Palamiseen liittyy satoja erilaisia tapahtumia, joissa molekyylit pilkkoutuvat ja radikaalit reagoivat keskenään. Ei ihme, jos tulenteko ei aina onnistu.






TEKSTI: Raimo Timonen ja Jorma Matikainen



Palamiseen liittyy satoja erilaisia tapahtumia,


joissa molekyylit pilkkoutuvat ja radikaalit reagoivat keskenään.


Ei ihme, jos tulenteko ei aina onnistu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2005

 




Kylmän uunin niksit

Syksystä kevääseen ilma on usein matalapaineella lämpimämpää kuin korkeapaineen aikana. Siksi aiemmin jäähtynyt hormi saattaa matalapaineella pysyä pitkään kylmänä, jolloin hormin ilma on ulkoilmaa raskaampaa eikä vetoa synny. Tee silloin näin:


1. Pane pesään pieni määrä tuohta tai muita hyviä sytykkeitä sekä koon mukaan 6-9 kapeaa, sälöistä halkoa. Sulje uuninluukku.


2. Aseta tuhkaluukkuun pari rypistettyä talouspaperiarkkia ja kaada niiden päälle korkillinen lamppuöljyä tai grillinsytytysnestettä. (Ei bensiiniä!) Sulje luukku.


3. Pane samanlainen talouspaperisytyke myös pieneen tuhkalapioon, joka mahtuu nuohousluukusta (nokiluukusta) sisään.


4. Avaa pellit ja nuohousluukku, työnnä lapio sytykkeineen sisään, sytytä ja anna palaa loppuun hormin lämpötilan nousun varmistamiseksi. Heti tulen sammuttua sulje luukku, avaa tuhkaluukku ja sytytä tuli sinne. Kun tuli siellä alkaa hiipua, avaa uunin suuluukku ja sytytä uuni. Tämän jälkeen sulje tuhkaluukku ja varmista uunin ilmansaanti, niin että palaminen alkaa voimistua tasaisesti.


5. Kun puut ovat lähes hiiltyneet, lisää puita uuniin.


Kun saapuu kylmillään olleelle mökille, ensimmäinen ajatus on sytyttää tuli takkaan. Se lämmittää ja tekee olon kodikkaaksi.

Kuivat sytykkeet ottavat tulta, hyvältä näyttää. Hetken päästä savu kuitenkin virtaa takaisin alas, sammuttaa liekit ja pöllähtää silmille. Yskittää, ja pitää avata ikkunat, jotta katku haihtuisi huoneesta. Miksi savu tekee näin, eikö se noudatakaan fysiikan lakeja? Senhän pitäisi ulkoilmaa lämpimämpänä kohota hormia pitkin ylös.

Palaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen asia kuin takkatulta katsellessa luulisi. Molekyylitasolla se on yllättävän monivaiheinen kemiallisten reaktioiden prosessi. Siihen voi liittyä polttoaineen mukaan jopa useita satoja erilaisia rinnakkaisia ja peräkkäisiä alkeisreaktioaskelia, joista kukin käsittää yhden reaktiotapahtuman. Näissä alkeisaskelissa suuret molekyylit pilkkoutuvat tai menettävät atomeja muodos-taen molekyylin osasia eli radikaaleja. Radikaalit reagoivat nopeasti happimolekyylien ja muiden molekyylien kanssa sekä keskenään.

Kemiallisena ilmiönä palaminen on poltettavan aineen hapettumista. Koska puu ja muut polttoaineet koostuvat enimmäkseen hiilestä ja vedystä, palaessa syntyy lopputuotteena lämmön lisäksi pääasiassa hiilidioksidia (CO2) ja vettä, pienemmässä määrin muita hapettumistuotteita kuten typen ja rikin oksideja.

Reaktioon tarvitaan hapettimia, ja niitä ovat ilman happi ja happea sisältävät molekyylin osaset eli radikaalit. Lämpötilan on oltava tarpeeksi korkea, koska muuten polttoainetta ei riittävässä määrin kaasuunnu eikä pilkkoudu pienemmiksi molekyyleiksi ja radikaaleiksi. Liian haaleassa lämmössä radikaalien määrä ei riitä hapettumisen ylläpitoon ja tuli alkaa hiipua eikä luovuta lämpöä tehokkaasti. Veto hormissa heikkenee ja tuli




Jos tuli sammuu

Jos tulipesä on täynnä halkoja ja noki-hiukkaset alkavat tunkea huoneeseen uuninluukun raoista, sulje luukut tiiviisti ja vie edellä neuvottu tuhkalapion päällä palava talouspaperisoihtu nuohousluukusta sisään varovasti, jotta se ei sammu. Hyvällä onnella veto palaa ensin savupiippuun ja sen lämmettyä riittävästi myös uuniin. Ainakin saat näin savun pois uunista ja hormeista.

Lämpö luo vetoa, veto lämpöä

Fysiikan lakien avulla voidaan kuvata aineen olomuodon muutoksia ja kulkeutumista paikasta toiseen. Uuniin tulee happea ja uunista poistuu palamistuotteita hormiin, koska lämmin palamiskaasujen seos on kevyempää kuin kylmä ilma. Se nousee siis ylös, ja uuni alkaa vetää. Kemiallisissa reaktioissa vapautuva lämpö pitää vetoa yllä. Ja toisin päin: kun veto on hyvä, hapettumisreaktiot jatkuvat ja uuni lämpenee.


Ilmassa on happea noin 21 prosenttia. Hapekkaassa ilmassa syntyvien palamiskaasujen tiheys on pienempi tai korkeintaan samaa luokkaa kuin ympäröivän ilman. Tämä johtuu siitä, että kaasuseos on ympäröivää ilmaa lämpimämpää.

Ainoa selvästi ilmaa painavampi palamisseoksen kaasu on hiili-dioksidi. Sen tiheys on 50 prosenttia suurempi kuin ilman, kun ne ovat samanlämpöisiä. Sen vuoksi hiilidioksidilla on huomattava merkitys kaasuseoksen painossa.

Jos kaikki ilman happi muuttuisi hiilidioksidiksi, syntynyt kaasuseos olisi runsaat kymmenen prosenttia ilmaa raskaampaa - edellyttäen, että ilman ja kaasuseoksen lämpötila on sama. Lämpötilan on siis noustava, jotta uuni alkaisi vetää. Teo-riassa piipun sisällön on oltava 35 astetta ulkoilmaa lämpimämpää, koska vasta tällöin hiilidioksidia sisältävästä seoksesta tulee kevyempää kuin ulkoilma.

Todellisuudessa aivan 35 asteen lämpöeroa ei tarvita, koska osa hapesta jää käyttämättä jopa hiiltä tehokkaasti poltettaessa. Lisäksi polttoaineet sisältävät useimmiten myös vetyä ja muita atomeja, joista muodostuu hiilidioksidin ohella etupäässä vettä ja jonkin verran muita yhdisteitä. Siksi palamiskaasusta tulee hieman kevyempää kuin edellä mainitussa esimerkissä. Niinpä se kohoaa ylös jo pienemmälläkin lämpötilaerolla.

Nokikin painaa savukaasua alas

Palamisessa lopputuotteet, kuten hiilidioksidi ja vesi, muodostuvat monien välivaiheiden kautta. Niitä ei kuitenkaan synny, jos palaminen heikkenee merkittävästi hapen määrän pienentyessä. Tällöin lopputuotteina on hiilimonoksidia eli häkää (CO) ja välituotteissa kasvaa kaksoissidoksisten hiilivetyradikaalien määrä.




Polta puhtaasti

Huono tulisija, märkä puu ja heikko veto aiheuttavat epätäydellistä palamista. Se lisää terveydelle haitallisia päästöjä, joista kärsivät varsinkin astmaatikot ja sydänsairaat. Puhdas ja tasainen palaminen lämmittää parhaiten.


- Käytä riittävästi sytykkeitä, jotta palaminen lähtee hyvin alkuun ja hormi lämpenee nopeasti.


