Lämpenee, kylmenee... Viime jääkauden ilmasto oli yhtä soutamista ja huopaamista. Niin oli myös eläinten tulo Suomeen.



Sisältö jatkuu mainoksen alla


Sisältö jatkuu mainoksen alla






TEKSTI:Pirkko Ukkonen

Lämpenee, kylmenee... Viime jääkauden ilmasto oli  yhtä
soutamista ja huopaamista. Niin oli myös eläinten tulo Suomeen.



"Kuin lukisi kirjaa, josta on jäljellä vain kannet." Näin kuvaillaan elämän historian tutkimusta Suomessa. Kallioperämme on ikivanhaa, noin 3,2 miljardin vuoden ikäistä, ja maa-aines sen päällä tuskin 20 000-vuotista. Ei jälkiä dinosauruksista tai ihmisapinoista. Olisiko menneestä kuitenkin säästynyt jokin myöhäinen lehti?

2,5 miljoonan viime vuoden aikana ilmastomme on vaihdellut rajusti. Tänä jääkausien ajaksi kutsuttuna jaksona Suomi on välillä peittynyt paksun mannerjäätikön alle, välillä taas ilmasto on ollut nykyistäkin lämpimämpi. Ilmaston muuttuessa kasvit ja eläimet ovat siirtyneet sopivammille alueille - tai kuolleet sukupuuttoon.

Mannerjäätikkö on edetessään rouhinut ja sekoittanut maaperää ja kalliota ja siten murskannut lähes kaikki merkit aiemmasta elämästä tai vienyt ne mennessään. Lämpimien jaksojen aikana elämä on taas vähitellen palannut jäästä vapautuville alueille. Näin jääkausiaika on muovannut sekä maamme korkokuvan että kasvillisuuden ja eläimistön. Loppusilauksen antoi viimeisin, Veikseliksi nimetty jääkausi, joka alkoi noin 115 000 vuotta sitten.

Rippeitä nuotioiden hiilloksessa

Luut säilyvät huonosti Suomen happamassa maaperässä, ja niinpä meiltä onkin löydetty verraten vähän muinaisten maanisäkkäiden jäännöksiä. Vain Itämeren pohjaan hautautuneiden merinisäkkäiden luut ovat säilyneet paremmin.

Onneksemme Suomen varhaiset asuttajat jättivät meille perinnöksi toisenlaisen todistusaineiston: pyynti- ja asuinpaikkojen nuotioissa palaneet riistaeläinten luut.

Kuumentaminen lisää luiden kestävyyttä biologista ja kemiallista hajoamista vastaan, ja siksi luita löytyy usein arkeologisista kohteista paljon. Ikävä kyllä vain pieni osa niistä pystytään määrittämään lajin tarkkuudella. Palanut luu on nimittäin lähes aina murskautunut alle kuutiosentin suuruisiksi siruiksi.

Metsästäjät eivät tietenkään tuoneet kaikkia ruhon osia asuinpaikalle asti. Luista myös tehtiin työkaluja ja koruja, eivätkä ne päätyneet jätetunkioon. Koirat ja villieläimet tonkivat tunkioita ja veivät osan luista mukanaan.

Sitä paitsi asuinpaikoilta löytyneet eläinten luut kertovat vain niistä lajeista, joita esihistoriallinen ihminen on pyytänyt. Aineiston ulkopuolelle jäävät eläimet, jotka elivät alueella ennen ensimmäisiä asukkaita, ja tietysti myös lajit, joita ihminen ei syönyt tai muuten hyödyntänyt.

Palaneita luita on tähän asti ollut mahdoton ajoittaa radiohiilimenetelmällä, joten niiden ikä on jouduttu päättelemään arkeologisten löytöjen perusteella. Nyt kehitteillä on kuitenkin uusia menetelmiä, jotka voivat muuttaa tilanteen.

Eem: lämpimämpää kuin nykyisin

Viime jääkautta edeltäneenä Eem-kautena jalot lehtipuut, kuten pähkinäpensas, tammi ja valkopyökki, kasvoivat Suomessa Pohjanmaalla asti.

Tanskassa jopa norsuja




Mikä ihmeen BP?

Radiohiiliajoituksista saadut vuodet poikkeavat hieman varsinaisista kalenter-ivuosista, ja siksi niistä käytetään merkin-tää BP (before present) eli ennen nykyaikaa. "Nykyajaksi" on sovittu vuosi 1950.

120000 BP Fennoskandia oli saari.


Suomen lähialueilta Eem-kautisia eläinten jäännöksiä on löytynyt runsaasti vain Tanskasta. Siellä elivät ainakin kuusipeura, saksanhirvi, arovisentti, jättiläishirvi - ja metsänorsu. Tämä norsulaji, Palaeoloxodon antiquus, jolla oli pienet korvat suorat


syöksyhampaat, kuoli sukupuuttoon jääkauden alkupuolella.

Suomesta vain majavapato

Vimpelistä Pohjanmaalta löydetyt majavan jyrsimät puunkappaleet ovat vanhimmat todisteet Suomessa eläneistä nisäkkäistä. Majavapato on noin 107 000 vuotta vanha eli Veiksel-jäätiköitymisen alkuajoilta.

Susiluolasta toivotaan löytöjä

Karijoen Susiluolan täytteenä olevan maan uskotaan olevan peräisin Eem-kaudelta. Eräät luolan kivet on tulkittu ihmisen työstämiksi. Kaikki luolasta toistaiseksi löytyneet luut ovat kuitenkin viime jäätiköitymistä nuorempia.

