Kaikki tietävät kuningas Arthurin, suuren kelttisoturin, joka pelasti kansansa saksien ikeestä. Toisaalta harva historian hahmo on herättänyt yhtä paljon epäilyä ja eripuraa kuin hän. Lähteet kertovat tarunhohtoisen hallitsijan urotöistä, mutta riittävätkö johtolangat varmistamaan, mikä hän loppujen lopuksi oli miehiään?




Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009



Kuningas Arthurista on tullut kuin tyhjä taulu, johon jokainen sukupolvi voi kirjoittaa omat uskomuksensa. Arthurin elämää valottava kirjallisuus, jopa tieteellinen, kertookin usein enemmän kirjoittajastaan kuin kohteestaan. Siksi kuninkaan etsintä on aloitettava sieltä, missä hän meille ensimmäiseksi näyttäytyy: keskiajan runoista. 


Soturista kasvaa kuningas

Nimi Arthur esiintyy ensi kerran 800-luvulla Walesin bardien, kiertelevien runonlaulajien, muistilistoissa, taistelurunojen toistamista avittaneissa merkinnöissä. Näiden varhaisten tekstien Arthur on suuri soturi ja metsästäjä.

Kuninkaana Arthur istuu ensi kertaa noin sata vuotta myöhemmissä, niin ikään Walesissa kirjoitetuissa pyhimysten elämäkerroissa. Niissä hän ei kuitenkaan ole lähelläkään meidän tuntemaamme urheaa Arthuria. Hän saa tyytyä ylpeän ja typerän hallitsijan osaan, edustamaan maallisuutta pyhimysten hengellisyyden vastakohtana.

Tuttuja piirteitä kuningas saavuttaa vuonna 1136, jolloin Oxfordissa asunut pappi Geoffrey Monmouthilainen julkaisee teoksensa Historia regum Britanniae, Englannin kuninkaiden historia. Tässä kirjassa Arthur esiintyy ylivertaisena taistelijana ja toiminnan miehenä. Hän kukistaa Rooman legioonat, valloittaa Euroopan Islannista Galliaan ja näyttää muutenkin soturikuninkaan mallia.

Geoffrey on selvästi tuntenut walesilaiset kertomukset ja yhdistellyt niitä nerokkaasti. Hänen kynästään ovat peräisin niin taikuri Merlin, Arthurin miekka Excalibur kuin myyttinen Avalonin saari, minne haavoittunut kuningas kuljetettiin hänen viimeiseksi jääneen taistelunsa jälkeen.


Rooma tarjoaa ajoitusapua

Geoffrey Monmouthilainen esitti historiansa totisena totena, ja sellaiseksi hänen fantastinen kertomuksensa Englannissa tulkittiin. Siksi se vaikutti merkittävästi saarivaltakunnan keskiaikaiseen historiankirjoitukseen ja kelpasi myös hallitsijoiden propagandavälineeksi.

Me tiedämme, etteivät tuon aikakauden kirjoittajat erotelleet todellisia ja kuvitteellisia tapahtumia kovinkaan tarkasti. Menneisyys rakennettiin aina uudestaan vastaamaan kunkin hetken tarpeita. Historian kirjoittaminen tiedon itsensä vuoksi ei vielä kuulunut ihmisten ajatusmaailmaan, vaan jokaisella teoksella oli jokin tavoite, jos ei uskonnollinen tai poliittinen niin henkilökohtainen.

Voimmeko sitten selvittää tämän tarinoiden ja propagandan vyyhdin ja löytää totuuden kuningas Arthurista?

Oli Arthur olemassa tai ei, hänen tarinansa alkaa siitä, mihin Rooman valtakausi Britteinsaarilla päättyy.

Historioitsijat Geoffrey Monmouthilaisesta alkaen ovat sijoittaneet Arthurin toiminnan aikaan, joka seuraa roomalaisten vuonna 410 tapahtunutta lähtöä.


Germaanit valtaavat maata

Rooman luovuttua Britannian provinssistaan alue jäi roomalaistuneen kelttieliitin käsiin. Puolustaakseen omistuksiaan Irlannin ja Skotlannin asukkaiden ryöstöretkiltä uudet vallanpitäjät käyttäytyivät kuin entiset isäntänsä: he hankkivat palkkasotureita Euroopan germaaniheimoista.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Sotilaat alkoivat ottaa itselleen yhä enemmän oikeuksia, ja käytännössä valta siirtyi niille, joilla aseet olivat. 400-luvun puolivälissä Englannin viljavimmat ja alavimmat osat olivat suureksi osaksi germaanisten anglien, saksien ja juuttien hallinnassa.

Sitten tapahtui jotakin. Germaanien eteneminen pysähtyi noin kahden sukupolven ajaksi. Tämä tiedetään hautalöydöistä. Koska kristinusko ei vielä ollut ennättänyt tulokkaiden keskuuteen, he noudattivat vanhoja pakanallisia rituaalejaan ja varustivat vainajansa tuonpuoleiseen arvoesineillä. Kun hautakalleuksien ilmaantuminen uusille alueille päättyi, mitä todennäköisimmin päättyivät myös valloitukset.


Badonvuorella tärkeä taistelu

Germaanien pysähtymiseen voi olla monia syitä - joista meidän artikkelimme kannalta tärkein olisi urhoollinen Arthur.

Ainoa lähes aikalainen, jonka kertomus tarjoaa johtolankoja, on 530-luvulla kirjoittanut Britannian roomalaistuneen yläluokan jäsen Gildas. Eliitin moraalista rappiota suomimaan keskittyvässä teoksessaan De excidio Britanniae, Britannian hävitys, Gildas antaa lyhyen tiedon, jonka mukaan Britannian asukkaat ryhtyivät vastarintaan Ambrosius Aurelianuksen johdolla ja "kansan koettelemukset loppuivat hetkeksi" Badonvuoren taisteluun.
Gildas ei mainitse kertaakaan Arthur-nimistä henkilöä, mikä tuntuisi romuttavan teorian historiallisesta Arthurista alkuunsa. Gildaksen teos ei kuitenkaan ole historiaa vaan poliittinen kiistakirjoitus ja ohjelmanjulistus, eikä siinä kerrota juuri muitakaan nimiä.

Jos Arthur oli tunnettu sotapäällikkö, Gildaksen ei välttämättä tarvinnut esitellä häntä nimeltä saavuttaakseen tavoitteensa. Tilanne vertautuu nykyiseen sotauutisointiin. Jokaisen Irakin sotaa käsittelevän artikkelin ei tarvitse erikseen mainita joukkoja komentaneen kenraalin nimeä.


Todiste löytyy ja haihtuu

Gildaksen teos ei kuitenkaan ole arvoton Arthurin etsintää ajatellen. Se mainitsee Badonin, joka löytyy myös 800-luvulla Walesissa kirjoitetusta Historia Brittonumista, Bretonien historiasta, joka kertoo Britannian kelttien vaiheista. Teos sisältää luettelon kahdestatoista Arthurin johtamasta taistelusta, joista viimeinen käytiin Badonvuorella, missä Arthur "surmasi yhdessä päivässä 960 miestä".

Historian kirjoittaja, jonka henkilöys jää hämäräksi, ilmoittaa esipuheessa koonneensa teokseensa kaiken materiaalin, minkä löysi. Tämä on johdattanut historiantutkijoita käsittelemään teosta varhaisempiin lähteisiin perustuvana kokoelmana. Tekstianalyytikot ovat kuitenkin todistaneet, että Brittonumin on laatinut yksi ainoa henkilö ja että esipuhe johtaa harhaan. Tämäkään merkintä ei siis todista, että Arthurin nimi olisi esiintynyt jossakin dokumentissa ennen 800-lukua. Näyttää siltä, että kuninkaan olemassaolo on pahasti uhattuna.


Annaaleista uusi korsi

On kuitenkin olemassa toinenkin walesilainen lähde, joka antaa luotettavalta vaikuttavia tietoja Arthurista: Walesin annaalit. Nämä 900-luvun puolivälissä kootut vuosikirjat sisältävät vanhoja pääsiäistaulukoita, joiden avulla laskettiin keväisen juhlan ajankohta kunakin vuonna. Joidenkin vuosien kohdalle on marginaaliin merkitty tärkeitä tapahtumia. Kaksi näistä käsittelee päähenkilöämme.

Vuodelta 518 löytyy merkintä Badonvuoren taistelusta, jossa "Arthur kantoi Herramme Jeesuksen Kristuksen ristiä harteillaan kolme päivää ja kolme yötä, ja keltit olivat voitokkaita". Toinen merkintä on vuodelta 539, ja se kuuluu: "Camlannin taistelu, jossa Arthur ja Medraut menehtyivät; Britanniassa ja Irlannissa oli rutto."

Camlannin taistelua ei mainita Historia Brittonumissa, mutta itse asiassa tämä lisää annaalien uskottavuutta, sillä se osoittaa, että aikamerkintöjen tekijä on käyttänyt muitakin lähteitä kuin kelttien historiaa. Lisäksi ruton tiedetään todella koetelleen niin Britanniaa kuin Irlantia, joten merkinnät vaikuttavat autenttisilta.

Vuosikirjoissa ja Historia Brittonumissa on kuitenkin enemmän yhteistä kuin maininta Badonvuoren mittelöstä. Myös annaalit ovat lähteenä pulmallisempia kuin ensi silmäyksellä voisi olettaa. Niidenkin uskottavuus on joutunut hyökkäyksen kohteeksi.

Tekstien erittelijät ovat lähes varmasti todistaneet, ettei pääsiäistaulukoihin tehty historiallisia merkintöjä ennen kuin 650-luvulla, siis noin sata-kaksisataa vuotta Arthurille esitetyn elinajan jälkeen. Gildaksen hiljaisuus alkaa vaikuttaa yhä painavammalta.


Katseet kääntyvät nimeen

Jos vakuuttavia todisteita 400-500-luvulla eläneen kuninkaan historiallisuudesta ei ole, mistä sydänkeskiajan rikkaat tarinat ovat saaneet alkunsa?

Arthurin olemassaoloa on perusteltu ei savua ilman tulta -logiikalla. Otaksumia kertomusten alkuperästä on yhtä monta kuin Arthurin puolestapuhujiakin, mutta suurin osa hypoteeseista jakautuu kahteen koulukuntaan, joista molemmat perustuvat Arthur-nimen etymologiaan.

Kun roomalaisen sukunimen Artorius kääntää Walesin kielelle kymrille, siitä tulee Arthur. Tämä on innostanut tutkijoita etsimään Britanniasta Artoriuksia, jotka olisivat voineet olla Badonvuoren taistelun sankareita tai heidän esikuviaan.
Myöhäisin itsestään Britanniassa jälkiä jättänyt Artorius on muuan Lucius Artorius Castus, 200-luvulla Britanniassa palvellut dalmatialainen upseeri, joka komennuksensa loputtua palasi synnyinseudulleen nykyiseen Kroatiaan ja teki siellä kohtalaisen poliittisen uran. On mahdollisuuksien rajoissa, että tämä Artorius olisi saavuttanut jonkin voiton joistakin Skotlannin tai Irlannin heimokunnista ja jäänyt elämään kansantarinoissa.


Ehkä Arthur onkin arvonimi

Toiset historiallisen esikuvan kannattajat tarrautuvat siihen, että keskiajan walesilaisissa nimissä yleinen arth-etuliite merkitsee muinaiskymrissä karhua ja arth-wir karhumiestä. Kun karhu lisäksi on taistelurunoudessa yleinen soturin vertauskuva, Arthur ei ehkä olekaan erisnimi vaan suuren sotapäällikön arvonimi tai liikanimi.

Teorian vahvuus on, että se nostaa kaikki 400-500-luvun kelttipäälliköt Arthur-kandidaateiksi. Kuten useimmissa elegantin yksinkertaisissa teorioissa, myös tässä on puutteensa. Keskiajan kymriksi karhumies olisi arthwr, joka lausutaan eri tavoin kuin Arthur, eikä nimeä löydy oikeassa muodossaan mistään tekstistä.


Vai tuliko tarusta totta?
Toinen koulukunta lähtee siitä, ettei tarunhohtoinen kuningas ehkä olekaan myyttisiä ominaisuuksia saanut historiallinen henkilö, vaan historialliseksi henkilöksi muuttunut myyttinen olento.

Erään teorian mukaan Arthur olisi alun perin kelttiläinen puolijumala Kreikan Herakleen tapaan. Walesilaisissa taruissa Arthur kieltämättä suorittaa Herakleen urotöiden veroisia mainetekoja, ja hänet liitetään usein myös kelttien alamaailmaan Annwniin.

