Me tunnemme Juudean hallitsijan hulluna tyrannina, joka surmautti kaikki Betlehemin pienet poikalapset. Aikoinaan häntä kiitettiin diplomatian mestariksi, joka ansaitsi lisänimen Suuri. Kumpi mielikuvista on todenmukaisempi?

Myyttien takanaArtikkelisarjassa kerrotaan historian henkilöistä, joista tiedetään enemmän värikkäitä tarinoita kuin tosiasioita.Teksti:Päivi Parhi-Riikola

Me tunnemme Juudean hallitsijan hulluna tyrannina, joka surmautti kaikki Betlehemin pienet poikalapset. Aikoinaan häntä kiitettiin diplomatian mestariksi, joka ansaitsi lisänimen Suuri. Kumpi mielikuvista on todenmukaisempi?

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2005

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuningas Herodes liittyy jouluperinteisiimme. Hän elää evankeliumeissa, jotka kertovat Jeesuksen syntymästä. Mielikuvamme hänestä perustuvat erityisesti Matteuksen versioon ammoisen joulun tapahtumista.Evankelistan mukaan Herodes kuulee salaperäisiltä idän tietäjiltä "juutalaisten kuninkaan" syntymästä. Hän tahtoo raivata kilpailijan tieltään ja määrää surmattaviksi kaikki Betlehemin kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Maria ja Joosef pelastavat vastasyntyneensä pakenemalla Egyptiin.Kuningas Herodes tulee vastaamme myös tiernapoikanäytelmässä, joka juontuu keskiajan lopulla Saksassa syntyneestä laulunäytelmästä. Alkuaan sen pääosissa olivat juutalaisten kuningasta kumartaneet idän kuninkaat, mutta kun näytelmä 1800-luvulla kulkeutui Ruotsista Suomeen, näistä ei enää näkynyt jälkeäkään. Nyt tarinan tähti oli styranki Herodes, joka taittaa matkaa hevosillaan, alistaa Murjaanien kuninkaan ja antaa palvelijalleen Knihdille verisen tehtävän Betlehemissä.Aikansa sivistyneimpiä miehiäJoulutarinamme luovat Herodeksesta yksipuolisen ja kohtuuttoman kielteisen kuvan. Paljon vivahteikkaammin hänestä kertoo historioitsija Josefus teoksissaan Juutalaissodan historia ja Juutalaisten menneisyys. Ensimmäisellä kristillisellä vuosisadalla elänyt kirjoittaja valottaa Herodeksen lähes 40-vuotista hallintoaikaa yli 400 sivun verran - laajemmin kuin Uusi testamentti Jeesuksen elämää.Josefuksella oli hyvät edellytykset kertoa Herodeksesta tarkasti ja totuudenmukaisesti. Hänen isänsä kuului juutalaiseen pappissukuun, ja äidillä oli yhteyksiä juutalaiseen makkabien kuningassukuun, jonka vaiheisiin Herodeksen elämä kytkeytyy.- Varsinkin nuoresta Herodeksesta Josefus antaa melko sympaattisen kuvan. Josefuksen mukaan Herodes oli lahjakas ja eteenpäin pyrkivä nuorukainen, sanoo eksegetiikan professori Lars Aejmelaeus Helsingin yliopistosta.Herodes oli isänsä puolelta idumealainen ja äitinsä puolelta nabatealainen, mutta hänet kasvatettiin kuin juutalainen yläluokan poika pyhien tekstien tuntijaksi. Lisäksi hän luki kreikkaa ja klassisia teoksia. - Aikansa mittapuulla hän oli korkeasti sivistynyt henkilö, Aejme-laeus luonnehtii.Juutalaisen ja hellenistisen maailmankuvan lisäksi Herodes peri kotoaan myönteisen suhtautumisen Juudean roomalaisiin vallanpitäjiin. Hänen poliitikkoisänsä Antipater, makkabikuningas Hyrkanos II:n luottomies, oli roomalaismielinen ja siirtyi vuonna 47 ennen ajanlaskumme alkua Rooman palvelukseen Juudean käskynhaltijaksi.Juutalaisprinsessa vei sydämenNousunsa vallan huipulle Herodes aloitti 25-vuotiaana, kun Antipater nimitti hänet Galilean käskynhaltijaksi. Kunnianhimoinen nuorukainen kukisti Roomaa vastaan nousseita kapinallisjoukkoja ja seurasi tarkasti pääkaupungin poliittisia käänteitä.Hän tuki valtasuhteiden vaihtuessa ensin Julius Caesaria, sitten tämän murhaajaa Cassiusta ja lopulta murhan kostajia Antoniusta ja Octavianusta. Viimeksi mainitut pitivät Herodesta niin taitavana liittolaisena, että esittivät hänen julistamistaan Juudean kuninkaaksi. Senaatti toteutti toivomuksen vuonna 40 eaa., neljä vuotta Antipaterin kuoleman jälkeen.Vallan sinetöintiin tarvittiin kuitenkin häikäilemättömyyttä ja väkivaltaa. Vuonna 37 Herodes marssi Jerusalemiin, kukisti makkabit ja teloitti monia heidän johtomiehiään.Tämän jälkeen Herodes siirtyi liennytyksen tielle. Hän salli kuningas Hyrkanoksen palata maanpaosta ja antoi tälle korkean aseman hallinnossaan. Lisäksi hän otti vaimokseen Hyrkanoksen kauniin ja valovoimaisen tyttärentyttären Mariamnen. Vaikka liitto vaikuttaa poliittiselta taktikoinnilta, sen perustana olivat intohimoiset tunteet.Osoituksena rakkaudestaan Herodes karkotti hovistaan ensimmäisen vaimonsa Doriksen ja esikoispoikansa Antipaterin. Mariamnen kanssa saadut pojat Aleksandros ja Aristobulos sopivat vallanperijöiksi, olivathan he äitinsä puolelta jaloa syntyperää, toisin kuin Antipater, jonka äiti oli idumealainen.Avioliitto päättyi murhaanTuliset tunteet joutuivat pian törmäyskurssille valtapolitiikan kanssa. Anoppi Aleksandra painosti Herodesta nimittämään Jerusalemin ylipapiksi Mariamnen vasta 18-vuotiaan veljen Aristobuloksen. Herodes olisi nähnyt vaikutusvaltaisella paikalla mieluiten itsensä, mutta syntyperänsä takia hän oli juutalaisten silmissä muukalainen eikä sopinut uskonnolliseksi johtajaksi. Herodes taipui anoppinsa tahtoon mutta hukutti suositun nuorukaisen pian pappisvihkimyksen jälkeen.Veljenmurha synnytti Mariamnessa