energiaa

Suomalainen teknologia- ja energiapolitiikan vaikuttaja, akateemikko Pekka Jauho varoitti kauan sitten energiajärjestelmän liian nopeista muutoksista: "- - globaalin ja myös paikallisen energiajärjestelmän muutosnopeus on pieni, tavallisimmin 1,0-1,5 % vuodessa. Jos muutosnopeus jostakin syystä kasvaa suuremmaksi kuin 3 %, kärsitään suuria pääomatappioita, jotka näkyvät paikallisena ja jopa globaalisena köyhtymisenä."

Kävi juuri kuten akateemikko oli arvellut Tieteen päivillä 2003 (silloin oli sellaisiakin): maailma köyhtyi.

Kun voimaloiden rakentaminenkin vaatii energiaa, nopeasti laajeneva energiatalous nieli suuren osan tuottamastaan lisäenergiasta itse. Ja nielee vielä monta vuotta. Kuluttaja saa pääasiassa säästää. Muutamat yli satavuotiaat tervaskannot, joiden muisti on vielä tallella, kertovat menon muistuttavan 1940-luvun jälleenrakennuskautta.

On muitakin ongelmia kuin talous. Kun ydinreaktoreita ja -voimaloita rakennetaan kiristetyssä aikataulussa, puuttuu ennen kaikkea pätevää henkilökuntaa. Muutamia onnettomuuksia on sattunut, asiantuntijoiden mukaan liian kiireen takia. Yleisöä ne eivät enää hetkauta.

Ydinvoimakeskustelussa on tilanne kääntynyt päälaelleen. Insinöörit varoittelevat vaaroista, mutta kansa vaatii halpaa sähköä ja nopeasti. Asiaan kuuluu, että joistakin vanhoista viherpiipertäjistä on nyt tullut ydinvoiman kiivaimpia kannattajia.

Tutkijat arvelevat, että energiakriisi alkaa hiukan helpottaa 2040-luvun puolimaissa. Saasteet, joiden kasvu on nyt pysäytetty, alkavat vähentyä parikymmentä vuotta myöhemmin. Vuonna 2100 ympäristökriisi on voitettu ja energia lakkaa olemasta kriittinen resurssi.


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Kaksoiskatastrofi ei lopeta ihmiskuntaa


Oletetaan, että ilmaston lämpenemistä ei kyetä pysäyttämään. Oletetaan vielä, että öljyn ja muiden resurssien jakamisesta syttyy sota, joka laajenee kolmanneksi maailmansodaksi. Millainen on tulevaisuus tällaisen kaksoiskatastrofin jälkeen?

Todennäköisesti ihmiskunta ei vielä meidän vuosisatamme tekniikalla pysty tuhoamaan itseään täydellisesti. Vaikka 99 prosenttia väestöstä kuolisi, jäljelle jäisi vielä 60-70 miljoonaa ihmistä, jotka rakentaisivat sivilisaation uudelleen. Joskus 2100-luvun puolivälissä käytössä olisi suunnilleen sama energiatekniikka kuin rauhanomaisenkin kehityksen jälkeen.


Vuonna 2100 tuttua tekniikkaa


Maailmassa pyörii 2100-luvun alussa turbiineja ja generaattoreita kuten nytkin. Sähköä käytetään todennäköisesti vielä enemmän kuin nyt. Sitä tuotetaan monella tavalla: aurinkovoimalla, erilaisilla fissio- ja fuusioydinvoimaloilla sekä tuuli- ja biovoimalla. Tietenkin fyysikot voivat löytää luonnosta jonkin uuden energialähteen, mutta vuonna 2100 sillä tuskin on vielä laajaa kaupallista käyttöä.

Energiatekniikka on yleensä järeää ja siksi hidasliikkeistä. Ennakointia helpottaa vielä energiatalouden erityisvaatimus: energiahuolto on turvattava kaikissa oloissa. Mitään ei voi rakentaa pelkästään tulossa olevan tekniikan varaan.

Tarvitaan energiatekniikkaa, joka toimii varmasti sekä on riittävän puhdasta ja vielä kohtuuhintaista. Perinnäinen ydinvoima eli fissiovoima täyttää kaikki kolme vaatimusta.

Ydinvoimalat suunnitellaan tavallisesti 60 vuoden käyttöä varten. Käyttöiän aikana markkinoille voi tulla uusia tekniikoita, mutta rakentaminen kannattaa, koska ylikapasiteetti on pienempi riski kuin energiapula.


Energiatekniikan villit kortit

- tuurilla nämäkin toteutuvat


Kehitteillä - tai ainakin kuviteltavissa - on monia energiatekniikoita, joiden toteutuminen on epätodennäköistä mutta ei aivan mahdotonta ennen vuotta 2039:


- Aurinkokennojen hinta romahtaa, ja aurinkovoima alkaa kehittyä Mooren lain mukaan.

- Ensimmäinen kuuaurinkovoimala käynnistyy.

- Kehitetään halpa fuusioreaktori.

- Keksitään halpa suprajohtava kaapeli, joka toimii huoneenlämmössä.

- Keksitään halpa tapa varastoida suuria määriä sähköä pieneen tilaan.

- Keksitään halpa tapa varastoida suuria määriä lämpöä.

- Kehitetään nykyisiä paljon parempi ja halvempi lämpöeriste.

- Kehitetään tekniikka maapallon magman energian hyödyntämiseksi.

- Toteutetaan italialaisfyysikko Cesare Marchettin 1980-luvulla esittämä idea ydinvoiman ja vetytalouden yhdistämiseksi. Korkean lämpötilan ydinreaktori tuottaa vesihöyryä. Kun se yhtyy metaaniin, syntyy vetyä, jota kaasuputket siirtävät maakaasun sijasta. Sivutuote, hiilidioksidi, pumpataan kaasukenttään, jolloin saadaan ylös lisää maakaasua.

- Opitaan hyödyntämään merenalaisia metaanihydraattivaroja taloudellisesti ja turvallisesti.

- Kehitetään muuntogeenisiä maa- ja merikasveja, jotka imevät suuria määriä hiilidioksidia ilmasta ja muuttavat sen polttoaineeksi sekä teollisuuden raaka-aineeksi.

- Kehitetään kemiallisia menetelmiä hiilidioksidin erottamiseksi ilmasta.

- Kehitetään tehokas ja halpa tekniikka, jolla radioaktiiviset ydinjätteet muutetaan säteilemättömiksi. Tätä sanotaan transmutaatioksi.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018