Eräänä aamuna vaimo löysi Markun lyyhistyneenä kesämökin nurmikolta. Hän oli kuollut. Ruumiinavauksessa näkyy selvääkin selvemmin, miksi niin kävi.

Teksti: Annikka Mutanen

Eräänä aamuna vaimo löysi Markun lyyhistyneenä kesämökin nurmikolta. Hän oli kuollut. Ruumiinavauksessa näkyy selvääkin selvemmin, miksi niin kävi.

Julkaistu Tiede -lehdessä 9/2010Kylmäkaapin ovi aukeaa. Sen takaa pilkottaa kellertäviä varpaita neljässä kerroksessa. Alimmat kuuluvat 51-vuotiaalle Markulle. Viikko sitten hän ei tiennyt olevansa sairas, mutta nyt hän on tässä: alastomana viiden asteen lämpötilassa, lähdössä ruumiinavaussaliin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Markun kuolinsyy selvitetään oikeuslääketieteellisellä ruumiinavauksella, koska hän ei ollut kuollessaan sairaalassa tai lääkärin hoidossa eikä ole tietoa siitä, mikä hänen henkensä vei. Vainaja vedetään ulos kaapista. Hän on vahamaisen kalvakka. Veri on valunut pois ihonalaisista hiussuonista ja kertynyt selkäpuolelle sinipunaisiksi lautumiksi. Ruumis näyttää hyvin kuolleelta. On selvää, että elämä on poissa eikä palaa.Partakarvat tosin törröttävät leuasta sen näköisinä kuin ne kasvaisivat yhä. Ehkä ne kasvavatkin. Kaikki kudokset eivät kuole yhtä aikaa. Suoli voi vielä jatkaa työtään sydämen pysähdyttyä, ja sänki tunkee esiin, vaikka parta olisi ajettu viime töinä ennen lähtöä.

Preparaattori tekee raa’an työnPreparaattori Olli Penttilä kuljettaa Markun tomumajan hissillä ylemmän kerroksen obduktiosaliin ja liu’uttaa sen avauspöydälle. Preparaattori avustaa ruumiinavauksessa tekemällä raa’an työn, niin että oikeuslääkäri voi keskittyä yksityiskohtien tarkasteluun.Penttilä tarttuu viattoman näköiseen veitseen, jossa on vain senttimetrin terä. Sillä hän viiltää hitaasti vainajan nahan auki aataminomenasta häpyluuhun saakka. Toisen viillon hän tekee päälaen yli korvasta korvaan, ja sitten hän vetää päänahan alas. Pienellä pyörösahalla hän avaa kallon, irrottaa siitä pyöreän kalotin, jotta tie aivoihin aukeaa.

Nuoret luut panevat vastaanVieressä ahertaa toinen työpari. Heidän pöydällään makaa kaksikymmenvuotias nuorukainen. Hänen kuolinsyytään ei tarvitse arvailla. Hän on hypännyt kerrostalon katolta, kaksikymmentäkuusi metriä huipulta maahan. Nuori mies näyttää silti ehjältä ja kauniilta. Vain hiusrajassa on verta, ja silmäluomet ympäristöineen ovat tummanpunaiset. Silmiä ympäröivään tilaan on siis vuotanut verta. Se on merkki kallonmurtumasta. Kun kallo avataan, näkyy, että se on särkynyt kuin pöytään kopautetun kananmunan kuori. Myös sisäelimet ovat vahingoittuneet.Vatsaontelosta täytyy lappaa 16 soppakauhallista verta.Vainaja on hentoinen, mutta hänen kylkiluunsa ovat nuoruuttaan niin vahvat, että preparaattori leikkaa ne irti oksasaksilla. Markun luihin pystyy pienempikin instrumentti. Kun kylkiluut on saatu katkaistua, niiden ja rintalastan muodostama suojapanssari irrotetaan sisäelinten edestä. Vatsanpeitteet käännetään syrjään. Ihonalainen rasva seuraa mukana. Se on punakeltaista ja rakeista, kuin muikun mätiä.Suolet nostellaan ulos vatsaontelosta. Salin täyttää haju, joka tuo mieleen lihakaupan. Se ei ole miellyttävä, mutta ei kuvotakaan. Vainajien avaaminen itsessään ei tee pahaa, niin selvästi henki on kaikonnut heistä. On vain surku elämän loppumista.

Aortta pullistui salaaErikoistuva oikeuslääkäri Anne-Mari Louhelainen katsoo Markun sisään. Hän näkee heti, mikä on mennyt hullusti. Vatsassa on kahden kämmenen kokoinen hyytynyt veriklimppi. Kun hyytymä kaavitaan pois, tulee esiin vatsa-aortta, sydämestä lähtevä suuri valtimo. Siihen on venynyt miehen nyrkin kokoinen pullistuma. Sellaista sanotaan aneurysmaksi. Se on ollut tikittävä aikapommi miehen vatsassa.Pullistuma voi kehittyä hiljalleen vuosien tai vuosikymmenien aikana. Kun aneurysma havaitaan, sen ympärille asetetaan suonen seinämää tukeva proteesi, ettei suoni repeäisi. Tätä aneurysmaa ei huomattu ajoissa. Pullistumaan on puhjennut kahden sormen mentävä reikä. Siitä veri on vuotanut vatsaonteloon.Aneurysma voi itsessään olla oireeton. Kun se puhkeaa, sisäisen verenvuodon aiheuttama paine sisäelimissä alkaa tuottaa kipua. Silloin aikaa on jäljellä vähän. Tässä tapauksessa sitä on ollut ehkä puoli tuntia, Louhelainen arvaa. Markku on voinut herätä vatsa- tai kylkikipuun ja tuntea, ettei saa kunnolla happea. Kenties hän on mennyt ulos hakemaan helpotusta raittiista ilmasta.Markulla oli eläessään korkea verenpaine. Se altistaa aneurysmille. Sairauskertomuksista selviää, että Markulla on ollut aikaisemmin aivoverenvuoto, joka on aiheutunut aivovaltimon aneurysmasta. Hänellä on voinut olla niihin myös perinnöllinen alttius.

Vika on usein putkissaPreparaattori Penttilä irrottaa vainajan sisäelimet ja nostaa ne oikeuslääkäri Louhelaisen eteen alustalle vainajan jalkopäähän. Sydämen ja keuhkot hän ottaa irti yhtenä kimppuna. Keuhkot eivät ole enää mitkään kepeät ilmapallot vaan raskaat ja tummanpuhuvat.Mahalaukku, pohjukaissuoli, maksa, perna ja haima irtoavat toisena pakettina. Louhelainen leikkelee kaiken osiin ja tutkii sentti sentiltä. Erityisen huolellisesti hän tarkastaa sydämen verisuonet.Kun ihmisen koneisto pysähtyy, vika on usein putkissa tai johdoissa, sanoo viereistä vainajaa tutkiva oikeuslääketieteen professori Pekka Karhunen. Siksi kaikki putket avataan.Lääkärit joutuvat monesti hoitamaan potilasta oletusten perusteella. Viime aikoina avuksi on tullut erilaisia kuvannustekniikoita, jotka ovat avanneet näkymän elävän ihmisen sisään. Louhelaisen mielestä niihinkään pitäisi luottaa liikaa. Niin paljon ruumiinavauksissa tulee vastaan yllätyksiä.Kun Markun sydän siivutetaan, selviää, että sepelvaltimoissakin on laajentumia ja suonten seinämissä kalkkeutumia. Sydämen seinämä on hiukan paksuntunut. Sydänlihaksesta löytyy myös arpi. Se on jälki pienestä infarktista. Kalkkeutuneisiin suoniin tulee helposti pieniä repeytymiä. Niihin voi syntyä hyytymiä, jotka tukkivat suonen. Silloin osa sydämestä ei saa happea vaan menee kuolioon. Näin on käynyt tässä kohdassa.