vihan, joka oli Josefuksen mukaan yhtä voimakas kuin Herodeksen rakkaus Mariamnea kohtaan. Vaimon herjaukset kohdistuivat myös Herodeksen sisareen Salomeen ja äitiin Kyprikseen.Nämä kostivat ilkeydet syyttämällä Mariamnea aviorikoksesta. Naiset väittivät Mariamnen jopa lähettäneen itsestään piirroksen Antoniukselle, seksihurjasteluistaan tunnetulle Rooman itäosien hallitsijalle ja Herodeksen liittolaiselle. Väite salarakkaudesta ajan vaikutusvaltaisimman playboyn kanssa sai Herodeksen pelkäämään paitsi avioliittonsa myös henkensä puolesta.Kiihkeä liitto ajautui umpikujaan vuonna 30 Herodeksen ollessa lähdössä neuvottelumatkalle Rodokseen. Selustansa turvatakseen epäluuloinen kuningas murhautti Hyrkanoksen ja käski lankonsa Josefuksen surmata Mariamnen, mikäli hän ei palaisi Rodoksesta. Mustasukkainen Herodes ei kestänyt ajatusta, että kaunis vaimo menisi uusiin naimisiin.Josefus paljasti määräyksen Mariamnelle, joka moitti miestään ankarasti. Herodes päätteli, että Josefuksella ja Mariamnella täytyi olla suhde, ja murhautti lopulta niin vaimonsa, lankonsa kuin anoppinsakin. Josefuksen mukaan Mariamnen kuolema sai Herodeksen niin suunniltaan surusta, ettei hän uskonut tekoaan todeksi.Diplomatia vakautti olot30-luvun loppu oli Herodekselle raskasta aikaa myös poliittisesti. Hän kävi sotaa naapurikansaa nabatealaisia vastaan, ja Juudeassa sattui maanjäristys, joka vaati 30 000 kuolonuhria. Lars Aejmelaeuksen mielestä on ihme, että Herodes ylipäätään pysyi hengissä levottomuuksien keskellä ja onnistui aina asettumaan voittajan puolelle.Vaikuttavin näyttö Herodeksen diplomaattisista taidoista oli neuvottelu Octavianuksen kanssa sen jälkeen kun tämä oli kukistanut hallituskumppaninsa Antoniuksen Aktionin meritaistelussa. - Saapuessaan Octavianuksen luokse hävinneen puolella ollut Herodes sanoi heti: "Älä mieti, kenen ystävä olin, vaan millainen ystävä." Sanat kuvaavat hyvin sitä, millaisin puhetaidon keinoin Herodes hoiti poliittiset neuvottelut, Aejmelaeus sanoo.Rooman ensimmäinen keisari, vuonna 27 Augustuksen kunnianimen saanut Octavianus hyväksyi Herodeksen vasallikseen ja ystäväkseen. Hän laajensi liittolaisensa valtapiiriä ja antoi tälle oikeuden valita itse seuraajansa. Liittolaisuus aloitti Herodeksen hallintokauden vakaimman ajan, jota kesti noin 15 vuotta.- Herodeksen luonteessa on täytynyt olla jotain sympaattista. Eivät roomalaiset olisi ketä tahansa ketkua sietäneet, Aejmelaeus huomauttaa.Vaikka lojaalius Roomalle oli Herodeksen vallan perusta, hän pyrki miellyttämään myös kansaa. Kun nälänhätä ja rutto koettelivat Palestiinaa vuonna 24, kuningas sulatti arvoesineitään rahoiksi ja osti niillä Egyptistä viljaa lievittämään kansan ahdinkoa.Herodes haki hyväksyntää etenkin ei-juutalaisilta alamaisiltaan. Hän antoi näille merkittäviä virkoja ja otti käyttöön hellenistisiä tapoja jatkaen Makedonian kuninkaan Aleksanteri Suuren aloittamaa kulttuurien yhdentymiskehitystä. Herodes myös perusti tai rakennutti uudelleen useita kaupunkeja, joihin nousi hellenistisiä amfiteattereita, hippodromeja ja kylpylöitä. Augustukselle omistamaansa Kesareaan hän perusti maailman suurimman syväsataman, josta saaduista verotuloista tuli valtakunnan talouden tukipylväs.Arvosti myös juutalaisiaRoomalaisten vaikutusvalta ärsytti juutalaisia, varsinkin fariseuksia, jotka tulkitsivat juutalaisia lakeja tiukimmin. Aejmelaeus vertaa tilannetta Yhdysvaltain miehitykseen Irakissa: kahden hyvin erilaisen kulttuurin välillä vallitsi ylittämätön kuilu.Toisaalta Herodes osoitti arvostavansa juutalaista kulttuuria. Valloittaessaan Jerusalemin hän lahjoi roomalaiset liittolaisensa säästämään pyhän kaupungin tuhoisilta ryöstöiltä. Hovissaan hän tuomitsi avioliitot ei-juutalaisten kanssa. Näyttävin kunnianosoitus oli Jerusalemin temppelin valtava jälleenrakennusprojekti; työ jatkui vielä yli 60 vuotta Herodeksen kuoleman jälkeen.Loppujen lopuksi juutalaisten vastarinta pysyi vähäisenä koko Herodeksen valtakauden. Voi jopa ihmetellä, kuinka rauhallisesti jerusalemilaiset suhtautuivat hellenistisiin monumentteihin, joita Herodes rakennutti pyhään kaupunkiin.- Herodes onnistui säilyttämään juutalaisten aseman varsin itsenäisenä. Juutalaisuus oli sallittu uskonto Rooman valtakunnassa, eikä keskusvalta juuri puuttunut sen harjoittamiseen. Juutalaisten odotettiin vain toimittavan uhreja keisarin puolesta. Juutalaisilta ei myöskään vaadittu asepalvelusta, Aejmelaeus kertoo.Viimeisinä vuosinaan tyranniHerodes on jäänyt historiaan suurena rakentajana, diplomatian mestarina ja taitavana talousmiehenä, mutta viimeisinä vuosinaan hän oli Matteuksen evankeliumissa kuvattu mielivaltainen tyranni.Tulehtuneet sukulaissuhteet suistivat Herodeksen hulluuteen. Aleksandros ja Aristobulos eivät antaneet anteeksi äitinsä murhaa. Sisar Salome kantoi kaunaa siitä, että veli tuomitsi hänen rakkautensa Arabiaksi kutsutun nabatealaisvaltion kuninkaaseen Syllaiokseen. Josefus pitää Herodeksen esikoispoikaa Antipateria suvun pahimpana riidankylväjänä, mutta historioitsijan makkabilaiset sukujuuret ovat saattaneet vaikuttaa käsitykseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poika Mestautti Johannes Kastajan

Vähän ennen kuolemaansa Herodes Suuri määräsi vallanperijäkseen vanhimman elossa olevan poikansa Arkhelaoksen. Nuoremmat pojat Herodes Antipaan ja Filippoksen hän nimitti tetrarkeiksi eli neljännesruhtinaiksi.Kolmesta perijästä Herodes Antipas muistetaan parhaiten, kiitos Matteuksen ja Markuksen, jotka kertovat skandaalinkäryisen tarinan Johannes Kastajan kuolemasta.Kun Herodes Antipas meni uusiin naimisiin velipuolensa Filippoksen vaimon Herodiaan kanssa, saarnamies Johannes Kastaja kävi nuhtelemassa häntä avion rikkomisesta. Antipas vihastui ja antoi vangita profeetan.Sitten tuli Antipaan syntymäpäivä. Herodiaan tytär Salome tanssi juhlissa niin hurmaavasti, että tetrarkki vannoi antavansa tytölle mitä tahansa tämä pyytäisi. Äitinsä yllyttämänä tytär vastasi: "Anna minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pää." Vastahakoinen Antipas toteutti toiveen, koska oli vannonut valan vieraidensa kuullen.Myöhemmin Antipas joutui maanpakoon Gallian Lugdunumiin, nykyiseen Lyoniin, haviteltuaan vaimonsa kehotuksesta Juudean kuninkuutta. Herodias seurasi miestään. Toisin kuin isänsä Antipas menetti vallan mutta säilytti rakkauden.

Apua perheriitojen sovitteluun haettiin jopa itseltään Augustukselta, mutta lopulta epäluulot ajoivat Herodeksen hirmutekoihin, jotka herättivät kohua ympäri valtakuntaa. Hän tapatti Aleksandroksen ja Aristobuloksen vuonna 7 ja Antipaterin vuonna 4 eaa., vain viisi päivää ennen kuin menehtyi itse pitkälliseen sairauteen, todennäköisesti munuaistautiin.Viimeisinä päivinään Herodes valmisteli myös juutalaisten johtomiesten joukkoteloitusta saadakseen kansan suremaan tarpeeksi syvästi. Sisar Salome ei kuitenkaan pannut mestausta täytäntöön vaan vapautti vangit veljensä kuoltua.Lastenmurhasta ei näyttöäKaiken tämän tietäen on helppo uskoa, että Herodes olisi määrännyt surmattaviksi myös Betlehemin poikalapset kuultuaan ennustuksen uudesta Juudean kuninkaasta.- Lastenmurha on legenda, jolla on uskottavat puitteet, sanoo Uuden testamentin joulukertomuksia tutkinut Lars Aejmelaeus.- Lastenmurhasta kertoo vain Matteus. Sitä ei löydy toisesta joulukertomuksestamme Luukkaan evankeliumista, eikä siitä ole mainintoja missään muuallakaan. Matteus näyttää saaneen virikkeitä tarinaansa Vanhasta testamentista Mooseksen syntymäkertomuksesta. Siinä tietäjät ennustavat faraolle Mooseksen syntymän, ja tämä ryhtyy varotoimiin. Lastenmurhan historiallisuutta nakertaa myös Luukkaan maininta verollepanosta Marian ja Joosefin Betlehemin-matkan syynä. Luukkaan mukaan verollepano tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Quirinius on voinut tulla suorittamaan verotusta vasta vuonna 6 ajanlaskumme alun jälkeen, jolloin Juudeasta tuli Syyrian provinssi.

