Muuntogeeninen soija mietityttää possusta tykkääviä. Mitä tiede sanoo gm-rehun turvallisuudesta?





LSO Foodsin ja Atrian ilmoitus ryhtyä tarjoilemaan muuntogeenistä soijaa suomalaissioille poiki kuuman keskustelun. Kansalaisten Bioturvayhdistys julisti liha- ja makkaraboikotin, johon Suomen luonnonsuojeluliitto yhtyi. Kannanoton keskiössä on pelko muuntogeenisen rehun ja sillä tuotetun ruoan turvallisuudesta.

Mitä vieras geeni ruoassa voi tehdä sialle - tai muuntogeenistä rehua mussuttaneen possun lihaa syövälle ihmiselle?

- Ei yhtikäs mitään, vakuuttaa molekyyligenetiikan dosentti Suvi Taira Helsingin yliopistosta.

Niin siat kuin ihmiset nielevät miljardeja geenejä aivan tavallisen ravinnon seassa joka päivä. Kaikki geenit ovat perusrakenteeltaan samanlaisia, olipa niiden alkuperä mikä hyvänsä, joten ruoansulatus käsittelee ne samalla tavoin. Ne pilkkoutuvat, ja vaikka joitakin kulkeutuisi kokonaisina suolen sisäpinnan soluihin, ne päätyvät uusiutuvien solujen kyydissä pian pahnoille tai pyttyyn.

- Muihin soluihin ne eivät suolesta pysyvästi siirry, Taira painottaa.


Geenimuuntelu suojaa soijasatoa

Syy, miksi sioille ylipäätään syötetään soijaa, on eläimen lisäproteiinin tarve. Gm-soijassa houkuttaa sen tavanomaista soijaa halvempi hinta.




Alle kootut tiedot perustuvat lukuisten tutkimusten pohjalta koottuun raporttiin"EFSA statement on the fate of recombinant dna or proteins in meat, milk and eggs from animals fed with gm feed", joka julkaistiin 20.7.2007. Efsa, European Food Safety Authority, on ruoan turvallisuudesta EU:ssa vastaava viranomainen. 









Mahalaukussa ja suolessa geenien dna hajoaa pätkiksi ja perusrakenneosikseen, nukleotideiksi. Muokattu dna ei eroa ruoansulatuksen kannalta mitenkään kaikesta muusta ruoassa olevasta dna:sta. Sitä on aina ollut ruoassa runsaasti, ja siksi eläinten ja ihmisen ruoansulatus on tottunut hajottamaan sen.


Gm-soijalla tiukka seula

Muuntogeeninen soija kelpuutettiin rehuksi EU:ssa 1996, ja sitä on turvallisuus- ja terveellisyystutkimuksissa syötetty hiirille, rotille, sioille, lehmille, siipikarjalle ja kaloille. Mitään poikkeavaa ei ole ilmennyt suurillakaan gm-soija-annoksilla.

- EU:n lainsäädäntö edellyttää, että jo hyväksytyt muuntogeeniset rehut ja elintarvikkeet arvioidaan kymmenen vuoden välein uudelleen viimeisimmän tieteellisen tiedon valossa, kertoo Kuopion yliopistossa työskentelevä kasviagrobiotekniikan professori Sirpa Kärenlampi, joka on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan asiantuntijajäsen.

Gm-soijan turvallisuus onkin parhaillaan taas puntarissa - myös siksi, että yhdysvaltalaisyritys Monsanto on hakenut sille viljelylupaa myös EU:ssa.




Elimistön solut tuottavat entsyymejä, joiden nimenomainen tehtävä on vieraan dna:n hävittäminen.




Patentit pulmallisia köyhille







Tähän mennessä gm-rehua syöneiden eläinten yhdestäkään elin- tai kudosnäytteestä ei ole löytynyt muokattuja dna-jaksoja. Tämä tieto perustuu suureen määrään tuotantoeläimillä tehtyjä kokeita.



Vapaaehtoista merkintää toivotaan

Muuntogeeninen soija on maailmalla syrjäyttämässä perinteisen soijan lähes kokonaan. Suomenkin kaupoista löytyy hyllytolkulla gm-rehulla tuotettua ulkomaista sianlihaa ja siitä tehtyjä lihavalmisteita (ks. Tiede 4/2005: Gm-kasvit, puoltaako vai vastustaako?, s. 16-22). Myös parikymmentä suomalaista sikatilaa on syöttänyt muuntogeenistä rehua saparohännilleen jo puolentoista vuoden ajan.




Elimistöön voi joskus kulkeutua pilkkoutuneita dna:n rippeitä sellaisista geeneistä, joita on ruoassa aivan erityisen paljon. Esimerkiksi jäänteitä viherhiukkasten geeneistä, joita kasvisoluissa on lukuisina kopioina, on löytynyt kasvinsyöjäeläinten elimistöstä. Sen sijaan kokonaisten, toimivien kasvigeenien pääsystä elimistöön ei ole näyttöä. Yhdenkään tutkitun eläimen perimästä ei ole löytynyt kasvilta saatua geeniä, joten tällaista geenien siirtymistä ei ilmeisesti ole tapahtunut koko evoluutiohistorian aikana.




Kaija Varimo







Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja


Lisätietoa:
www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/gmo/
www.efsa.europa.eu/en/science/gmo.html
www.geenitekniikanlautakunta.fi/
gmoinfo.jrc.it/
www.newscientist.com/channel/life/gm-food
Efsan lausunnoista voi esittää mielipiteensä niiden valmistuttua 30 päivän ajan nettiosoitteessa: ec.europa.eu/food/food/biotechnology/authorisation/public_comments_en.htm