Hampaissa pesii vaaraSuonet ovat kaikkiaan huonossa kunnossa tämän ikäiseksi ihmiseksi, Louhelainen sanoo. Se on lisäviite vainajan perinnöllisestä taipumuksesta verisuonitautiin.Professori Karhunen tulee ja kurkistaa Markun suuhun. Siellä ei ole lainkaan hampaita. Ne ovat lähteneet jo jonkin aikaa sitten. Suun ja hampaiston tulehduksilla tiedetään olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Hampaissa pesivät bakteerit voivat levitä verenkierron mukana sydämeen ja muualle elimistöön ja aiheuttaa tulehduksia uusissa kohteissa. Tulehdus on saattanut olla myös tämän aneurysman alkusyy. Markku pääsee mukaan 14 maan tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan geenien, tulehdusten ja sepelvaltimotaudin yhteyksiä. Markun kudoksista otetaan näytteet, ja jokainen niistä löytyvä bakteeri tunnistetaan yksittäisiä geenejä myöten.

Avauksista saadaa arvokasta tietoaLopuksi esiin nostetaan aivot. Ne ovat aivan kuin kuvissa: vaalea mötikkä on kaksiosainen ja poimuinen. Louhelainen irrottaa varovasti aivopohjan valtimokehän. Siitäkin löytyy pullistuma ja pikkuruinen kappale, joka näyttää kivensirulta. Se on metalliklipsi. Sillä on aikoinaan korjattu aivoverenvuoto, josta sairauskertomuskin mainitsi. Aivokammioista otetaan aivo-selkäydinnestettä ja aivokudoksesta näytepalat tutkimukseen, jossa selvitetään Alzheimerin taudin varhaisvaiheita ja niiden genetiikkaa. Karhusen mukaan Alzheimeriin liittyviä muutoksia on joka kolmannella avatuista vainajista. Ne alkavat usein jo 50 ja 60 ikävuoden välillä.Tällaisia näytteitä ei mitenkään ole mahdollista saada elävistä ihmisistä. Lääketiede ei olisi kehittynyt lainkaan, jos ruumiita ei olisi saanut avata, Louhelainen muistuttaa.Kun kaikki paikat on käyty läpi, elimet nostellaan takaisin ruumiin sisään. Preparaattori Penttilä ompelee vainajan kiinni. Ruumis on luovuttanut tietonsa, kuolema opettanut eläviä. Markku peitellään valkoiseen paperilakanaan ja saatellaan takaisin alakerran kylmiöön. Omaiset ja hautaustoimisto saavat nyt noutaa hänet puettavaksi sairaalan kappeliin. Matka maaksi voi alkaa.

Joka neljäs avataan

Suomessa tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus joka neljännelle vainajalle. Alle 65-vuotiaana kuolleista avataan lähes puolet. Poliisi määrää ruumiinavauksen tehtäväksi, jos vainajalla ei ole todettu sairautta, joka selvästi on aiheuttanut kuoleman. Noin kolmasosa oikeuslääketieteellisiin avauksiin tulevista ruumiista on sellaisia, joiden kuolinsyy ei ole tiedossa.Myös kaikki henkirikoksen uhrit ja oletetut itsemurhaajat avataan, samoin tapaturmaisesti kuolleet. Korvausvelvollisuuksien selvittämiseksi avataan ne, jotka ovat mahdollisesti kuolleet sotavammaan, ammattitautiin tai hoitotoimenpiteeseen. Pakkohoidossa, vankilassa ja varusmiespalveluksessa henkensä menettäneiden vainajien kuolinsyy varmistetaan aina ruumiinavauksella.Lisäksi sairaalat tekevät ruumiinavauksia täydentääkseen tai varmentaakseen taudinmääritystä sekä tutkimustarkoituksissa. Esimerkiksi kehityshäiriöiden vuoksi abortoidut sikiöt avataan, jotta voidaan varmistua diagnoosista ja kehittää menetelmiä häiriöiden havaitsemiseen.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5223
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti