Naisen ja miehen ero sai alkunsa, kun muinaiset yksisoluiset eläimet ryhtyivät yhteistyöhön - mutta ero johtikin eri-arvoisuuteen. Uros pääsee poikimisessa helpommalla kuin naaras.

TEKSTI:Petri Nummi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Naisen ja miehen ero sai alkunsa, kun muinaiset yksisoluiset
eläimet ryhtyivät yhteistyöhön - mutta ero johtikin eri-arvoisuuteen.
Uros pääsee poikimisessa helpommalla kuin naaras.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä

3/2000

Seksi keksittiin kaksi miljardia vuotta sitten, kun eläminen maapallon merissä kävi karuksi.

Ravinteikkaat, matalat meret olivat hellineet itsenäisiä soluja, jotka lisääntyivät seksittömästi jakautumalla. Noin kaksi miljardia vuotta sitten mantereet kuitenkin liukuivat yhteen niin, että rantaviiva lyheni ja matalien rannikkovesien alue supistui. Uusia ideoita kaivattiin hengenpitimiksi.






Onnistuu se neitseellisestikin

Joidenkin eläinten munasolu voi kehittyä alkioksi ilman hedelmöitystä, eli niiden naaraat lisääntyvät neitseellisesti. Hyvä esimerkki ovat rataseläimet, jotka ovat 0,1-2 millin mittaisia planktoneläimiä. Niiden eräillä lajeilla ei ole tavattu koiraita lainkaan.

Koska neitseellisiltä lisääntyjiltä puuttuu se muuntelu, jota koiraat tuovat geenistöön, neitseelliset lajit ovat muita heikompia kestämään nopeita ympäristön muutoksia.

Nyt jotkin yksisoluisista liittyivät yhteen säästääkseen energiaa.


Tämä sysäsi liikkeelle kehityksen monisoluisiin eläimiin, erityisiin sukusoluihin ja suvulliseen lisääntymiseen.

Lisääntymiseen erikoistuneiden sukusolujen takia eläimet voivat kehittyä paljon suuremmiksi ja mutkikkaammiksi kuin on mahdollista, jos lisääntyy vain jakautumalla tai silmikoimalla itsestään kopioita.

Seksin ansiosta eläimistä tuli myös valtavan paljon muuntumiskykyisempiä kuin aiemmin. Suvuttomasti syntynyt jälkeläinen on nimittäin emonsa kopio eli klooni, mutta suvul-


lisessa lisääntymisessä periytyy kahden vanhemman ominai-


suuksia. Lisäksi nämä ominaisuudet muuntuvat sukupolvesta


toiseen, sillä sukusolujen syntyessä perimän dna-rihmat katkei-


levat ja vaihtavat osia keskenään.

Muuntelevuudesta on etua, kun ympäristö muuttuu. Koska jälkeläisten perimä on erilainen, on toivoa, että jotkin yksilöt sopeutuvat, vaikka muut menehtyisivät. Toinen seksin etu on se, että vanhempien haitalliset mutaatiot eivät riivaa kaikkia jälkeläisiä: toiselta vanhemmalta saatu ehjä geeni voi korvata toiselta perityn virheellisen geenin.

Siittiöiden tuottaja pääsee vähällä

Kautta koko eläinkunnan sukusolut ovat kahta tyyppiä: suuria ja hitaita munasoluja sekä pieniä ja vikkeliä siittiöitä.

Koiraat voivat tehtailla siittiöitä tuhottomasti, koska siimahännissä on vain sen verran evästä, että ne jaksavat uida munasolun luo. Naaraat tuottavat munasolujaan paljon vähemmän, sillä nämä solut ovat energiasyöppöjä: niihin pitää varata rutkasti ravintoa kehittyvälle alkiolle.

Ihmisellä ja muilla nisäkkäillä sukupuolten satsauserot ovat huipussaan. Nisäkäsuros maksaa jälkeläisestään minimissään yhden siemensyöksyn. Usein nisäkäsnaaraan ja -koiraan suhde rajoittuukin paritteluun, kuten monilla erakkomaisilla näätäeläimillä tai myyrillä.

95 prosentissa nisäkäslajeista urokset luistavat jälkeläisten hoidosta. Ne voivat luottaa naaraiden ahkeruuteen. Naaras uhraa jo sikiöihin niin paljon voimavaroja, että sen ilman muuta kannattaa satsata poikasiin synnytyksen jälkeenkin. Imetyksen avulla yksinhuoltajuus yleensä sujuukin hyvin.




Homoseksuaalisuus yleistä

Samaa sukupuolta olevat nisäkäsnuoret tekevät usein parittelueleitä keskenään. Tätä on havaittu muun muassa hirvillä, paviaaneilla ja koirilla.

Aikuisista eläimistä homoseksuaaliset suhteet ovat taval-lisempia naarailla kuin uroksilla. Esimerkiksi japaninmakakien naaraat solmivat pitkäikaisiakin seksisuhteita. Oravasaimiri-naaraat voivat paritella keskenään kiinnittääkseen koiraiden huomion. Tämän ei pitäisi yllättää: viehättäväthän ihmis-miehiäkin naisten lemmenleikkejä esittävät kuvat ja filmit.

Myös lähisukulaisillamme kongonsimpansseilla on paljon homosuhteita. Kongonsimpanssit harjoittavat muutenkin paljon seksiä nuoresta pitäen ja ratkaisevat usein erimielisyydet tappelun sijaan pikaisella parittelulla - make love, not war!


Itse asiassa imetys ei olisi nisäkäskoiraallekaan ylivoimainen tehtävä: onhan sillä maitorauhaset, joskin yleensä tuottamattomat. Vastikään löydettiinkin lepakkolaji, jonka urokset ilmeisesti omistautuvat jälkeläishuoltoon aina imetystä myöten. Tämä on kuitenkin ainoa tunnettu esimerkki.

Koska ihmisurokset usein satsaavat paljon jälkeläisiinsä, naisen kannattaa vaikka huijata joku mies osalliseksi. Tutkimusten mukaan 5-30 prosentilla ihmislapsista sosiaalinen isä ei luulostaan huolimatta ole biologinen isä.

Uroksella usein monta naarasta

  suojelee tunnollisesti ympärillä temmeltäviä jälkeläisiä.





Sukupuoli voi vaihtuakin

Jotkin kalat ovat vain kasvunsa alku-vaiheessa koiraita. Silloin niiden voima-varat riittävät paremmin maidin kuin mädin tuottoon. Kookkaampina ne muut-tuvat naaraiksi.

Sukupuolen vaihdosta ilmenee myös mm. sammakoilla, katkaravuilla, siiroilla ja ostereilla.

Ilman lakipykäliä ihmisyhteisöt eivät ehkä koskaan olisi tiukasti yksiavioisia: vain 16 prosenttia 850:stä tutkitusta eri kulttuureja edustavasta yhteisöstä on sellaisia. Yli 80 prosenttia on monivaimoisia ja vajaa prosentti monimiehisiä. Länsimaiset ihmiset harjoittavat hyvin paljon sarjallista yksiavioisuutta - siis eroavat ja menevät uudelleen naimisiin.

Linnuilla yksiavioisuus on paljon nisäkkäitä yleisempää, sillä molemmat sukupuolet ovat yhtä päteviä hautomaan munia ja kiikuttamaan ruokaa poikasille. Usein yksiavioisuus kuitenkin rajoittuu yhteen pesimäkauteen, ja pesyeessä on tällöinkin monesti usean koiraan siittämiä poikasia. Linnuilla on kuitenkin


myös pitkiä, jopa elinikäisiä kumppanuuksia. Muun muassa hanhet ja albatrossit eroavat yleensä vain siinä tapauksessa, että pesiminen ei suju.

Kaksineuvoinenkin mieluiten koiras

Osa eläimistä edustaa samalla kertaa kumpaakin sukupuolta. Tällaisia kaksineuvoisia eli hermafrodiitteja ovat esimerkiksi lierot ja kotilot. Ne toimivat paritellessaan vuoroin naaraana, vuoroin koiraana. Voisi luulla, että niiltä puuttuu kokonaan tarve käydä sukupuolten sotaa.

Todellisuudessa kaksineuvoisetkin törmäävät eturistiriitoihin, jotka johtuvat siittiöiden ja munasolujen kustannuseroista. Tietyt värysmadot yrittävät usein vain hedelmöittää partnerin ja välttyä itse samalta kohtalolta. Perhoahvenet ja monisukasmadot pyrkivät estämään huijauksen laskemalla vuoron perään pienen määrän munia toisen yksilön hedelmöitettäviksi.

Eräät ovat roisimpia otteissaan. Ariolimax-suvun kaksineuvoiset etanat onnistuvat joskus tekemään partneristaan naaraan jyrsimällä sen siittimen irti.

Petri Nummi on riistaeläintieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen seksin evoluutiosta kirjoittamiensa tekstien perusteella suunniteltiin Luonnontieteellisen museon Kiima-näyttely.

Sisältö jatkuu mainoksen alla