Kun vilautat geenisiruasi, ostoskärryn tietokone suosittelee sinulle ruokia.



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Tulevaisuudessa terveydenhuolto voisi tarjota syntymäpäivälahjaksi ennalta ehkäisevän geenitestin jokaiselle halukkaalle 18 vuotta täyttävälle, joka sukuhistoriansa perusteella kuuluu riskiryhmään. Testi selvittäisi sairastumisalttiuksia. Jos geenien toiminta kielisi esimerkiksi suurentuneesta aikuisiän diabeteksen riskistä, nuori voisi sopivaa ruokavaliota noudattamalla koettaa estää sairauden puhkeamisen.

Ne, joille ennalta ehkäisevät testit olisivat liian myöhäisiä, pystyisivät monesti helpottamaan sairautensa oireita noudattamalla räätälöityä dieettiä.

Elämäntilanteen muuttuessa kukin voisi halutessaan käydä tarkistuttamassa, ovatko mikro- ja makroravinteiden saannit tasapainossa, eli onko ruokavaliossa viilaamisen varaa. Esimerkiksi raskaaksi haluavat kartoittaisivat folaatti- ja sinkkitarpeitaan, ja masennusta potevat selvittäisivät, hyödyttäisikö heitä omegarasvahappo- tai B-vitamiinikuuri.


Tee-se-itse-dieettitestejä kauppoihin

Lähitulevaisuudessa kaupoista alkaa löytyä suoraan kuluttajille suunnattuja tee-se-itse-geenitestejä. Esimerkiksi laihdutustestin ostanut ottaa pumpulitikulla poskensa limakalvolta näytteen ja lähettää sen laboratorioon analysoitavaksi. Muutamassa päivässä asiakas saa geenikuvionsa perusteella räätälöidyn ruokalistan, joka on ihanteellinen juuri painon pudottamisen kannalta.

Vastaavia testejä lienee odotettavissa jos jonkin sortin vaivaan mieskunnon ongelmista luiden haurastumiseen.
Itse asiassa ensimmäisen polven testit ovat jo markkinoilla. Yhdysvalloissa muutama yhtiö myy parillasadalla dollarilla geenianalyysin perusteella tehtyjä ravitsemusprofiileja. Testeissä pystytään tosin seulomaan vasta pari riskigeeniä. Nykytestien tulkintaakin on kyseenalaistettu (ks. Geneettiset ravintovinkit vielä horoskooppitasoa, Tiede 7/2006, s. 59).

Kauppojen hyllyjen uskotaan myös täyttyvän yhä useammista terveysvaikutteisista elintarvikkeista. Tutkimuksen kalleus on hidastanut nutrigenomiikan soveltamista elintarviketeollisuudessa, mutta on vain ajan kysymys, milloin tietyille erityisryhmille ryhdytään tarjoamaan juuri heille profiloituja ruokia.

Ruokavalion räätälöinti auttaa vain, jos dieettiä noudattaa. Kuluttajan muistuttamiseksi kauppojen ostoskärryissä saattaa tulevaisuudessa olla pieni tietokone, johon ostaja työntää henkilökohtaisen mikrosirunsa. Sitten ostoskärry huomauttaa, että koska viime viikolla lipsuit itsellesi parhaista ruokatottumuksista, sinun kannattaa tällä viikolla ostaa toisenlaisia tuotteita.


Lääkeasiat pysyvät lääkärien käsissä

Nutrigenomiikasta poiketen farmakogenomiikan sovellukset tuskin koskaan tulevat kuluttajan itsenäiseen käyttöön. Tulkintaan tarvitaan aina lääkäriä.

Tutkijat uskovat, että yhtä polymorfismia mittaavat geenitestit tulevat lähitulevaisuudessa yhä yleisemmiksi sellaisissa tapauksissa, joissa dna-erot vaikuttavat huomattavasti lääkkeen tehokkuuteen ja haittoihin.

Ensimmäiset suuria joukkoja hyödyttävät testit liittyvät luultavasti sytokromi-P-450- eli CYP-entsyymijärjestelmän geeneihin. Maksa hajottaa lääkeaineita suurimmaksi osaksi juuri CYP-entsyymien avulla, ja näitä entsyymejä tuottavissa geeneissä on huomattavia yksilöiden välisiä eroja. Esimerkiksi jokin CYP-entsyymi voi tietyllä yksilöllä toimia heikosti, ja silloin sen pilkkoman lääkkeen pitoisuus ja mahdollinen haittavaikutus muodostuu suuremmaksi kuin muilla ihmisillä. Eräiden arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia lääkkeiden vakavista haitoista johtuu juuri CYP-entsyymien polymorfismista. Useat lääkealan yhtiöt ovatkin jo kehittämässä testejä, jotka tunnistavat yleisimpiä eroja.

Yksittäisiä testejä kaukaisempana visiona on, että tieto geenien toiminnasta ohjaisi lääkäriä jokaisen potilaan kohdalla valitsemaan, millä lääkkeillä, yhdistelmillä ja annoksilla hoidetaan. Kardiologi valitsisi kymmenien sydänlääkkeiden joukosta sopivimman yhdistelmän, nukutuslääkäri parhaan anestesiamuodon ja kipulääkityksen ja psykiatri parhaimpaan hoitotulokseen johtavat masennuslääkkeet.

Myös yksittäisten sairauksien hoito voisi mullistua. Eniten odotuksia on ladattu potilaskohtaisesti optimoituun syövän hoitoon. Tutkijat visioivat, että tulevaisuudessa syöpäpotilaiden kudos- ja verinäytteistä analysoidaan kaikkien geenien polymorfismit ja mutaatiot sekä pro¬teiinien pitoisuudet. Tietoja hyödynnetään syövän toteamisessa, ennusteen arvioinnissa ja lääkehoidon valitsemisessa.

Räätälöidyn syövänhoidon ensi askeleet on jo otettukin. Esimerkiksi Herceptin-nimistä lääkettä annetaan vain niille rintasyöpäpotilaille, joiden kasvain tuottaa suuria määriä HER2-proteiinia tai joiden kasvainsoluissa HER2-geeni on monistuneena. Herceptin on HER2:n vasta-aine ja hillitsee tämän proteiinin ylituotannon aktivoimaa syöpäsolujen kasvua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla