Kun vilautat geenisiruasi, ostoskärryn tietokone suosittelee sinulle ruokia.



Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007



Tulevaisuudessa terveydenhuolto voisi tarjota syntymäpäivälahjaksi ennalta ehkäisevän geenitestin jokaiselle halukkaalle 18 vuotta täyttävälle, joka sukuhistoriansa perusteella kuuluu riskiryhmään. Testi selvittäisi sairastumisalttiuksia. Jos geenien toiminta kielisi esimerkiksi suurentuneesta aikuisiän diabeteksen riskistä, nuori voisi sopivaa ruokavaliota noudattamalla koettaa estää sairauden puhkeamisen.

Ne, joille ennalta ehkäisevät testit olisivat liian myöhäisiä, pystyisivät monesti helpottamaan sairautensa oireita noudattamalla räätälöityä dieettiä.

Elämäntilanteen muuttuessa kukin voisi halutessaan käydä tarkistuttamassa, ovatko mikro- ja makroravinteiden saannit tasapainossa, eli onko ruokavaliossa viilaamisen varaa. Esimerkiksi raskaaksi haluavat kartoittaisivat folaatti- ja sinkkitarpeitaan, ja masennusta potevat selvittäisivät, hyödyttäisikö heitä omegarasvahappo- tai B-vitamiinikuuri.


Tee-se-itse-dieettitestejä kauppoihin

Lähitulevaisuudessa kaupoista alkaa löytyä suoraan kuluttajille suunnattuja tee-se-itse-geenitestejä. Esimerkiksi laihdutustestin ostanut ottaa pumpulitikulla poskensa limakalvolta näytteen ja lähettää sen laboratorioon analysoitavaksi. Muutamassa päivässä asiakas saa geenikuvionsa perusteella räätälöidyn ruokalistan, joka on ihanteellinen juuri painon pudottamisen kannalta.

Vastaavia testejä lienee odotettavissa jos jonkin sortin vaivaan mieskunnon ongelmista luiden haurastumiseen.
Itse asiassa ensimmäisen polven testit ovat jo markkinoilla. Yhdysvalloissa muutama yhtiö myy parillasadalla dollarilla geenianalyysin perusteella tehtyjä ravitsemusprofiileja. Testeissä pystytään tosin seulomaan vasta pari riskigeeniä. Nykytestien tulkintaakin on kyseenalaistettu (ks. Geneettiset ravintovinkit vielä horoskooppitasoa, Tiede 7/2006, s. 59).

Kauppojen hyllyjen uskotaan myös täyttyvän yhä useammista terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Tutkimuksen kalleus on hidastanut nutrigenomiikan soveltamista elintarviketeollisuudessa, mutta on vain ajan kysymys, milloin tietyille erityisryhmille ryhdytään tarjoamaan juuri heille profiloituja ruokia.

Ruokavalion räätälöinti auttaa vain, jos dieettiä noudattaa. Kuluttajan muistuttamiseksi kauppojen ostoskärryissä saattaa tulevaisuudessa olla pieni tietokone, johon ostaja työntää henkilökohtaisen mikrosirunsa. Sitten ostoskärry huomauttaa, että koska viime viikolla lipsuit itsellesi parhaista ruokatottumuksista, sinun kannattaa tällä viikolla ostaa toisenlaisia tuotteita.


Lääkeasiat pysyvät lääkärien käsissä

Nutrigenomiikasta poiketen farmakogenomiikan sovellukset tuskin koskaan tulevat kuluttajan itsenäiseen käyttöön. Tulkintaan tarvitaan aina lääkäriä.

Tutkijat uskovat, että yhtä polymorfismia mittaavat geenitestit tulevat lähitulevaisuudessa yhä yleisemmiksi sellaisissa tapauksissa, joissa dna-erot vaikuttavat huomattavasti lääkkeen tehokkuuteen ja haittoihin.

Ensimmäiset suuria joukkoja hyödyttävät testit liittyvät luultavasti sytokromi-P-450- eli CYP-entsyymijärjestelmän geeneihin. Maksa hajottaa lääkeaineita suurimmaksi osaksi juuri CYP-entsyymien avulla, ja näitä entsyymejä tuottavissa geeneissä on huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Esimerkiksi jokin CYP-entsyymi voi tietyllä yksilöllä toimia heikosti, ja silloin sen pilkkoman lääkkeen pitoisuus ja mahdollinen haittavaikutus muodostuu suuremmaksi kuin muilla ihmisillä. Eräiden arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia lääkkeiden vakavista haitoista johtuu juuri CYP-entsyymien polymorfismista. Useat lääkealan yhtiöt ovatkin jo kehittämässä testejä, jotka tunnistavat yleisimpiä eroja.

Yksittäisiä testejä kaukaisempana visiona on, että tieto geenien toiminnasta ohjaisi lääkäriä jokaisen potilaan kohdalla valitsemaan, millä lääkkeillä, yhdistelmillä ja annoksilla hoidetaan. Kardiologi valitsisi kymmenien sydänlääkkeiden joukosta sopivimman yhdistelmän, nukutuslääkäri parhaan anestesiamuodon ja kipulääkityksen ja psykiatri parhaimpaan hoitotulokseen johtavat masennuslääkkeet.

Myös yksittäisten sairauksien hoito voisi mullistua. Eniten odotuksia on ladattu potilaskohtaisesti optimoituun syövän hoitoon. Tutkijat visioivat, että tulevaisuudessa syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteistä analysoidaan kaikkien geenien polymorfismit ja mutaatiot sekä pro¬teiinien pitoisuudet. Tietoja hyödynnetään syövän toteamisessa, ennusteen arvioinnissa ja lääkehoidon valitsemisessa.

Räätälöidyn syövänhoidon ensi askeleet on jo otettukin. Esimerkiksi Herceptin-nimistä lääkettä annetaan vain niille rintasyöpäpotilaille, joiden kasvain tuottaa suuria määriä HER2-proteiinia tai joiden kasvainsoluissa HER2-geeni on monistuneena. Herceptin on HER2:n vasta-aine ja hillitsee tämän proteiinin ylituotannon aktivoimaa syöpäsolujen kasvua.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti