Millainen flirtti johtaa pariutumiseen?
Kesäterassilla voit tarkkailla lajikumppanien käyttäytymistä.
Tässä psykologi (P) ja Amorin apulainen (A) raportoivat omat havaintonsa.


Kesäterassilla voit tarkkailla lajikumppanien käyttäytymistä.
Tässä psykologi (P) ja Amorin apulainen (A) raportoivat omat havaintonsa.



P: - Mitäs sinä täällä ravintolan nurkassa teet? Eihän sinun pitänyt tulla firman juhliin ollenkaan.

A: - Päätin kerrankin kokeilla rakkauden lähettilään Amorin apulaisena olemista. Tarkkailen täältä piilosta, tapahtuuko mitään.

P: - Tarkoitatko sitä ikiaikaista taktiikkaa? Keskenään naitettaviksi aiotuille supatetaan epäilys, että toinen on ihastunut. Kun ehdokkaat tapaavat, he ryhtyvät tutkimaan, pitikö vinkki paikkansa, ja siitä se silmäpeli alkaa.

A: - Sama vanha juoni. Meidän osaston Ville on vakuuttunut, ettei kukaan voi olla kiinnostunut hänestä sillä tavalla. Olen ollut Villen kanssa parilla työristeilyllä, ja olen nähnyt, miten useampikin nainen yrittää lähestyä häntä. Ville kuitenkin uskoo vakaasti, että hänestä ollaan kiinnostuneita vain tietokoneen virittäjänä. Siksi hänellä on niin torjuva elekieli, että sitkeinkin nainen luovuttaa. Viime viikolla kerroin Villelle lyöväni vetoa, että naapurikonttorin Saija on katsellut häntä sillä silmällä. Ei se Saija ole sellaista sanonut, mutta Saija on valittanut olevansa parantumaton renttumagneetti, koska kaikki prinssit, joita hän on suudellut, ovat muuttuneet sammakoiksi. Ville voisi hyvinkin olla Saijalle juuri se sammakko, joka suudellessa muuttuu prinssiksi.

P: - Me tosiaan päättelemme yhtä ja toista elekielen, olemuksen, vaatetuksen ja tilankäytön perusteella jo ennen juttusille menemistä. Eräs naistenmies kertoi, että naisesta näkee heti, onko tämä antoisa tapaus vai ei. Mistähän se Saija huomaakin ne rentut? Parransängestä, hienhajusta vai rennosta liikkumisesta? Luin yhdysvaltalaisen fysiologian professorin Jared Diamondin kirjasta Miksi seksi on hauskaa (WSOY 1998), että teerenpelissä ihminen kiinnittää huomiota vain pieneen joukkoon piirteitä: esimerkiksi tuoksuun, hiusten väriin, kasvojen ja kehon symmetriaan ja naisella rintoihin. Jos mies on tottunut pitämään vain punatukkaisia tyttöjä vetävinä, häneltä jää monta hyvää kumppaniehdokasta huomaamatta. Mutta asiasta toiseen: oletko ajatellut, mitä sinulle tapahtuu, jos Ville ja Saija saavat juonesi selville?

A: - Ei se niin kamalaa olisi. He voisivat kehittää minulle vastakepposen, ja yhteisen koston suunnittelu voi olla hyvinkin lähentävää puuhaa. Mutta katsotaan nyt, mitä tapahtuu. Näetkö, miten Ville huomasi Saijan? Villen elekieli on paljon aiempaa kutsuvampaa nyt, kun hän ajattelee ehkä kiinnostavansa Saijaa. Kukaties Saijakin huomaa Villessä uutta potkua, koska vilkuilee syrjäsilmällä. Vaivihkainen kurkistelu on tosi seksikästä, vai mitä?



P: - Kyllä flirtti lähtee katseesta, mikäli on uskominen televisiosta tuttua brittiläistä psykologia ja elekielen tuntijaa Tracey Coxia. Hänen Superflirtti-kirjassaan (Otava 2004) on havainnollisia kuvia siitä, miten toisen katsetta voi vaivihkaa ohjata kohti omia silmiä. Myös katseen kesto kertoo paljon. Normaalisti skannaamme toisen kasvot kolmessa sekunnissa, mutta vajaan viiden sekunnin "hidas katse" on viettelevä. Kymmenen sekuntia on jo julkeaa. Katso nyt, miten Saija ja Ville katsovat toisiaan sen viisi sekuntia. Sitten he katsovat muualle ja taas yllättävät toisen katseen.

A: - Molemmat näyttävät hakeutuvan noutopöydän läheisyyteen, ottavat ruokaa ja menevät samaan pöytään. Mutta mistä voi tietää, synkkaako heillä todella?

P: - Ei sitä voi ihan heti sanoa, koska molemmat ovat tunnustelevalla kannalla ja näyttävät toisilleen sunnuntainaamaa. Aika hyvä kehonkielen lukemisen muistisana on "haenko". Ainakin Saijan elekieli on "haenko"-muotoa. Hän hymyilee, ja kädet ovat avoimesti levällään, kämmenet ylöspäin. Saija istuu etunojassa ja nyökkäilee innokkaasti. Hänellä on katsekontakti Villen silmiin varsinkin kuunnellessaan, ja hän pyrkii omaksumaan samanlaisia asentoja kuin Ville. Välillä Ville vetäytyy nojautumalla taaksepäin kädet puuskassa. Saijakin nojautuu taaksepäin ja menee kokoon, mutta pian hän taas avaa käsiä levälleen. Huomaatko, miten Ville seuraa vaistonvaraisesti: avaa kädet puuskasta, nojautuu eteenpäin ja alkaa puhua käsillään?