Pohjanmaalla ja Lapissa on melko runsaasti Eem-kauden kerrostumia, mutta niistä ei ole tähän mennessä löydetty nisäkkäiden luita.

Keskellä jääkautta


 


Mannerjäätikön laajuutta ja kestoa tutkitaan paraikaa vilkkaasti. Jääkauden aikana oli lämpimämpiä vaiheita, jolloin eläimet ja kasvit palasivat Suomeen. Jään levitessä ne vetäytyivät lähialueille.

Suomessa mammutteja pitkään

Viereinen, Suomen vanhin mammutin poskihammas on Iijoelta. Suomesta on löydetty mammutin luita ja hampaita yhdeksältä paikkakunnalta, ajalta 32000-22500 BP. Suomea ei siis tuolloin peittänyt paksu mannerjää, kuten aiemmin oletettiin, vaan jääkaudessa oli lyhyt lämmin jakso.

Villasarvikuonoja ja jättiläishirviä

Villasarvikuonon säkäkorkeus oli 1,6 metriä. Villasarvikuonon, jättiläishirven, saiga-antiloopin, myskihärän ja arovisentin jäännöksiä on löydetty mm. Tanskasta. Näitä jääkauden nisäkkäitä eli varmaankin myös Suomessa.

Euroopan viimeiset mammutit?

Uudet radiohiiliajoitukset ovat osoittaneet, että ainakin Virossa mammutit elivät vielä noin 10 000 vuotta sitten.

Suomeen mammutit eivät ilmeisesti jään peräydyttyä ehtineet palata, kun ilmasto jo muuttui niille epäedulliseksi ja metsät valtasivat alueen.

Aiemmin oletettiin Euroopan mammuttien kuolleen sukupuuttoon jo noin 12000 BP. Sen sijaan Pohjois-Siperiassa Wrangelin saarella niiden tiedetään eläneen vielä noin 4000 BP.

Jää alkoi sulaa

Noin 13000-12000 BP Fennoskandian eteläosa peittyi jäätikön sulavesien alle.

Jään vetäytyminen pysähtyi noin tuhanneksi vuodeksi 11000-10000 BP. Silloin jäätikkö vuoroin eteni ja peräytyi pienellä alueella. Se kasasi keräämäänsä kivi- ja maa-ainesta eteensä ja muodosti Salpausselät.

Kylmän vaiheen jälkeen jää peräytyi taas nopeasti. Noin 9000 BP Suomi oli kokonaan jäätön.

Kasvillisuus valtasi nopeasti jäästä vapautuneet alueet: aluksi ruohostona, pian myös koivu- ja mäntymetsinä.






Miten Saimaa sai norppansa?

Itämeren ensimmäinen nisäkäslaji oli norppa, joka saapui viimeistään 9500 BP. Sen Saimaan-populaatio jäi eristyksiin vesistön kuroutuessa irti Itämeren altaasta.

Asiaa voi miettiä tarkemminkin:

- Saimaan eteläosat kuroutuivat irti Baltian jääjärvestä joko suoraan tai ly-hyen Yoldia-yhteyden aikana. Norppia saattoi jo tuolloin siirtyä pikkujärviin nykyisen Suomenlahden puolelta.

- Ancylusjärvivaiheessa Saimaan luoteisosat olivat osa Itämeren allasta, ja norpat saattoivat jäädä eristyksiin järven lahtiin, siis levitä nykyisen Pohjanlahden puolelta.

- Norpan tiedetään myös nousevan jokia ylös. Niinpä norpat ovat voineet levitä Saimaan vesistöön itse asiassa niin kauan, kun Saimaaseen oli epäsuora yhteys Päijänne-Saimaa-järvikompleksin kautta.


Mistä päin Suomeen?

On esitetty, että pääosa nisäkkäistä levisi etelästä Karjalan kannaksen kautta. Todennäköisemmin arktiset ja havumetsien lajit kuitenkin tulivat pohjoisesta tai idästä.

Ensin saapui hirvi...

Vanhimmat todisteet Suomen jääkauden jälkeisestä eläimistöstä ovat Lahden, Askolan ja Hyrynsalmen noin 9 000 vuotta vanhoilta asuinpaikoilta.

Varhaiset suomalaiset metsästivät ainakin hirveä, majavaa ja metsäjänistä. Koira oli seuralaisena aivan alusta asti.

10 000-9 000 vuotta sitten metsiemme valtapuu oli koivu.

...Sitten karhu

Alle 9 000 vuoden ikäisissä löydöissä mukaan tulevat havumetsien eläimet, kuten karhu, orava ja näätä.

Tuon ajan havumetsissä kasvoi mäntyä. Kuusi levisi Suomeen vasta noin 5 000 vuotta sitten.

Grönlanninhylje oli yleinen




Petojen luista pulaa

Havumetsävyöhykkeen yleiset suur-pedot susi ja ilves puuttuvat Suomen kivikauden arkeologisista löydöistä. Ilmei-sesti petoja ei ole pyydetty tai niiden ruhoja ei ole tuotu asuinpaikoille.


Arktinen grönlanninhylje (alla) tuli Itämereen viimeistään 5900 BP ja katosi aikaisintaan 2800 BP. Ilmeisesti meren jäänmuodostus, suolaisuus ja ravintotilanne muuttuivat.

Pirkko Ukkonen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston geologian laitoksessa. Hän väitteli viime vuonna Suomen nisäkkäiden varhaisesta historiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla