Suomen dinosauruksille koitti maailmanloppu, kun asteroidi iskeytyi Lappajärvelle noin 75 miljoonaa vuotta sitten.


Lappajärvelle noin 75 miljoonaa vuotta sitten.




Asteroidi oli pahassa pulassa. Jokin syy - kenties törmäys toisen kappaleen kanssa - oli sysännyt sen kiertoradalle Maan läheisyyteen. Kauempana aurinkokunnassa se olisi voinut kiertää radallaan miljardeja vuosia, mutta tässä ei kuluisi miljoonaakaan vuotta, ennen kun Aurinko nielaisisi asteroidin tai sinkoaisi sen tähtien väliseen avaruuteen. Tai se tuhoutuisi iskeytyessään johonkin planeettaan tai kuuhun.

Asteroidi oli jo vaarallisen lähellä Maata. Planeetan rinnalla 400-metrinen kappale oli mitättömän pieni, mutta sen osuma olisi tuhoisa kaikelle elämälle valtavalla alueella.

Ihme voisi ehkä vielä pelastaa, mutta ihmettä ei tapahdu. Asteroidin rata päättyisi vääjämättä kohtaan, jota myöhemmin sanottaisiin Lappajärveksi.


Krokotiileja rantapajukossa

Maan päällä tulevasta tuhosta ei tiedetty vielä mitään. Elämää elettiin tavalliseen tapaan, joskin se, mikä oli tavallista 75 miljoonaa vuotta sitten, olisi nykyisin unien ja painajaisten aineksia.

Unenomaista oli ainakin se, miten tavallinen ja outo sekoittuivat. Veden päällä lenteli lintuja, joita ei kaukaa katsoen olisi erottanut lokeista, mutta läheltä olisi nähnyt voimakasta nokkaa reunustavat hampaat.

Maassa vipeltävät pikkuotukset olisivat äkkivilkaisulla käyneet päästäisistä, kunnes olisi huomannut niiden olevan minikokoisia opossumeja eli pussirottia.

Rantapajukot olivat varmaan samanlaisia kuin nykyäänkin - jos ei ota lukuun puiden varjossa köllöttäviä krokotiileja.


Mennyt ja tuleva limittyivät

Maailma oli lämmin ja kostea. Suomessakin elettiin oloissa, jotka vastasivat lähes nykyistä trooppista sademetsää. Vuodenaikoja ei oikeastaan ollut eikä ilmastovyöhykkeitäkään nykyisessä merkityksessä.

Napa-alueet olivat jäättömiä vuoden ympäri, kääntöpiirien tuntumassa vallitsi lämmin tai trooppinen ilmasto, ja päiväntasaajalla oli liian kuumaa ja kuivaa lähes kaikelle elämälle.

Myöhäisellä liitukaudella mennyt ja tuleva limittyivät. Meressä ui sekä ammoniitteja, jotka olivat dinosauruksia muinaisempia mustekalojen kuorellisia sukulaisia, että luukaloja, jotka eivät näyttäisi oudoilta kotoisten kuhien joukossa.

Maalla kasvoi suuria havupuita mutta myös kukkivia kasveja ja lehtipuita, kuten tammia ja pajuja. Kukkivat kasvit olivat itse asiassa vallanneet pääosan kasvupaikoista havupuilta, mikä oli aiheuttanut vielä yhden muutoksen. Ilma oli täyttynyt pölyttävistä hyönteisistä. Aika oli tietysti otollista myös niiden saalistajille.

Käärmeet, liskot ja pienet nisäkkäät elivät samoissa metsissä valtavien dinosaurusten kanssa. Taivaalla liitelivät sekä linnut että jättikokoiset siipisaurukset.

Aivan kuin elämä olisi kerännyt näytille kaikki saavutuksensa. Tai koonnut pelaajansa selvittämään,  ketkä selviäisivät parhaiten olemassaolon taistelussa.


Mosasaurus hallitsi merta

Suomen lähivesissä suuret meripedot nauttivat ravinnon runsaudesta. Pitkäkaulaiset plesiosaurukset pyydystivät ammoniitteja. Lähes kaikkia merieläimiä saalistivat Squalicorax-hait. Tämä nykyisen tiikerihain kokoinen petokala ei kuitenkaan ollut meren valtias. Vesien ykköspedoille, mosasauruksille, se oli kirjaimellisesti suupala.

Mosasaurukset olivat täysin vesielämään sopeutuneita matelijoita, joiden lähimpiä nykyään eläviä sukulaisia lienevät varaanit ja käärmeet. Mosasaurusten alaleuassa oli samanlainen nivel kuin nykyisillä käärmeillä, minkä ansiosta ne pystyivät nielemään suuretkin saaliit kokonaisina.

Suomen merissä mosasaurukset olivat tavallisia, sillä ne olivat sopeutuneet elämään hyvin monenlaisissa ympäristöissä. Eri alalajeja oli puolen tusinaa rantavesissä saalistaneista metrin-parin mittaisista ClidIastes propythoneista syvempien vesien jopa 15-metrisiin tylosauruksiin.


Maa kuului dinosauruksille

Maaeläimet eivät jääneet vaikuttavuudessaan jälkeen meren faunasta. Olihan tämä dinosaurusten kulta-aikaa. Lajien runsaus ja levinneisyys oli huipussaan. Dinosaurukset olivat myös Suomen luonnon valtiaita.




Pohjois-Eurooppa oli saari


Liitukauden lopulla ei tietenkään ollut valtiota nimeltä Suomi, eikä Suomen tuttuja muotojakaan olisi voinut erottaa.

Jääkauden luomukset eli Itämeri sekä tuhannet järvet ja joet puuttuivat.
Koska merenpinta oli liitukaudella paljon korkeammalla, Pohjois-Eurooppa oli suuri saari, kooltaan runsaasti yli kaksi miljoonaa neliökilometriä. Muodoltaan melko suorakulmaisen saaren alueelle jäisivät nykyisistä valtioista Suomen lisäksi Norja, Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua sekä osa Valko-Venäjää ja Venäjän lounaisosat.

Pohjois-Euroopan saaren länsiosan muodosti Fennoskandian kilpi, jolla sijaitsevat Suomen lisäksi myös Ruotsi ja Norja. Fennoskandian kilpi on Euroopan vanhinta kiveä, ja se on vaeltanut syntysijoiltaan läheltä Etelänapaa nykyiselle paikalleen noin kolmessa miljardissa vuodessa.

Tämän liikkeen vuoksi Suomi sijaitsi liitukauden loppupuolella noin tuhat kilometriä nykyistä etelämpänä.

Fennoskandian kilpi liikkuu paitsi etelästä pohjoiseen myös kiertyy keskustansa ympäri. Niinpä Suomen keskilinja oli myöhäisellä liitukaudella pari astetta kallellaan lounaaseen nykyiseen verrattuna.

Lappajärven törmäyksen aikaan Suomella oli merenrantaa vain pohjoisessa. Perämeri ja Pohjanlahti olivat suuria, Laatokan kaltaisia makean veden järviä.


Rhabdodonien


Planeettamme suojaus petti

Kaikki tämä elämän runsaus ei ehkä olisi ollut mahdollista ilman taivaalla loistavaa Kuuta. Se on Maan uloin puolustus asteroideja vastaan. Kiertolainen on suojannut Maata tuhansilta iskuilta, minkä näkee sen kraatterien täyttämästä pinnasta. On arveltu, että ilman Kuun suojausta asteroidien törmäykset Maahan olisivat lisääntyneet niin, ettei monimutkaisia eliöitä olisi voinut kehittyä.

Tämä asteroidi pujahti kuitenkin Kuun ohi. Painovoima kiskoi sitä näkymättömillä säikeillään kohti Aurinkoa 40 kilometriä sekunnissa, kun Maa kaartoi sen eteen samaa vauhtia.

Asteroidi työntyi yläilmakehään. Kaasu alkoi puristua sen alle maljamaiseksi kilveksi. Jos kivi olisi ollut pienempi, se olisi saattanut kimmota takaisin avaruuteen. Mutta tämä asteroidi puski satoja metrejä leveänä rintamana päin yhä kovenevaa ilmakehän vastusta.

Ilmakehä on maapallon toinen puolustuslinja. Pienemmät kappaleet palavat tai räjähtävät ilmakehässä ennen kuin ehtivät tehdä tuhojaan maassa. Suurta asteroidia vastaan puolustus on kuitenkin tehoton. Pikemminkin se lisää tuhovoimaa.

Kivimöhkäleen edessä ilma puristui lähes kiinteän aineen kaltaiseksi. Paine jatkoi kasvuaan ja kuumensi ilman tuhansiin asteisiin. Kuumuudessa kaasu alkoi hajota hehkuvaksi plasmaksi, joka muodosti asteroidin perään kirkkaan pyrstön.

Plasma säteili kirkkaampana kuin aurinko. Sähkömagneettisten hiukkasten vuo oli niin voimakas, että se aiheutti korvin kuultavaa rätisevää ääntä eläinten turkeissa ja höyhenissä.

Ilmiöiden ihmettelyyn ei kuitenkaan ollut paljon aikaa. Kivi iskeytyi ilmakehän halki sekunneissa.


Räjähdys puristi timantteja

Kun asteroidi kohtasi maanpinnan, liike-energia muuttui lämmöksi. Räjähdyksen massiivisuutta on lähes mahdotonta kuvitella. Se oli 1 600 kertaa niin voimakas kuin tuhoisin vetypommi. Jos kaikki toisessa maailmansodassa käytetyt pommit olisi räjäytetty yhdellä kertaa, olisi saatu vain puoli promillea tämän iskun voimasta.

Kuumuus sulatti alla olevan graniitin ja muut kovat kivilajit nesteeksi, jota sinkoutui kauas ja korkealle. Kuumuus ja paine muovasivat liuskekiven grafiitista timantteja. Ikivanhat kivikerrokset kääntyivät ympäri ja limittyivät uusiksi kuin torttutaikina.

Asteroidista jäi jäljelle vain hiukkasia, jotka sekoittuivat maapallon kiviainekseen.

Silmänräpäyksessä oli syntynyt satoja metrejä syvä ja halkaisijaltaan noin 15-kilometrinen kraatteri. Siinä oli ympäristöä paljon korkeampien reunojen lisäksi keskuskohouma, joka muodostui iskukohdasta suoraan ylös lentäneestä kiviaineksesta.

Kallioperässä valtava maanjäristysaalto eteni ääntä nopeammin.

Räjähdys oli sysännyt ilman liikkeeseen voimalla, joka ruhjoi kaiken tielleen osuvan kuin ääntä nopeammin liikkuvien puskutraktorien armeija. Paineaalto iski puut juuriltaan, heitti tonnien painoiset dinosaurukset sekunnissa satojen metrien päähän ja muutti pikkukivet ja puunsäleet tuhoisiksi ammuksiksi.

Paineaalto kulki Suomen yli muutamassa minuutissa. Mikään selkärankainen tuskin selvisi hengissä alueella, joka nykyisellä kartalla ulottuisi etelässä Tallinnaan ja pohjoisessa Ounastunturille. Itä-länsisuunnassa tuhoalue kulkisi Trondheimista Vienanmerelle


Tuhkasta nousi uusi elämä

Vähä vähältä elämä alkoi kuitenkin palata. Kasveista ensimmäisinä tuhoalueelle levittäytyivät saniaiset. Vähitellen niiden muodostaman maton läpi alkoi nousta puuvartisia kasveja ja heiniä. Muurahaisten armeijat alkoivat tallata polkujaan maahan, ja lentävät hyönteiset valtasivat ilman. Hyönteisiä seurasivat pikkupedot ja kasveja kasvinsyöjät sekä niiden saalistajat.

Tuho ei ollut lopullinen mutta ei liioin ainoa. Myöhäisellä liitukaudella pohjoiselle pallonpuoliskolle osui ainakin seitsemän muuta suurta asteroidia. Myös tulivuorien toiminta kiihtyi ja huipentui hieman ennen aikakauden loppua purkauksiin, joissa maankuoren valtavista repeämistä valui miljoonia kuutiokilometrejä sulaa kiviainesta.

Elämän edellytykset alkoivat kaveta Suomessakin. Ilmasto viileni ja sekä ilmakehän happi että hiilidioksidi vähenivät, mikä vähensi kasvillisuutta. Ekosysteemit joutuivat sopeutumaan muutoksiin, ja liitukauden lopulla Euroopassa oli todennäköisesti vähemmän ja pienempiä dinosauruksia kuin aikaisemmin.

Lopulta sopeutuminenkaan ei ollut enää mahdollista. Muutokset olivat liian nopeita ja suuria. Ja kun suuri sukupuutto tapahtui kymmenisen miljoonaa vuotta Lappajärven iskun jälkeen, Suomikin menetti tyrannosauruksensa, plesiosauruksensa ja mosasauruksensa ikiajoiksi.



Petri Forsell on vapaa toimittaja.



Artikkeli perustuu Helsingin yliopistossa tutkijana toimivan paleontologi Mikko Haaramon haastatteluun ja muun muassa seuraaviin kirjallisiin lähteisiin:
James Farlow ja M. K. Brett-Surman, The Complete Dinosaur (Indiana University Press 1997),
Jan Rees ja Johan Lindgren, Aquatic Birds From The Upper Cretaceous (Paleontology vol. 48),
Johan Lindgren, Early Campanian Mosasaurs from the Kristianstad Basin (Lundin Yliopisto 2004),
Gerrit Verschuur, Impact! (Oxford University Press 1996)
ja useisiin Geologian museon johtajan Martti Lehtisen artikkeleihin kraattereista ja mannerlaattojen liikkeestä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018