Millainen flirtti johtaa pariutumiseen?
Kesäterassilla voit tarkkailla lajikumppanien käyttäytymistä.
Tässä psykologi (P) ja Amorin apulainen (A) raportoivat omat havaintonsa.


Kesäterassilla voit tarkkailla lajikumppanien käyttäytymistä.
Tässä psykologi (P) ja Amorin apulainen (A) raportoivat omat havaintonsa.



P: - Mitäs sinä täällä ravintolan nurkassa teet? Eihän sinun pitänyt tulla firman juhliin ollenkaan.

A: - Päätin kerrankin kokeilla rakkauden lähettilään Amorin apulaisena olemista. Tarkkailen täältä piilosta, tapahtuuko mitään.

P: - Tarkoitatko sitä ikiaikaista taktiikkaa? Keskenään naitettaviksi aiotuille supatetaan epäilys, että toinen on ihastunut. Kun ehdokkaat tapaavat, he ryhtyvät tutkimaan, pitikö vinkki paikkansa, ja siitä se silmäpeli alkaa.

A: - Sama vanha juoni. Meidän osaston Ville on vakuuttunut, ettei kukaan voi olla kiinnostunut hänestä sillä tavalla. Olen ollut Villen kanssa parilla työristeilyllä, ja olen nähnyt, miten useampikin nainen yrittää lähestyä häntä. Ville kuitenkin uskoo vakaasti, että hänestä ollaan kiinnostuneita vain tietokoneen virittäjänä. Siksi hänellä on niin torjuva elekieli, että sitkeinkin nainen luovuttaa. Viime viikolla kerroin Villelle lyöväni vetoa, että naapurikonttorin Saija on katsellut häntä sillä silmällä. Ei se Saija ole sellaista sanonut, mutta Saija on valittanut olevansa parantumaton renttumagneetti, koska kaikki prinssit, joita hän on suudellut, ovat muuttuneet sammakoiksi. Ville voisi hyvinkin olla Saijalle juuri se sammakko, joka suudellessa muuttuu prinssiksi.

P: - Me tosiaan päättelemme yhtä ja toista elekielen, olemuksen, vaatetuksen ja tilankäytön perusteella jo ennen juttusille menemistä. Eräs naistenmies kertoi, että naisesta näkee heti, onko tämä antoisa tapaus vai ei. Mistähän se Saija huomaakin ne rentut? Parransängestä, hienhajusta vai rennosta liikkumisesta? Luin yhdysvaltalaisen fysiologian professorin Jared Diamondin kirjasta Miksi seksi on hauskaa (WSOY 1998), että teerenpelissä ihminen kiinnittää huomiota vain pieneen joukkoon piirteitä: esimerkiksi tuoksuun, hiusten väriin, kasvojen ja kehon symmetriaan ja naisella rintoihin. Jos mies on tottunut pitämään vain punatukkaisia tyttöjä vetävinä, häneltä jää monta hyvää kumppaniehdokasta huomaamatta. Mutta asiasta toiseen: oletko ajatellut, mitä sinulle tapahtuu, jos Ville ja Saija saavat juonesi selville?

A: - Ei se niin kamalaa olisi. He voisivat kehittää minulle vastakepposen, ja yhteisen koston suunnittelu voi olla hyvinkin lähentävää puuhaa. Mutta katsotaan nyt, mitä tapahtuu. Näetkö, miten Ville huomasi Saijan? Villen elekieli on paljon aiempaa kutsuvampaa nyt, kun hän ajattelee ehkä kiinnostavansa Saijaa. Kukaties Saijakin huomaa Villessä uutta potkua, koska vilkuilee syrjäsilmällä. Vaivihkainen kurkistelu on tosi seksikästä, vai mitä?



P: - Kyllä flirtti lähtee katseesta, mikäli on uskominen televisiosta tuttua brittiläistä psykologia ja elekielen tuntijaa Tracey Coxia. Hänen Superflirtti-kirjassaan (Otava 2004) on havainnollisia kuvia siitä, miten toisen katsetta voi vaivihkaa ohjata kohti omia silmiä. Myös katseen kesto kertoo paljon. Normaalisti skannaamme toisen kasvot kolmessa sekunnissa, mutta vajaan viiden sekunnin "hidas katse" on viettelevä. Kymmenen sekuntia on jo julkeaa. Katso nyt, miten Saija ja Ville katsovat toisiaan sen viisi sekuntia. Sitten he katsovat muualle ja taas yllättävät toisen katseen.

A: - Molemmat näyttävät hakeutuvan noutopöydän läheisyyteen, ottavat ruokaa ja menevät samaan pöytään. Mutta mistä voi tietää, synkkaako heillä todella?

P: - Ei sitä voi ihan heti sanoa, koska molemmat ovat tunnustelevalla kannalla ja näyttävät toisilleen sunnuntainaamaa. Aika hyvä kehonkielen lukemisen muistisana on "haenko". Ainakin Saijan elekieli on "haenko"-muotoa. Hän hymyilee, ja kädet ovat avoimesti levällään, kämmenet ylöspäin. Saija istuu etunojassa ja nyökkäilee innokkaasti. Hänellä on katsekontakti Villen silmiin varsinkin kuunnellessaan, ja hän pyrkii omaksumaan samanlaisia asentoja kuin Ville. Välillä Ville vetäytyy nojautumalla taaksepäin kädet puuskassa. Saijakin nojautuu taaksepäin ja menee kokoon, mutta pian hän taas avaa käsiä levälleen. Huomaatko, miten Ville seuraa vaistonvaraisesti: avaa kädet puuskasta, nojautuu eteenpäin ja alkaa puhua käsillään?

