Jos tutkimuksia on uskominen, kunnanvaltuustoihimme ei ole tarjolla vallanhimoisia tyrkkyjä.



Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2008

Eteisen lattia täyttyy vaalimainoksista, ja verkkoyhteisöissä tehdään hienovaraista vaalipropagandaa. Siniset, vihreät ja punaiset ilmapallot täyttävät kauppakeskukset, ja kirkasotsaiset kunnallisvaaliehdokkaat lupaavat tehdä työtä paremman huomisen puolesta ja pahaa vastaan.

Uskokoon ken tahtoo! Omaa etuaan ne kuitenkin haluavat ajamaan, moni äänestäjä ajattelee. Joku hakee valtuustopaikasta nostetta poliittiselle uralleen, toinen haluaa laittaa kuntoon oman kylän tai kaupunginosan kouluasiat. Yhteistä kaikille ovat keskimääräistä suuremmat "kuuluisuuden kipeys ja itsekorostuksen tarve", kuten veteraanipoliitikko ja psykiatri Claes Andersson arvioi kirjassaan Kaksitoista vuotta politiikassa. Näinkö on?


Uraksi epävarma

- On siinä varmaan jotakin perää. Ihmisellä, joka tavoittelee julkista tehtävää, on yleishyödyllisten motiivien ohella vaikuttamisen halua ja henkilökohtaisia motiiveja. Onhan politiikassa edelleen tietty sosiaalisen nousun mahdollisuus, sanoo suomalaisia eliittejä tutkinut dosentti Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.
Kyselytutkimuksissa kuitenkin vain joka kymmenes ehdokas myöntää pyrkivänsä etenemään urallaan ja joka viides tahtovansa kouliintua vaativampiin tehtäviin.

- Eihän kukaan halua tunnustaa, että ajaa omaa etuaan, kommentoi kunnallisvaalien asiantuntija, tutkija Sari Pikkala Åbo Akademista.

- Poliittinen ura on aika epävarma, se on katkolla neljän vuoden välein, Ilkka Ruostetsaari muistuttaa. Ja kilpailu on kova: meillä on yli 12 000 kunnanvaltuutettua, mutta vain 200 kansanedustajaa.


Puolue patistaa

Poliittinen into on vaalien alla huipussaan, mutta kiinnostus kunnallispolitiikkaa kohtaan on hiipumassa, vaikka ehdokasmäärän lasku taittuikin viime vaaleissa. Aktiiviset kuntalaiset löytävät yhä useammin kansalaisliikkeistä itselleen sopivan toimintamuodon.

Puolueilla onkin täysi työ saada ehdokaslistat täyteen etenkin aktiivisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella pienissä kunnissa. Niissä hyvien ehdokkaiden ovea voi kolkutella monen puolueen edustajia.

- Aloite ehdokkuudesta tulee useimmiten puolueelta. Erään kyselytutkimuksen mukaan ehdokas itse oli ollut aloitteen tekijänä hyvin harvoin, vain kuudessa prosentissa tapauksista, Sari Pikkala tietää, mutta hymyilee perään: - Suomessahan ei saa pyrkiä mihinkään.


Nuori jää rannalle

Kunnallisvaalien ihanne-ehdokas on Ilkka Ruostetsaaren mukaan nuorehko, koulutettu nainen, joka toimii koulu-, sosiaali- tai terveystoimessa. Tällaisia ihmeitä puolueiden ehdokaslistoilta löytyy vähänlaisesti, vielä vähemmän kunnanvaltuustoista.

Valtuutettujen koulutustaso ja ammattiasema ovat paremmat kuin keskivertokuntalaisten, mutta miehet jyräävät naiset ja keski-ikäiset nuoret ja vanhat.

- Valtuutettujen keski-ikä on 48 vuotta, joten vähemmälle jää nuorison, mutta myös eläkeikäisten näkökulma, Pikkala sanoo.

- Kansa kuitenkin saa, mitä tilaa. Esimerkiksi nuoria on kyllä ehdolla, mutta heille valintaseula on tiukempi eikä kannatus riitä läpimenoon. Joka viidennessä Suomen kunnanvaltuustossa ei ole yhtään alle 30-vuotiasta. Normihenkilönä pidetään keski-ikäistä, työssäkäyvää ja tuottavaa kuntalaista, Pikkala listaa.


