yksi tarvitsee terapiaa, toinen selviytyy omillaan. Pelkästä stressin määrästä ei voi päätellä, miten käy.

Teksti: Tuija Matikka


Pelkästä stressin määrästä ei voi päätellä, miten käy.




Psykiatrit Thomas Holmes ja Richard Rahe kehittivät vuonna 1967 pisteytyksen, jossa puolison kuolema tuottaa 100 stressipistettä, avioero 75 ja avioliiton solmiminen 50. Ylennys tai alennus vastuiden vaihtumisineen antaa 29 pistettä, potkut 47, aloittaminen uudella työuralla 36 ja vihdoin eläkkeelle jääminen 45 pistettä. Listassa lueteltiin yli 40 stressoria, joista alhaisimmat pisteet tuovat joulu (12) ja sakkolapun saaminen (11).

Holmesin ja Rahen mukaan ihminen on vakavassa vaarassa sairastua, jos stressipisteitä kasautuu nopeasti yli 300. Tarkkailua ei tarvita, jos pistemäärä on alle 150.

Nyttemmin on huomattu, että täsmälleen sama kokemus stressaa eri ihmisiä aivan eriasteisesti. Pisteistä ei voi päätellä tuen tarvetta.


Sota jää piinaamaan

Tapahtumien hengenvaarallisuus, äkillisyys ja yllättävyys sekä rasituksen pituus lisäävät stressaavuutta. Esimerkiksi rintamasotilaat ovat stressaantuneempia kuin rauhanajan asevelvolliset. Sodassa haavoittuneet, vangeiksi jääneet tai kidutetut ovat keskimäärin traumatisoituneempia kuin tällaisen välttäneet.

Traumatisoituneesta sotavangista käynee esimerkiksi psykologi Brian Engdahlin kuvaama "John", joka joutui toisen maailmansodan aikana Filippiineillä japanilaisten käsiin ankaran tulitaistelun jälkeen. Hän selviytyi Bataanin kuolemanmarssista ja näki, miten vankeja surmattiin mitättömistä syistä. John kesti nälkää, kidutusta ja tappotahtista työtä hiilikaivoksessa. Hän melkein hukkui vankilaivan upotessa. Muiden sotavankien tavoin hän uskoi tulevansa tapetuksi heti, kun amerikkalaisten maihinnousu Japaniin alkaa, mutta atomipommit ja Japanin antautuminen pysäyttivät tilanteen.

Engdahl työryhmineen haastatteli toisen maailmansodan sotavankeja vuonna 1997. Tutkituista 84 prosenttia oli saanut posttraumaattisen stressireaktion. Peräti 59 prosenttia kärsi reaktiosta vielä yli 50 vuotta tapahtumien jälkeen. Kovia kokeneita kannustettiin aiemmin vaikenemiseen, karskiuteen ja reippauteen, eikä nykyaikaisia traumanhoitoja ollut. Niinpä sotatraumoja "itsehoidettiin" viinalla, työllä ja vaarallisilla harrastuksilla.


Mielekkyys auttaa sietämään

Keskitysleirien kauhuista ja kaikkien omaistensa menetyksestä selviytynyt juutalainen psykiatri ja logoterapian isä Viktor Frankl painottaa tulkinnan tärkeyttä psyykkisessä selviytymisessä. Franklin suhteellisuusteoria kuuluu E = K - T, epätoivo on kärsimys miinus tarkoitus. Ihminen kestää suuriakin menetyksiä ja kärsimyksiä, kun hän näkee niissä mielen. Jos mielekkyys puuttuu, pienikin vastoinkäyminen ajaa epätoivon kuiluun.

Esimerkiksi jos keskiverto suomalainen teinityttö napattaisiin kadulta ja hänen ulkoiset sukupuolielimensä ympärileikattaisiin eli silvottaisiin ilman puudutusta, syntyisi vaikea trauma. Sen sijaan afrikkalaisessa kulttuurissa leikkauksen kestäminen tuottaa ylpeyttä aikuisuusrituaalin urhoollisesta läpikäynnistä.

Aate tai vakaumus onkin huomattava suoja kidutusta vastaan. Turkissa tehdyn tutkimuksen mukaan aatteensa vuoksi kidutetut kestivät kolkkoa kohtelua paremmin kuin väärinkäsityksen vuoksi vangitut. Myös henkinen kidutus murtaa ihmisen. Uskonnollista rääkkäämistä saatetaan kestää jopa huonommin kuin fyysistä kidutusta.

Bhutanilainen pakolainen voi traumatisoitua pahoin, jos hänet pakotetaan syömään sian tai naudan lihaa.
Myös uhrin häpeä ja vaikeneminen sekä sosiaalisen tuen puute lisäävät traumatisoitumisen todennäköisyyttä.

Traumatutkimuksen pioneerin Rachel Yehudan vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan 55 prosenttia raiskatuista naisista kärsi posttraumaattisesta stressireaktiosta, salonkikelpoiseen onnettomuuteen joutuneista vain 7,4 prosenttia.


Silminnäkijä yllättävän kovilla

Ehkä yllättävin traumatutkimusten havainto on silminnäkijöiden ja sivullisten järkytyksen voimakkuus. Veteraaneja hoitava psykologi Patricia Sutker tutki ryhmänsä kanssa 1994 sellaisia Persianlahden veteraaneja, jotka eivät olleet itse joutuneet hengenvaaraan. 65 prosenttia heistä traumatisoitui, kun he kokosivat ja luetteloivat kuolleiden ruumiinosia ja tavaroita hautausta varten. Suomalaislotat tekivät samankaltaista työtä sotiemme aikana.