Päivi Parhi-Riikola on oululainen vapaa toimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Herodes oli vasallikuningasNoustessaan Juudean kuninkaaksi Herodes sai johdettavakseen Palestiinan, josta oli tullut osa Rooman valtakuntaa vuonna 63 eaa., kun konsuli Pompeius alisti juutalaisten makka-bien kuningaskunnan.Juutalaiset eivät olleet erityisen ihastuneita uusiin isäntiin, mutta satunnaisia kapinoita lukuun ottamatta olot pysyivät jotakuinkin vakaina, kunnes tilanne muuttui 40-luvun lopussa. Rooman itäinen kilpailija Parthia miehitti Jerusalemin, ja makkabit havittelivat takaisin vallankahvaan. Roomalaiset katsoivat tarvitsevansa Lähi-itään vahvan johtajan, eikä Herodes pettänyt odotuksia.Tuula Kinnarinen

IDUMEA Edomilaisten valtakunta, jota kreikkalaiset ja roomalaiset kutsuivat Idumeaksi. Makkabit valloittivat ja juutalaistivat alueen 130-luvulla eaa. Herodeksen isä oli varakasta idumealaissukua.

NABATEA Lähi-idän rikkaimpia kuningaskuntia, jonka varallisuus perustui ylellisyystavaroiden kauppaan. Herodeksen äiti oli kotoisin pääkaupungista Petrasta.

JUUDEA Juutalaisuuden keskus uskonnon syntyajoista asti. Juudea pysyi Palestiinan ydinalueena myös roomalaisaikana.

SAMARIA Juutalaisuuden toinen varhainen keskus. Samarialaisilla oli uskonnollisia erimielisyyksiä Juudean juutalaisten kanssa, ja asukkaat tukivat Herodeksen sotaa parthialaisia ja makkabeja vastaan.

GALILEA Samarialaisuuden toinen valta-alue. Herodes aloitti poliittisen uransa Galilean käskynhaltijana noin vuonna 47 eaa. Ensi töikseen hän kukisti Syyriasta hyökkäilleet kapinallisjoukot, minkä Rooma palkitsi  Galilean neljännesruhtinaan arvolla.

SYYRIA Seleukidien läntisin kuningaskunta. Aleksanteri Suuren kenraalin Seleukoksen perustama dynastia mureni sitä mukaa kuin Rooman valtakunta kasvoi. Pompeiuksen hyökätessä Syyriaan 66 eaa. seleukidit hallitsivat enää maan pohjoisosia.

käyttäjä-6832
Seuraa 
Viestejä1

Hei, 

jutussa on asiavirhe. Mooseksen syntymäkertomuksessa (Raamatussa 2 Moos. 1) tietäjät eivät ennusta faraolle Mooseksen syntymää. Vanhassa testamentissa kuningas kokee israelilaisten kansan suuremmaksi ja vahvemmaksi kuin oman ja näin näkee sen uhkaksi valtion rauhalle. Farao tapattaa poikalapsia heikentääkseen kansaa ei tappakseensa moosesta tai mahdollista israelilaisten vastakuningasta, kuten uudessa testamentissa. 

Näin ollen seuraavat lauseet eivät pidä paikkaansa vaan johtavat lukijan harhakuvitelmiin.  "Matteus näyttää saaneen virikkeitä tarinaansa Vanhasta testamentista Mooseksensyntymäkertomuksesta. Siinä tietäjät ennustavat faraolle Mooseksen syntymän, ja tämä ryhtyy varotoimiin." 

Sisältö jatkuu mainoksen alla