A: - Ville näyttää tuijottavan Saijaa melko kiinteästi silmiin. Ettei vain olisi liian päällekäyvää?

P: - Tutustuttaessa katsekontaktia voi hyvin pitää yllä 60 prosenttia ajasta, kunhan muistaa antaa katseen alussa vaeltaa silmissä ja sen yläpuolella. Mitä henkilökohtaisemmaksi kontakti menee, sitä lähemmäksi nenää, suuta, kaulaa tai jopa rintaa katse voi ajoittain vaeltaa. Jos alkaa tuntua, että toinen flirttaa väkisin, oma katse kannattaa pitää tiukasti flirttaajan otsan tai jopa päälaen tienoilla, koska toinen yleensä peilaa katsomalla ylemmäs.

A: - He näyttävät juttelevan aika innokkaasti. Saija on luonnostaan puhelias, mutta muistaakohan Ville ensivaikutelmakoulutuksen opit sosiaalisista lahjoista, joita tutustuttaessa on tärkeää antaa (ks. laatikkoa Kohti yhteisymmärrystä)?

P: - Iskemisoppien muistelu ole aidon kontaktin tuho. Käy kuin tuhatjalkaiselle, jonka jalat menivät lopullisesti solmuun, kun se alkoi miettiä, miten kuuluu kävellä oikein. Näin kaukaa katsellen Ville näyttää kuuntelevan Saijaa ja kyselee kovasti. Molemmat luovat elekielellään ikään kuin yhteisen kuvun tai kuplan, jonka sisällä he kaksi ovat. Saijaa naurattaa, joten Ville taisi kertoa hyvän vitsin. Vitsit antavat lupauksen siitä, että suhteesta voisi olla iloa.

A: - Saija ja Ville todellakin lähentyvät. Saa nähdä, päätyvätkö he tanssimaan hitaita. Liian tyrkky ei saa olla, koska toisen ihmisen rajojen ylittäminen aiheuttaa turhaa hämmennystä ja takapakkia.

P: - Yhdysvaltalainen antropologi Edward Hall tutki ihmisten reviirejä 1960-luvulla. Vain todella läheiset ihmiset saavat tulla aivan liki. Ystävät päästetään lähimmillään puolen metrin päähän ja vieraammat ihmiset sosiaaliselle etäisyydelle eli noin 1-3 metrin metrin päähän. Taitaa olla niin, että vain tanssiessa ja ruuhkabussissa pääsee tuntemattoman kanssa intiimille etäisyydelle.

A: - Lavatanssit olivat tosi kätevä instituutio. Poski poskea vasten pääsi toisen iholle ja tunsi vartalon liikkeet. Niin hikistäkin oli, että tiesi heti, tuoksuiko toinen oikealta. Vasta myöhemmin ovat tutkineet, että koemme sellaisen ihmisen tuoksun seksikkäimmäksi, jolla on mahdollisimman erilaiset geenit ja jonka kanssa tulee terveitä lapsia. Silloin ennen ei ollut nykyajan perspirantteja hajuja sotkemassa. Pari peliä tanssittiin yhden kanssa, ja sitten taas vaihdettiin. Kun sopiva sattui syliin, se oli vientiä se.

P: - Kyllä makukin on tärkeä asia. Suudellessa kummankin aivot tekevät nopean kemiallisen analyysin toisen syljestä ja siten jatkavat geneettisen yhteensopivuuden määrittämistä. Jos toinen maistuu kiihottavalta, suuteleminen erittää aivoihin ja vereen fenyylietyyliamiinia, joka muistuttaa vaikutukseltaan amfetamiinia. Fenyylietyyliamiini panee mehut liikkeelle: hävittää pelot ja harkintakyvyn. Saa nähdä, pääsevätkö Ville ja Saija tänään maisteluasteelle. Mutta mitä ajattelit tehdä, jos heillä ei nappaa?

A: - Ajattelin antaa Villelle luettavaksi kahden yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Ann Demaraisin ja Valerie Whiten kirjan First impressions - What you don’t know about how others see you (Bantam 2004) Nettisivuilla http://www.firstimpressionsconsulting.com/ on päteviä kyselylomakkeita, joita täyttämällä voi selvittää, millaisen ensivaikutelman itsestään antaa. Saattaahan olla, että Ville tekee huomaamattaan jotain sellaista, mikä pilaa suhteen.


Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa. Hän on kirjoittanut ensivaikutelmaa, tutustumista ja rakastumista käsittelevän kirjan Sofia Originale. Ihmisiä kohtaamisten pyörteissä (Tammi 2005).


Kohti yhteisymmärrystä
Lähentävän kehonkielen muistisana on "haenko":
H hymy
A avoin asento
E etunoja
N nyökkäily
K katsekontakti
O omaksu asento.


Sosiaalisten lahjojen antaminen edistää lähentymistä tutustuttaessa. Muistisanan "kontaktia" alkuosa "kont" muistuttaa itse lahjoista, loppuosa "aktia" tavasta, jolla niitä kannattaa jakaa. Kyseleminen ja oma-aloitteisesti avautuminen ovat vastinpareja. Lahjoja annetaan vuorotellen, tasapainoisesti. Innostavat ja ajankohtaiset aiheet ovat valttia.
K kunnioita
O osallista
N naurata
T tiedota
A avaudu
K kysele
T tasapainoisesti
 I innostavista
A ajankohtaisuuksista

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti