Kuolema määriteltiin uudelleen 1070-luvun vaihteessa. Silloin siirryttiin sydänkuolemasta aivokuolemaan. Kuva: Shutterstock
Kuolema määriteltiin uudelleen 1070-luvun vaihteessa. Silloin siirryttiin sydänkuolemasta aivokuolemaan. Kuva: Shutterstock

Vaikka kuolema on peruuttamaton, rajan ylityksen tarkkaa hetkeä on yllättävän vaikea määritellä. Itse asiassa lääketieteen edistyessä asia on vain mutkistunut.

Heikentyvä verenkierto paljastaa kuoleville soluille, että nyt on tosi kyseessä. Aivot reagoivat hapenpuutteeseen laukaisemalla normaalin stressireaktion. Munuaisten päällä olevista lisämunuaisista erittyy hormoneja, ennen kaikkea adrenaliinia. Se voimistaa verenkiertoa supistaen äkillisesti raajojen verisuonia ja nostaen sydämen sykettä. Samanlainen stressireaktio syntyy pelästyessä tai voimakkaassa fyysisessä rasituksessa.

Kuolemaa edeltävä stressireaktio aiheuttaa kuitenkin ongelmia heikentyneelle elimistölle. Muun muassa pienten infarktien riski sisäelimissä on suuri. Elimistön ääreisosien verisuonten supistuminen ja verenpaineen nousu työllistävät sydäntä ja aiheuttavat usein vajaatoimintaa.

Heikentynyt sydän ei jaksa pumpata verta tarpeeksi eteenpäin, ja veri pakkauntuu keuhkoihin. Tästä seuraa plasman eli verinesteen tihkuminen ohuiden keuhkohiussuonten läpi keuhkopussiin, jolloin sydämen tila rintakehässä pienenee. Tämä hankaloittaa edelleen sydämen työmahdollisuuksia ja laukaisee herkästi rytmihäiriöitä. Äkillinen sydämen vajaatoiminta voi pusertaa plasmaa myös keuhkorakkuloihin, jolloin potilas pahimmassa tapauksessa hukkuu omiin kehonnesteisiinsä.

Kuolema on prosessi

Kun sydän pysähtyy, kehon solut eivät saa tarvitsemaansa happea. Eri kudosten kyky kestää hapenpuutetta on hyvin erilainen, ja näin kuolemasta tulee vähitellen etenevä prosessi eikä yhtäkkinen tapahtuma. Koko keho ei kuole koskaan samaan aikaan.

Kaikkein nopeimmin sydämen ja verenkierron pysähtymiseen reagoivat aivot. Niiden hermosolut alkavat kuolla jo viiden minuutin hapenpuutteen jälkeen. Sydämen lihassolut kuolevat noin 20 minuuttia pysähdyksen jälkeen. Munuaissolut pysyvät elävinä tunnin verenkierron tyrehtymisestä.

Hengitysteitä puhtaana pitävät värekarvat liikkuvat vielä 10 tuntia kuoleman jälkeen.

Siittiösolut uiskentelevat kiveksissä ja lisäkiveksissä vielä puolentoista vuorokauden kuluttua kehon kuolemasta. Kuolleesta miehestä on siis isäksi, jos hänen kiveksistään otetaan injektiolla siittiöitä. Tähän on olemassa menetelmäkin, jota käytetään lapsettomuushoidoissa.

Ihon karvasolut kestävät hapenpuutetta hyvin. Ne elävät ja jatkavat työtään, vaikka isäntäkeho olisi kuollut. Moni vanhus muistelee vieläkin, kuinka aitassa hautajaisiaan odotelleelle vainajalle oli kasvanut parransänki parissa päivässä. Samoin kynnet ja hiukset kasvavat vielä kuoleman jälkeen.

Sydänkuolemasta aivokuolemaan

Sairaalaorganisaatio laajeni teollistuneissa maissa valtavalla vauhdilla 1960-luvulla, jolloin myös lääketiede kehittyi huimasti. Kuolemasta tuli lääkäreiden tärkein vihollinen ja tappio.

Kun elämää yritettiin viimeiseen asti pelastaa, kuolema siirtyi kodeista sairaaloihin. Samaan aikaan elinsiirtotekniikat kehittyivät. Vuonna 1967 eteläafrikkalainen lääkäri Christian Barnard teki ensimmäisen onnistuneen sydänsiirron ihmiselle. Samalla vuosikymmenellä tehtiin Suomen ensimmäinen munuaissiirto. 

Kuoleman raja kulki tähän asti sydämen toiminnassa. Kun se lakkasi, ihminen todettiin kuolleeksi. Sydänkuolemasta seuraa aina aivojen ja muiden elinten kuolema verenkierron tyrehtyessä.

Myös aivokuolemasta seuraa yleensä nopeasti sydänkuolema, koska verenkiertoa säätelee aivojen verenkiertokeskus. Sairaalaoloissa aivokuolleen hengitystä ja sen avulla sydämen toimintaa oivallettiin pitää yllä hengityskoneella, mutta elinten irrotus tällaiselta ihmiseltä ei sydänkuolemamääritelmän aikakaudella ollut eettisesti aukotonta.

Niinpä 1960-luvun lopulla yhdysvaltalainen Harvardin yliopisto julkaisi ensimmäiset aivokuoleman lääketieteelliset kriteerit. Aivokuolema-käsite muodostettiin juuri elinsiirtojen synnyttämään tarpeeseen. 

Suomi otti virallisesti maailman ensimmäisenä maana kuoleman rajaksi aivokuoleman. Lääkintöhallituksen ohjekirjeellä siirryttiin sydämen kuolemasta aivojen kuolemaan. Tämä tapahtui vuonna 1971 hyvin rauhallisessa ilmapiirissä. Ainoastaan silloinen arkkipiispa Martti Simojoki kirjoitti kipakoita kommentteja aiheesta. Hänen mielestään vain eduskunta olisi ollut kyllin arvovaltainen laitos kuoleman virallisen määritelmän muuttamiseen.

Varmistetaan monin testein

Aivokuoleman määritelmän mukaan ihminen on kuollut, kun hänen aivotoimintansa on loppunut ja omatoiminen hengityksensä lakannut. Näitä toimintoja voidaan testata tiedottomalta potilaalta – mutta vain, jos syy epäiltyyn aivokuolemaan on tiedossa. Tietyt myrkytystilat ja kehon kylmettyminen voivat nimittäin antaa vääriä tuloksia aivokuolematutkimuksessa. Myös keskushermostoa lamaavien nukutusaineiden annosta pitää olla kulunut tarpeeksi aikaa, että testitulos on luotettava.

Aivojen toimintaa tutkitaan muun muassa silmien reaktioiden perusteella. Aivokuolleeksi epäillyn päätä käännetään nopeasti puolelta toiselle, jolloin silmät eivät saa liikkua kääntösuuntaa vastaan. Pupillit eivät saa reagoida valoon. Ruiskutettaessa jäävettä korvakäytävään silmät eivät saa kääntyä ruiskutetun korvan suuntaan.

Kipureaktiota kokeillaan painamalla voimakkaasti yläluomesta. Aivokuollut ei reagoi tähän minkäänlaisilla lihasliikkeillä, eikä hänen verenpaineensa tai sydämensykkeensä nouse. Niitä tarkkaillaan kiputestin aikana valvontalaitteista. Yskänrefleksiä ei saa syntyä, kun nielua ärsytetään esimerkiksi hengityskoneen putkella.

Kun aivotoiminta on edellisillä testeillä havaittu loppuneeksi, aloitetaan hengityskoe. Siinä ihminen irrotetaan hengityskoneesta kokonaan.

Jos omatoimisia hengitysliikkeitä ei ilmaannu kymmenen minuutin aikana, ihminen katsotaan aivokuolleeksi. Hengityskokeen päättymishetki merkitään kuolinajaksi, vaikka potilas kytkettäisiin takaisin koneeseen elimenluovutusta varten. Elimet jatkavat elämää, vaikka ihminen katsotaan kuolleeksi.

Useissa maissa testit pitää tehdä kaksi kertaa 12–24 tunnin välein. Esimerkiksi Suomessa yksi testikerta kuitenkin riittää.

Luovuttajan elimet pidetään hengissä

Hengityskoneessa olevan kuolleen verenkierto heikkenee nopeasti, mikä aiheuttaa vaurioita elimiin. Elinsiirtoleikkaus pyritäänkin tekemään vuorokauden kuluessa aivokuoleman toteamisesta. Kuollutta hoidetaan leikkaukseen asti kuten tehohoidossa olevaa elävää potilasta, jotta elimet pysyisivät luovutuskunnossa.

Kuolleen verenpainetta pidetään yllä dopamiinilääkityksellä ja suoneen annettavalla nesteytyksellä. Nämä nesteet ovat lämmitettyjä, jolloin keho ei pääse jäähtymään heikentyneestä aineenvaihdunnasta huolimatta. Kaliumin puute uhkaa koko ajan, ja siitä voi seurata sydämen rytmihäiriöitä.

Natrium puolestaan kertyy herkästi kuolleeseen kehoon tuhoamaan elimiä. Suoneen annettavien nesteiden avulla voidaan ylläpitää myös kuolleen ionitasapainoa. Normaali virtsaneritys pidetään yllä lääkityksellä, jottei ureaa ja vettä kertyisi elimistöön.

Jos aivokuolleen hemoglobiini laskee alle sadan, hänelle tehdään verensiirto. Tätä varten teho-osastolla täytyy olla valmiina kaksi punasoluyksikköä kuolleelle sopivaa verta. Juuri ennen elimenluovutusleikkausta kuolleelle annetaan hepariinia, jotta veri ei hyytyisi. Samoin annetaan kortisonia, joka parantaa solujen kykyä sietää elinten irrottamisesta syntyvää stressiä.

Lasarus-ilmiö johtuu reflekseistä

Elimenluovutusleikkaus tapahtuu normaalin leikkauksen tapaan leikkaussalissa. Kun vatsanpeitteet ja vatsakalvo viilletään auki, seuraa kehossa jälleen tuttu stressireaktio.

Adrenaliinipitoisuus kuolleen veressä lisääntyy, mikä nostaa verenpainetta ja sykettä. Nämä kehon muutokset näkyvät myös leikkaussalin valvontalaitteissa.

Kaikkein epämiellyttävimpiä hoitohenkilökunnan kannalta ovat kuitenkin kuolleen lihasliikkeet. Aivokuolleen selkäytimessä vielä elävät hermosolut voivat esimerkiksi neulalla pistettäessä saada aikaan normaaleja refleksejä.

Selkäytimeen saapuva kipuimpulssi ärsyttää liikehermosolua ja saa raajojen lihakset supistumaan. Syntyy yksinkertainen refleksikaari, jonka saamme aikaan normaalitilanteessa vaikkapa laskemalla kätemme kuumalle hellalle.

Leikkaussalihenkilökunnan niin fyysisen kuin psyykkisen työn helpottamiseksi kuolleelle annetaan lihaksia rentouttavaa lääkitystä lihasliikkeiden estämiseksi.

Refleksiin pohjautuvia lihasliikkeitä voi ilmetä myös hengityskokeen yhteydessä aivokuolemaa testattaessa. Ne laukeavat todennäköisesti selkäytimen äkillisestä hapenpuutteesta, kun hengityskone irrotetaan potilaasta.

Tässä tilanteessa ne voivat olla hyvinkin voimakkaita. Järkytyksen välttämiseksi paikalla mahdollisesti olevia omaisia informoidaan etukäteen tästä niin sanotusta Lasarus-ilmiöstä.

Raajojen ja keskikehon reflekseissä ei siis tarvita aivotoimintaa, vaan toimiva selkäydin riittää.

Sen sijaan pään alue on suoraan aivojen pohjasta lähtevien aivohermojen alaisuudessa. Tästä syystä aivojen toimintaa testattaessa testit tehdään pään alueelta.

Tarvittaisiinko varhaiskuolemaa?

Elinpula vaivaa maailmaa. Tämä on jälleen virittänyt keskustelua kuoleman rajan määritelmästä. Rajaa höllentämällä saataisiin käyttöön enemmän ja parempikuntoisia elimiä.

Esimerkiksi onnettomuudessa ihmisen aivot voivat muutoin vaurioitua täysin, mutta aivojen alaosassa, ydinjatkeessa, sijaitsevat hengityksen ja verenkierron säätelykeskukset voivat toimia moitteettomasti. Tällöin ihminen kykenee omatoimiseen hengitykseen, eivätkä aivokuoleman kriteerit täyty.

Vaikka eutanasia on kielletty monissa maissa, kuoleman aktiivinen avustaminen ei ole lainvastaista.

Kun lääkäri kertoo konferenssissa sopineensa kollega-aviopuolison kanssa aktiivisesta oman kuolemansa avustamisesta, jos kognitiiviset eli tiedolliset toiminnot häviävät, ollaan lähellä kuoleman rajan uutta määrittelyä.

Tällaisen rajan yllättävän moni olisi valmis hyväksymään omalla kohdallaan pohtiessaan dementoituneiden vanhusten kohtaloa ja kohtelua.

Joudutaanko tulevaisuudessa ottamaan kuoleman rinnalle käsite varhaiskuolema? Se siis koskisi ihmisiä, joiden ajatus ja muisti eivät toimi. Elämän alussahan alkion rinnalla on jo käsite varhaisalkio.

Edesmenneen teologin ja eetikon Martti Lindqvistin sanoin kuolema on yksinkertaisin, tavallisin ja demokraattisin asia maailmassa. Mutta kuka kykenee määrittelemään pysyvän, aikakaudesta riippumattoman kuoleman rajan?

 

Annette Suopajärvi työskentelee anatomian ja fysiologian lehtorina Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan yksikössä.

Artikkeli sai 3. palkinnon Tiede-lehden ja lehden julkaisijayhdistyksen Tieteen tiedotus ry:n järjestämässä kirjoituskilpailussa.

 

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2004

 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018