Aikapula karsii

Kunnanvaltuutetun tehtävä on muuttumassa entistä vaativammaksi, kun valtuuston täytyy laatia strategisia linjauksia ja miettiä kuntien välistä yhteistyötä. Kaupunginosapolitikoinnille on yhä vähemmän tilaa.

- Nyt pitää osata hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Syy-seuraussuhteiden havaitseminen vaatii paneutumista, tutkijat sanovat.

Monet luopujat perustelevat päätöstään aikapulalla. Yhteisten asioiden hoito vie liikaa aikaa perheeltä, leipätyöltä ja harrastuksilta.

Toisaalta uudet haasteet lisää työn mielekkyyttä ja painoarvoa. - Kun asiat monimutkaistuvat, tehtävään liittyy enemmän valtaa ja statusta, Sari Pikkala arvioi.

Hän ei kuitenkaan usko, että vallanhimo selittää hakeutumisen kunnallispolitiikkaan. Motiiveja on monia, eikä kaikilla ehdokkailla ole kristallinkirkkaita perusteita ja tavoitteita.

- Ehkä niin on hyväkin, sillä jonkin asian tulisieluiset ajajat joutuvat todennäköisesti pettymään. Asiat eivät politiikassa etene salamavauhtia, vaan ne vaativat pitkäjänteisyyttä.


Vapaana vähemmän paikkoja

26.10. toimitettavissa kuntavaaleissa on tarjolla 11 576 valtuustopaikkaa. Se on 1 564 paikkaa vähemmän kuin viime vaaleissa. Syynä ovat kuntaliitokset, joita on vaalikauden kuluessa tehty yli 50. Vuonna 2004 kovin kilpailu käytiin Helsingissä, jossa ehdokkaita oli 11 kertaa enemmän kuin paikkoja.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tähti on suuri, super sitäkin suurempi


Olympialaisten tunnuslause "Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin" kertoo ihmisen ikuisesta tarpeesta vertailla, kilpailla ja voittaa. Sama näkyy myös kielen rakenteessa. Adjektiiveilla on vertailumuodot, joiden avulla voidaan kertoa, kuka on suuri, suurempi, suurin.

Substantiiveilla ei ole vertailumuotoja, joten aste-erot on ilmaistava muilla keinoin. Leikillinen esimerkki on valhe, emävalhe, tilasto. Siinä on hyödynnetty ikivanhaa omaperäistä äidin nimitystä emä, joka muissakin yhteyksissä ilmaisee jotakin suurempaa, tärkeämpää tai alkuperäisempää: emäjoki, emäpuu, emämaa.


Sanojen ja niiden takana olevien käsitteiden välillä vallitsee hierarkioita, joita voidaan käyttää vertailun välineinä. Leijona on eläinten kuningas, isää on vanhastaan sanottu perheenpääksi, joukon johtaja on päämies tai päällikkö, johtajan päällikkö on ylijohtaja, ylipäällikkö tai pääjohtaja.

Indoeurooppalaisissa kielissä sanojen muodostamiseen käytetään etuliitteitä, prefiksejä. Suomessa ne eivät kuulu alkuperäisiin sananmuodostuskeinoihin, mutta naapurien mallin mukaan niitä on ollut melkeinpä pakko muodostaa. Mitä olisi virkakoneisto ilman alivaltiosihteereitä ja yli-intendenttejä? Kalevalaisessa hengessä prefiksejä on aiemmin vältetty lainaamasta, joten niille on sorvattu suomalaiset vastineet. Vasta 1900-luvun puolella on alettu suosia vertailusanoja, joiden alkuosana on latinan super- tai kreikan hyper-. Kumpikin merkitsee ’ylä-, yli-’.


Kun maalliset vertauskuvat menettävät tehonsa, turvaudutaan korkeampiin voimiin. Raamatun kuvakielessä tähti on hallitsijan vertauskuva ja sellaiseksi hyvin sopiva: tähtiä katsotaan alhaalta ylöspäin, eikä niitä voi tavallinen ihminen tavoittaa. Maallisessa nykykulttuurissa tähti voi olla myös rocklaulaja, näyttelijä tai televisio-ohjelman juontaja. Tähden päihittää supertähti ja supertähden megatähti.

Vertailulle ja sen ilmaisukeinoille asettaa rajat vain mielikuvitus, ja sekin on näköjään joskus pakko virittää äärimmilleen. Muistakaamme Isä Aurinkoista ja Ajatusten Tonavaa!


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa
.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018