Myös tässä koulukunnassa on niitä, jotka etsivät selitystä karhusta. He muistuttavat, että Walesissa, Cornwallissa ja Pohjois-Englannissa on runsaasti arth-etuliitteen tai jopa arthurin sisältäviä paikannimiä. Suurin osa näistä seuduista oli vielä varhaiskeskiajalla karhujen asuttamaa erämaata. Näin Arthur olisikin alun perin voinut olla suomalaiseen tyyliin pyhänä palvottu karhu, joka karhujen hävittyä olisi kansantaruissa muuttunut ihmissoturiksi.


Arkeologeilla ratkaisun avaimet
Jokaisella edellä mainitulla teorialla on vahvuutensa, mutta vähäisten todisteiden vuoksi mitään niistä ei voida julistaa lopullisesti oikeaksi.
Uusia kirjallisia lähteitä aikakaudelta ei enää löytyne, joten toivo on pantava arkeologiaan. Ellei kaivauksissa paljastu jotakin mullistavaa historiallisen Arthurin puolesta, on rakentavampaa keskittyä kuningas Arthurin ideaan.
Vaikka hän ei olisi koskaan elänyt, hän on vaikuttanut maailman historiaan ja politiikkaan enemmän kuin useimmat lihaa ja verta olevat valtiomiehet. Ajatellaan vaikka hänen pyöreää pöytäänsä. Se kohotettiin keskiajalla kunnian ja mieskunnon vertauskuvaksi, ja nykyään se on kaikenlaisen tasa-arvon ja oikeamielisyyden symboli.


Otso Turunen on historiaan erikoistunut vapaa kirjoittaja.


Arthurin ajan Britannia oli kansojen tilkkutäkki


Kun kansainvaellusten ja sisäisten valtariitojen uuvuttama Rooma vuonna 410 vetäytyi Britannian-omistuksistaan Englannista ja Walesista, alkuperäiset asukkaat keltit alkoivat perustaa maakuntiin ja kaupunkien ympärille pieniä kuningaskuntia, jollaisia jo entuudestaan oli Irlannin kelteillä ja Skotlannin pikteillä.

Lisää pikkuvaltioita loivat Euroopan mantereen germaanisoturit, anglit, saksit ja juutit, joita kelttiruhtinaat kutsuivat torjumaan Irlannin ja Skotlannin hyökkäyksiä mutta jotka alkoivatkin tehdä omia valloituksiaan. Lähteiden puuttuessa on mahdotonta tietää, kuinka monta kuningaskuntaa saarella oli kuningas Arthurin oletettuun hallintoaikaan 400-luvun lopulla tai 500-luvun alkupuolella, mutta varovaisestikin arvioiden niitä on täytynyt olla yli 20.

Keskiaikaisten kertomusten mukaan Arthur kävi voittoisaa sotaa Walesiin pyrkineitä sakseja vastaan. Siellä sijainneet kuningaskunnat kuuluvat myös keskiajan kestävimpiin. Viimeisenä itsenäisyytensä menetti Gwynedd, kun Englannin kuningas Edvard I valloitti sen vuonna 1282.


Arthurin maine sopi propagandavälineeksi


Arthurin legendaarinen maine istui monien Englannin sydänkeskiajan kuninkaiden maailmankuvaan. Olihan edeltäjä Rooman keisarikunnan oikeutettu perillinen.

Ristiretkeilijäkuningas Rikhard I lahjoitti Arthurin miekan Excaliburin Sisilian kuninkaalle rauhaneleenä 1191. Edvard I juhlisti Walesin valloitustaan 1284 turnajaisilla, joihin rakennettiin pyöreä pöytä. Henry Tudor marssi 1485 Arthurin punaisen lohikäärmelipun alla taisteluun Rikhard III:ta vastaan. Noustuaan valtaan Henrik VIII:na hän laaditti sukutaulun, joka todisti hänen polveutuvan Arthurista, ja nimesi poikansa ja perillisensä pyöreän pöydän päämiehen mukaan.

Camelotin isäntä joutui epäsuosioon vasta 1600-luvulla, kun historioitsijat keskittyivät etsimään Britannian imperiumin erinomaisten instituutioiden juuria germaanikansoilta periytyneistä rotuominaisuuksista. Toisen maailmansodan jälkeen niiden tutkiminen menetti makunsa ja huomio kiinnittyi jälleen Arthuriin. Nyt historioitsijat John Morris ja Leslie Alcock tekivät hänestä brittien vastarintajohtajan, joka torjui anglosaksien invaasiota.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018