A: - Ville näyttää tuijottavan Saijaa melko kiinteästi silmiin. Ettei vain olisi liian päällekäyvää?

P: - Tutustuttaessa katsekontaktia voi hyvin pitää yllä 60 prosenttia ajasta, kunhan muistaa antaa katseen alussa vaeltaa silmissä ja sen yläpuolella. Mitä henkilökohtaisemmaksi kontakti menee, sitä lähemmäksi nenää, suuta, kaulaa tai jopa rintaa katse voi ajoittain vaeltaa. Jos alkaa tuntua, että toinen flirttaa väkisin, oma katse kannattaa pitää tiukasti flirttaajan otsan tai jopa päälaen tienoilla, koska toinen yleensä peilaa katsomalla ylemmäs.

A: - He näyttävät juttelevan aika innokkaasti. Saija on luonnostaan puhelias, mutta muistaakohan Ville ensivaikutelmakoulutuksen opit sosiaalisista lahjoista, joita tutustuttaessa on tärkeää antaa (ks. laatikkoa Kohti yhteisymmärrystä)?

P: - Iskemisoppien muistelu ole aidon kontaktin tuho. Käy kuin tuhatjalkaiselle, jonka jalat menivät lopullisesti solmuun, kun se alkoi miettiä, miten kuuluu kävellä oikein. Näin kaukaa katsellen Ville näyttää kuuntelevan Saijaa ja kyselee kovasti. Molemmat luovat elekielellään ikään kuin yhteisen kuvun tai kuplan, jonka sisällä he kaksi ovat. Saijaa naurattaa, joten Ville taisi kertoa hyvän vitsin. Vitsit antavat lupauksen siitä, että suhteesta voisi olla iloa.

A: - Saija ja Ville todellakin lähentyvät. Saa nähdä, päätyvätkö he tanssimaan hitaita. Liian tyrkky ei saa olla, koska toisen ihmisen rajojen ylittäminen aiheuttaa turhaa hämmennystä ja takapakkia.

P: - Yhdysvaltalainen antropologi Edward Hall tutki ihmisten reviirejä 1960-luvulla. Vain todella läheiset ihmiset saavat tulla aivan liki. Ystävät päästetään lähimmillään puolen metrin päähän ja vieraammat ihmiset sosiaaliselle etäisyydelle eli noin 1-3 metrin metrin päähän. Taitaa olla niin, että vain tanssiessa ja ruuhkabussissa pääsee tuntemattoman kanssa intiimille etäisyydelle.

A: - Lavatanssit olivat tosi kätevä instituutio. Poski poskea vasten pääsi toisen iholle ja tunsi vartalon liikkeet. Niin hikistäkin oli, että tiesi heti, tuoksuiko toinen oikealta. Vasta myöhemmin ovat tutkineet, että koemme sellaisen ihmisen tuoksun seksikkäimmäksi, jolla on mahdollisimman erilaiset geenit ja jonka kanssa tulee terveitä lapsia. Silloin ennen ei ollut nykyajan perspirantteja hajuja sotkemassa. Pari peliä tanssittiin yhden kanssa, ja sitten taas vaihdettiin. Kun sopiva sattui syliin, se oli vientiä se.

P: - Kyllä makukin on tärkeä asia. Suudellessa kummankin aivot tekevät nopean kemiallisen analyysin toisen syljestä ja siten jatkavat geneettisen yhteensopivuuden määrittämistä. Jos toinen maistuu kiihottavalta, suuteleminen erittää aivoihin ja vereen fenyylietyyliamiinia, joka muistuttaa vaikutukseltaan amfetamiinia. Fenyylietyyliamiini panee mehut liikkeelle: hävittää pelot ja harkintakyvyn. Saa nähdä, pääsevätkö Ville ja Saija tänään maisteluasteelle. Mutta mitä ajattelit tehdä, jos heillä ei nappaa?

A: - Ajattelin antaa Villelle luettavaksi kahden yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Ann Demaraisin ja Valerie Whiten kirjan First impressions - What you don’t know about how others see you (Bantam 2004) Nettisivuilla http://www.firstimpressionsconsulting.com/ on päteviä kyselylomakkeita, joita täyttämällä voi selvittää, millaisen ensivaikutelman itsestään antaa. Saattaahan olla, että Ville tekee huomaamattaan jotain sellaista, mikä pilaa suhteen.


Tuija Matikka on psykologi, joka on erikoistunut organisaatioiden ja henkilöstön kehittämiseen ja harjoittaa myös henkilökohtaista psykologista neuvontaa. Hän on kirjoittanut ensivaikutelmaa, tutustumista ja rakastumista käsittelevän kirjan Sofia Originale. Ihmisiä kohtaamisten pyörteissä (Tammi 2005).


Kohti yhteisymmärrystä
Lähentävän kehonkielen muistisana on "haenko":
H hymy
A avoin asento
E etunoja
N nyökkäily
K katsekontakti
O omaksu asento.


Sosiaalisten lahjojen antaminen edistää lähentymistä tutustuttaessa. Muistisanan "kontaktia" alkuosa "kont" muistuttaa itse lahjoista, loppuosa "aktia" tavasta, jolla niitä kannattaa jakaa. Kyseleminen ja oma-aloitteisesti avautuminen ovat vastinpareja. Lahjoja annetaan vuorotellen, tasapainoisesti. Innostavat ja ajankohtaiset aiheet ovat valttia.
K kunnioita
O osallista
N naurata
T tiedota
A avaudu
K kysele
T tasapainoisesti
 I innostavista
A ajankohtaisuuksista

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.