On myös tutkimustuloksia, joiden mukaan läheisen ihmisen kidutuksen todistaminen voi olla pahempaa kuin kidutetuksi joutuminen. Sormituntumalta vaikuttaa, että Jokelan ampumisissa lasten ja nuorten vanhemmat järkyttyivät enemmän kuin hengenvaarassa olleet oppilaat. Oppilaat toimivat aktiivisesti juostessaan turvaan ja saattoivat siten purkaa jännitystä. Hätääntyneet ja pahinta pelänneet vanhemmat voivat vain odottaa epätietoisina, suonet stressihormoneja pullollaan.

Kukaties juuri avuttomuuden tunne on traumatisoitumisen ydin. Tunnetta lievittää aktiivinen tekeminen, ja siksi syyllisten etsintään lähdetään niin innokkaasti. Jahti voi kuitenkin pahimmillaan tuottaa lisävaurioita.

Myös oman ajattelukyvyn kyseenalaistuminen voi olla yllättävän traumaattista. Taannoin lehdissä kerrottiin, että norjalaisen koulun oppilaille ja henkilökunnalle tarjottiin kriisiapua, kun 33-vuotias tšekkinainen oli liiankin uskottavasti esiintynyt yhdeksänvuotiaana poikana. Verta ei vuotanut eikä ruumiita tullut, mutta tapaus horjutti ihmisten uskoa hoksottimiinsa.


Naiset herkempiä kuin miehet

Järkyttävä kokemus traumatisoi naista kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miestä. Erään selityksen tähän tarjoaa Columbian yliopiston kliinisen lääketieteen professori ja kardiologi Marianne Legato, joka on kirjoittanut kirjan Miksi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin (Gummerus 2007). Miesten naisissa oudoksuma vanhojen syntien kaivelu voi johtua naisen runsaasta estrogeenista, joka hidastaa stressihormoni kortisolin haihtumista. Tämä antaa kortisolille aikaa "polttaa" ikävä kokemus syvälle naisen mieleen.

Miesten runsas testosteronimäärä kiihdyttää kortisolin haihtumista, jolloin ikävä kokemus ei aina ehdi tallentua opiksi. Mammutin metsästyksessä saattoikin olla eduksi, ettei mies luolalta lähtiessään muistanut, miten ilkeästi jalkaan sattui edellisellä reissulla tai miten kylmä saalista väijyessä olikaan.


Pienikin lisä voi olla liikaa

Sukupuolesta riippumatta jotkut ovat temperamentiltaan muita herkempiä. Erityisesti "luulosairauteen" taipuvaiset ihmiset ovat kovilla kuullessaan tuhansien kilometrien päässä tapahtuneesta onnettomuudesta. He kokevat tapahtumat omassa kehossaan ja tuntevat herkästi vastuuta. Niinpä he tarvitsevat tukea ja lohdutusta. Psykopaatit eivät puolestaan hätkähdä mitään eivätkä opi ikävyyksistä.

Kovia kokeneen ihmisen voi näennäisen pienikin henkinen rasitus johtaa ulkopuolisen tuen tarpeeseen. Raiskauksen traumatisoima nainen voi ahdistua sairauslomakuntoon työpaikalla kerrotuista kaksimielisistä vitseistä. Toisaalta aiemmin vastaavista tilanteista selvinnyt ja tiheän sosiaalisen verkoston turvaama haluaa selvittää tilanteen itse ja ajan kanssa.

Koska ulkopuolinen, edes asiantuntija, ei voi mistään taulukosta katsomalla tietää, milloin ja missä asiassa apua tarvitaan, on tärkeää pitää avunsaantikynnys matalalla. Tsunamin ja Jokelan jälkeen tuen pyytämisestä on vihdoin tullut salonkikelpoista.


Varautuminen auttaa

Vietnamiin lähteneitä sotilaita tutkittaessa havaittiin, että älykkyys suojaa traumatisoitumiselta. On osoitettu, että älykäs ja vaikeiden tilanteiden varalle valmennettu selviytyy tiukasta tilanteesta paremmin kuin vähemmän nokkela ja tietämätön toverinsa. Valmentautuminen ei poista traumatisoitumisen riskiä mutta vähentää sitä.

Riskiä joutua harmeihin lisäävät puolestaan uteliaisuus, rämäpäisyys, impulsiivisuus, alkoholinkäyttö, mielialan heilahtelu, tarkkaavaisuuden puute ja kyvyttömyys ymmärtää elekieltä tai äänensävyn vivahteita.

Jos kovaa kokemusta ei voi estää, kielellisesti lahjakas kykenee muita helpommin työstämään sen elämän rikkaudeksi. Esimerkiksi Vietkongin sissien vangeiksi ja kiduttamiksi joutuneista lentäjistä 61 prosenttia koki, että ikävät kokemukset loppujen lopuksi kehittivät persoonaa, paransivat itseluottamusta ja auttoivat hahmottamaan, mikä elämässä on tärkeää.


Tuija Matikka on psykologi ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Oivallista jatkolukemista saa kriisi- ja traumapsykologi Eija Palosaaren kirjasta Lupa särkyä. Kriisistä elämään (Edita 2007).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018