- Päästöjä syntyy vähemmän, jos panet sytykkeet halkojen päälle. Tämä sytytystapa onnistuu suotuisissa oloissa.


- Käytä vain kunnolla kuivunutta polttopuuta, mieluiten ylivuotista. Kesällä kuivuminen katoksen alla vie vähintään kaksi kuukautta. Anna halkojen kuivua vielä sisällä vähintään vuorokausi.


- Varo häkää. Kun liekkejä ei enää ole ja hiillos hohtaa punaisena, voit työntää peltiä hieman sisään päin, mutta sulje se kokonaan vasta, kun hiillos on täysin sammunut.


- Säännöllinen nuohous on tärkeää paitsi paloturvallisuuden myös uunin toiminnan kannalta.

Lisää tietoa: Savumerkit, opas puun pienpolttoon.
YTV, Heli ry ja pääkaupunkiseudun ympäristökeskukset.
Ympäristö ja terveys 4/2004, www.ytv.fi


Näillä hiilivetyradikaaleilla on voimakas taipumus liittyä toisiinsa ketjuiksi ja rengasrakenteiksi. Nekin liittyvät helposti yhteen muodostaen hiukkasia. Erityisesti pienimmät, alle 0,1 mikrometrin eli alle millimetrin kymmenestuhannesosan kokoiset hiukkaset ovat vaaraksi terveydellemme, koska ne pystyvät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin ja sitä kautta jopa verenkiertoon.

Palamisen kannalta haitalliset reaktiot kilpailevat hapettumisen kanssa ja saavat yliotteen, kun happea on liian vähän. Molekyylit ja radikaalit menettävät askel askeleelta vetyä keskinäisissä reaktioissaan. Lopulta, jollei happea ole saatavilla, paljon hiiltä sisältävät radikaalit liittyvät toisiinsa synnyttäen suuria molekyylejä. Nokihiukkaset ovat näiden suurten molekyylien muodostamia rypäitä.

Noki on lähes pelkästään hiilestä koostuvien yhdisteiden seosta. Raskaissa, rosoisissa nokihiukkasissa on paljon pintaa, johon vesihöyry voi takertua. Tarttunut vesi lisää nokihiukkasten painoa entisestään, ja noki onkin avainasemassa kääntämässä savukaasujen virtaa hormissa alaspäin.

Palamisen tuottama suuri vesihöyrymäärä tiivistyy helposti, jos lämpötila laskee nopeasti hormia ylöspäin mentäessä. Kostea palokaasu johtaa lämpöä paremmin kuin kuiva ja jäähtyykin sen tähden nopeammin. Niinpä hormin seinämiin tiivistynyt vesi käyttää savukaasun lämpöä tehokkaasti höyrystyessään takaisin kaasutilaan. Myös kaasun säteilylämpö tarttuu hanakasti hormin mustaan nokipintaan. Siksi veden tiivistymisen seinämiin luovuttama lämpö on pian käytetty, ja hormin seinämät ja savukaasu pysyvät kauan kylminä.

Jäähtyvässä kaasuvirrassa hiukkaset kasvavat nopeasti ja niiden virtaus ylös pysähtyy hidastaen koko kaasuvirtaa. Kaasuvirran happi vähenee ja ylös suuntautuva virtaus sisältää yhä kylmempiä palokaasuja ja hiukkasia, jolloin seoksen kokonaistiheys piipun sisällä tulee ulkoilman tiheyttä suuremmaksi. Hyvin alkanut palaminen hiipuu, kun uutta happea ei virtaa kulutetun tilalle pitämään lämmöntuotantoa yllä ja estämään noen muodostumista ja veden tiivistymistä.

Kun palokaasujen virtaus ylös hidastuu, hidastuvat myös palamisen reaktiot. Ja kun palaminen hiipuu, hidastuu puolestaan palokaasuvirta. Ilmiöt ruokkivat toisiaan yhä enemmän, kunnes tuli sammuu ja raskas nokinen palokaasuseos virtaa savutorvea pitkin alas pesään ja huoneeseen.

Raimo Timonen on filosofian tohtori ja lehtori Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian laboratoriossa.


Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018